Teksti: Jari Varjonen, olympiavalmentaja Ei anneta korkeuden huimata Lyhyen radan MM-kisat Kanadassa on uitu ja vuoden 2017 ensimmäinen maajoukkueleiri tammikuun alussa Teneriffalla vedetty. Ilokseni voin todeta, että Kanadasta saatiin hyviä tuloksia ja leirilläkin oli mukana aidosti aikuisten maajoukkue. Kanadan kisassa mukana oli myös erittäin kokenut joukkue suhteessa viime vuosiin. Haluan painottaa, että parhaat tulokset tehdään lähes poikkeuksetta aikuisiällä ja on erittäin arvokas asia, että olemme onnistuneet luomaan ympäristön, jossa uimarit haluavat jatkaa uraansa pitkälle aikuisuuteen. Siitä kiitos uimareille ja valmentajille ympäri Suomen. Suomalainen huippu-uinti on kavunnut viime vuosina hyvin lähelle huippua. Meillä on jo kymmenkunta uimaria, jotka pystyvät uimaan säännöllisesti arvokisoissa finaaleihin ja jopa taistelemaan siellä mitaleista. Olemme siis niin lähellä vuoren huippua, että voisi alkaa jo huimaamaan. Olemme kuitenkin päässeet tänne asti määrätietoisella työllä ja jatkamalla tätä oppimista ja työntekoa voimme luottaa siihen, että uimarit kehittyvät jatkossakin. Meidän ei siis tarvitse tehdä suuria rakenteellisia muutoksia vaan tukea nykyistä kehitystä. Kehitysaskeleiden ei tarvitse olla enää suuria, olemmehan jo kutkuttavan lähellä huippua kärkiuimareidemme kohdalla mutta haastavimpia ovatkin juuri ne viimeiset pienet askeleet. Syksyn ja talven aikana on suunniteltu tulevaa yhdessä eri tahojen kanssa. Tässä muutamia keskeisiä asioita, joihin tulemme panostamaan, kun jatkamme matkaamme tällä olympiadilla. 1. Huippuryhmän valmentajien sparraustiimi Uimaliitto ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö käynnisti tammikuussa huippuryhmän valmentajista kootun neljän hengen tiimin, joka tulee kokoontumaan säännöllisesti. Tiimin tavoitteena on vahvistaa kärkiuimareiden kansainvälisesti laadukkaita valmentautumisprosesseja. Jokaisella on ryhmässä oma roolinsa ja johtajana toimii Marko Malvela. Tämän lisäksi he tulevat toimimaan valmentajina ja luennoitsijoina maajoukkueen tapahtumissa. Sparraustiimin tuottamaa tietoa tullaan jakamaan maajoukkueen tapahtumissa ja myös esimerkiksi SM-kisojen valmentajaklinikoilla. 2. Biomekaniikka ja teknologia Maajoukkueen käytössä olevasta videoanalyysijärjestelmästä saadaan jatkuvasti enemmän irti. Laitteistoon pystytään nyt esimerkiksi integroimaan uutta älylättäriteknologiaa. Nuorten olympiavalmentaja Antti Kauhasen toimenkuvaa on muokattu niin, että hän pystyy jatkossa keskittymään kokonaan biomekaniikan ja teknologian kehittämiseen. Antti pystyy tuottamaan uutta tietoa entistä paremmin ja hän tulee jakamaan sitä säännöllisesti maajoukkueen käyttöön. 3. Huippuosaamista valmentajien käyttöön Tarvitsemme uusia ajatuksia nykyisen osaamisemme kehittämiseksi. Tulemme jatkossa kutsumaan Suomeen kerran 26 01.2017 vuodessa huippuosaajia maailmalta. He tulevat työskentelemään maajoukkueen kanssa ja myös pitämään avoimen valmentajaseminaarin, aivan kuten Jon Rudd viime keväänä. Pyrin löytämään osaajia eri profiileilla, jotta uutta tietoa saataisiin mahdollisimman monipuolisesti valmentajien käyttöön. Syksyisin ja keväisin järjestettäviin lajifoorumeihin on tarkoituksena pohjustuksen jälkeen aikaansaada kehittävää keskustelua valmentajien kesken käytännön valmennukseen liittyvissä asioissa. 4. Erikoistuminen ja yksilöllinen valmennus Suomen suurimpien uimaseurojen ja kaupunkien edustusryhmissä harjoittelee suurin osa maamme huipulle pyrkivistä uimareista. Suurissa ryhmissä kuitenkin usein haasteena on valmentajan ajan riittävyys. Myös erikoistuminen on usein haastavaa, kun ratatilaa on rajallisesti. Myös seura haluaa valmentajalta paljon asioita. Tässä kohtaa oleellinen kysymys on valmentajan työn arvostus. Valmentajan työnkuva ja tuki, jota hän saa arjessa ovat ratkaisevassa roolissa, kun mietitään valmentajien mahdollisuuksia panostaa aikuisuimareihin ja aitoon päälajeihin erikoistumiseen. Onko päävalmentajalla esimerkiksi mahdollisuus käyttää apuvalmentajia tai mahdollisuus järjestää muutaman kerran viikossa erikseen harjoitukset vain aikuisille tai vain matkureille tai sprinttereille ja niin edelleen. Näitä ja monia muita tähän teemaan kuuluvia asioita käydään läpi yhdessä HuimaSeuraprosessissa. Pyritään yhdessä löytämään vastauksia näihin kysymyksiin, jotta näkisimme Tokiossa 2020 uimareita Suomesta myös suurimpien seurojen seuraryhmissä valmentautuneena. 5. Tokio 2020 projekti Tulemme käynnistämään alkuvuodesta 2018 projektin kohti Tokion kisoja. Projekti tulee olemaan melko kevyt, koska maajoukkueen perustoiminta tulee jatkumaan vahvana vuositasolla. Projektiin valitaan huippuryhmän lisäksi uimareita maajoukkueesta ja nuorten maajoukkueesta. Projektissa tullaan tekemään leiritys kerran vuodessa Japanin suunnalla sekä viestinnän keinoilla edistämään projektin uimareiden mahdollisuuksia panostaa huippu-uintiin. 6. Maajoukkueen tukitiimi Maajoukkueuimareiden tukena jatkaa tuttu tukitiimi, jossa mukana ovat fysioterapeutit, urheilupsykologi, lääkäri, tiedottaja, biomekaanikko ja jo edellä mainittu valmentajatiimi. Jatkuvuus luo tuloksia, kun toimintatapoja voidaan vakioida ja kehittää entisestään. 7. Lajianalyysi Olemme käynnistäneet KIHU:n johtamana lajianalyysiprojektin, jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lajianalyysi uinnista Suomen uintivalmentajien käyttöön. Projektin ve- VALMENNUS
Uinti | 2017 No 1
To see the actual publication please follow the link above