Liikuntafoorumissa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto kertoi omat kuusi kohtaansa Rion jälkipuinnissa: 1) Muutostyö ei voinut vielä näkyä Riossa, mutta silti olisi pitänyt onnistua paremmin. Ja nyt pitää analysoida miksi ei onnistuttu. 2) Julkinen rahoitus on noussut, silti menestystä ei ole tullut. Menestys ei ole rahasta kiinni. 3) On oltava mitattavat tavoitteet. Ne on hyvä tehdä yhdessä liittojen kanssa. 4) On pystyttävä lisäämään nousujohteisia uria, ei paikallaan pysymistä. Tarvitaan parempaa asenneilmapiiriä. 5) On saatava riittävästi urheilijoita ja heille hyviä valmentajia, joita tuetaan onnistumaan. 6) Pitäisikö olla vähemmän painopistelajeja? Yhdenvertaisuuden näkökulmasta huipulle tulee olla mahdollisuus päästä lajissa kuin lajissa. Mika Kojonkoski esiintyi kuulijakunnalle avoimesti tuoden oman kokemuksensa esille Rion raa’asta palautteesta. Uimaliiton näkökulmasta huippu-urheiluyksikön työ on ollut erinomaista. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäiselle, joka on tehnyt todella paljon työtä meidän eteemme. Tällaista suoraa ja avointa toimintaa arvostan. Henkiseen valmennukseen Hannaleena Ronkainen on antanut oman panoksensa uimareiden onnistumisen tukemiseksi. KIHU:n asiantuntijat ovat olleet käytössämme ja parhaillaan suunnitellaan uutta olympiadia asiantuntijatuenkin osalta. Toivon huippu-urheiluyksikölle hyvää tulevaisuutta. Me olemme rakentamassa yhteisiä tavoitteita – yhdessä! n Terveisin Eerika 04.2016 49 eeRiKan eRiKOiset Onko meillä tavoitteita? neljäs kansallinen liikuntafoorumi Turussa keskittyi tänä vuonna eettisiin asioihin ja huippu-urheiluun. Olen itse pohtinut enenevissä määrin urheilun lieveilmiöitä. Olemme toteuttamassa 110v-historiamme ensimmäistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Mitä on tasa-arvo? Missä kaikissa asioissa se tulee huomioida ja miten? Foorumissa filosofi Maija-Riitta Ollila kysyi osuvasti: ”mitä jaetaan kaikille tasan?” Miten yhdistetään nykyaikainen erilaisuuden tavoittelu ja toisaalta tasa-arvo? Mitä minä koen hyvinvointina, ei välttämättä sinulle ole hyvinvointia. Kun mietitään eettisiä asioita urheilun ja liikunnan näkökulmasta, avautuu meille lohduton epämiellyttävien uutisten putki dopingrikkeineen, stadin derbyn huliganismeineen ja urheilujohtajien korruptioskandaaleineen. Itse uskon, että me jokainen omalla toiminnallamme parannamme tai heikennämme urheilun eettistä pohjaa. Jokapäiväinen hyvän hallinnon periaatteiden mukainen toiminta on meidän vastauksemme eettiseen toimintaan. Suomen urheilun eettisen keskuksen johtajan Harri Syväsalmen mukaan emme voi ulkoistaa tätä työtä kenellekään ja eettisen pohjan vahvistaminen kuuluu meille jokaiselle. Ja toisaalta hyvä jälkihikipanelistien kommentti oli: ”urheilussa on aina ollut kriisejä, mutta onko nykyaikana kriiseissä isompi kulmakerroin?” Pääsemme huippu-urheiluun. Isoon bisnekseen. Jossa jokainen on asiantuntija. Liikuntafoorumissa suuren keskustelun alla oli kurja menestys Riossa ja se miksei Olympiakomitea asettanut virallista mitalitavoitetta. Paralympiakomitealla tavoitteena oli kuusi mitalia ja kolme saatiin. Nyt on analyysin paikka meillä kaikilla. Analyysia tehdään nyt liiton valmennustiimin, huippu-urheiluyksikön, uimareiden ja valmentajien kesken. Olemme varmasti samaa mieltä siitä, että jokaisella urheilijalla ja valmentajalla oli omat selkeät tavoitteet. Uimaliiton toimintasuunnitelmassa oli kirjattuna tavoitteena yksi mitali Riosta, joko olympialaisista tai paralympialaisista. Lisäksi tavoitteena oli useampi finaalipaikka. Lähimmäs tavoitetta pääsi Antti Latikka kuudennella sijallaan. Emme saavuttaneet muita finaalipaikkoja. On varmasti oikein sanoa, että useampi uimari pettyi suoritukseensa. Uinnissa on otettu suuria menestysaskeleita olympiadin aikana, kuusi eri henkilökohtaista aikuisten ja kaksi nuorten arvokilpailumitalistia vuosina 2013–2016, joten onko oikein arvioida menestystämme pelkästään Rion olympialaisten kautta? Mitkä ovat ne mittarit, jotka kertovat muista kehitysaskelista? eeRika LaaLo-häikiÖ toiminnanJohtaJa eerika.laalo-haikio@uimaliitto.fi kuVa: jussi salminen
Uinti | 2016 No 4
To see the actual publication please follow the link above