Page 45

Uinti | 2017 No 1

01.2017 45 Uimaliiton toimiSton henKilÖStÖ eSittÄYtYY, oSa 6 uimaliitto.fi HenKIlÖKUnTaa! Uintiurheilun kehityspäällikkönä Uimaliitossa toimii Ippe Natunen. Hän seuraa läheltä kaikkien neljän lajimme toimintaa, ja on pioneeri etenkin lajien polkutyössä, eli viitekehysten luomisessa urheilutoiminnan kehittämiseksi, johon hän suhtautuu hyvin intohimoisesti. Kuopiosta Riihimäelle kulkeutunut Ippe on heiluttanut Suomen lippua lukuisissa kansainvälisissä tapahtumissa vuosien varrella. Hän omaa savolaisen, mutta hyvin räiskyvän luonteen, ja kuuluvan naurun. Milloin ja miksi tulit töihin Uimaliittoon? Olen aina rakastanut uintiurheilua, sekä kilpauimarina, vesipalloilijana että uintivalmentajana, kaikkea Rollo-leireistä johtoryhmätyöskentelyyn. Mika ”Mussu” Piiroinen kannusti minua hakemaan Uimaliittoon 2006. Aloitin 2007 uinnin valmennuspäällikkönä, sinisilmäisenä ja innostuneena. Täynnä yhteistyön visioita ja urheilijalähtöisiä käytänteitä. Jämähtänyt ja tosikkomainen urheilun järjestömaailma näytti minulle ”parhaintaan”, ja etenkin 2009–2012 olivat Ipen varsinaiset oppivuodet. Eerikan vuosina toimiston moderni työote näkyy sateenkaaren väreinä ja ilona intohimon sävyin. Uintiurheilun parhaaksi. Mitä tavanomaiseen työpäivääsi kuuluu? Vastaan huippu-uintiurheilun kokonaisuudesta ja sen johtamisesta, joten työpäivät ovat hyvin moninaiset. Olen vahva verkostoituja yli lajirajojen ja sieltä ammennan uusia tuulia, osaamista ja erilaista innovatiivisuutta myös uintiurheiluun. Toimisto on työn viikoittainen tukikohta. Aamuvirkkuna puran sähköposteja, jatkan puhelinsoitoilla valmennustiimin ihmisten kanssa, suunnittelen tulevaa. Matkapäiviä tulee paljon, koska koen tärkeänä olla uinnin ja sen tekijöiden arjessa. Päiviin kuuluu tapaamisia ja seurakäyntejä, mitä erilaisimmin teemoin. Uimaliiton työryhmätyöskentely on oleellinen osa eri lajien kehitystyötä. Koulutan ja otan vastaan mm. valmentajan ammattitutkintonäyttöjä. Hauskin ja tylsin työtehtäväsi? Hauskinta on kokonaisuus ja ihmiset. Mielenkiintoisia ovat HuimaSeura-käynnit, valmennuskoulutus, erilaisten ihmisten tapaaminen, huippu-urheilun ytimessä toimiminen, valmentajien tapaaminen kisoissa ja koulutuksissa. Toimistopäivät. Käytäntö, asioiden ja ihmisten näkyväksi tekeminen. Kohtaamiset ja vuorovaikutus luovat elämää, jota somet ja snapchatit eivät koskaan korvaa. Tylsintä? Vastakkainasettelujen ja syyllisten etsimisen toimintatapa, luodaan olettamusten kautta mielikuvia, joista totuus ja rehtiys puuttuvat. Millaisen tiimin kanssa teet eniten töitä? Kollegoistani moni on nostanut työkykyä ylläpitäväksi voimaksi Uimaliiton toimistotiimin, niin minäkin. Valmennustiimi on toinen kivijalka. Toisinajattelu rikastuttaa ja kuuleminen kehittää. Kihun, Olympiakomitean, Valon ja muut urheiluverkoston toimijat ovat upeita ja osaavia persoonia, joilta opin koko ajan lisää. On ilo työskennellä arvostavassa ilmapiirissä. Mitä enemmän annan, sitä enemmän saan. Puhelu, tapaaminen vai sähköposti? Ehdottomasti tapaaminen, mikään ei vedä vertoja innostavalle kommunikaatiolle, jossa molemmat tai kaikki läsnäolijat energisoituvat. Puhelu hyvänä kakkosena. Sähköposti kolmantena, siinä kirjoitustapa on merkityksellistä. Lyhyt, ystävällinen ja napakka viesti toimii. Yli kymmenen riviä postia puuduttaa. Mikä lie sähköpostin rooli 2020-luvulla? Määrittele savolaisuuden syvin olemus? Savolaisen laulussa (v. 1852, on muuten ensimmäinen maakuntalaulu) on säkeistö: ”Tok´yhtä vielä muistelen, sen suihke armaampi, se silmä on Savottaren, johonka taivas loistehen ja sinens´yhdisti”. Viittaan sinisilmäisyyteen, hyväntahtoisuuteen ja iloisuuteen, jota savolaisuus syvimmillään on. Loputon optimismi ja huumori. Kovvoo hommoo, nauraen elän, ja kaiketi kuolen. Miten sinusta tuli Ippe? Kuusi vuotiaana hoin iloisesti pomppien minä itte, minä Ippe. Ja siitä lähtien alkoi ipetys ja edelleen tunnen voimakkaasti olevani Ippe. Onhan kirjoitettu myös satu ihmeellisestä Ipestä. (Hannele Huovi: Ihme Ippe). Virallistin nimeni 2009, ja olin silloin ainut naispuolinen Ippe Suomessa. Hawajin hiekkarannat vai mökkilaituri? Salmensuu, Suvasvesi, Savo, siinä minun elämäni leikkikentät. Savolaisen laulu: Siis maat` en muuta tietää voi Savoa kalliimpaa, ja mulle ei mikään niin soi kaikesta, minkä Luoja loi, kuin ”armas Savonmaa”. n ihmeellinen ippe Ippe vuonna 1976 ja heti 40 vuotta myöhemmin.


Uinti | 2017 No 1
To see the actual publication please follow the link above