Page 38

Uinti | 2016 No 4

Teksti: pekka natunen huipulle tähtäävän vesipall Vesipalloperhe sai tiekartan Huipulle tähtäävän vesipalloilijan polku on ensimmäinen kokonaiskuva suomalaisesta vesipalloilijan polusta osana vesipallojoukkueen kehitystarinaa. Polku kertoo, kuinka matka vesipallon kansallisessa maailmassa voidaan parhaiten suunnitella ja rakentaa. Se on hyvä ohjenuora ja laaja viitekehys vesipallovalmennuksen suunnittelulle, toteuttamiselle ja arvioinnille. Uimaliiton kaikki lajiryhmät ovat nyt samalla viivalla lajinsa valmennuksellisten suuntaviivojen suhteen. Lokakuussa polkutyön sai päätökseen myös vesipallo. Vesipalloilijan polku avaa sekä laji-ihmisille että ulkopuolisille lajin valmennukselliset tavoitteet, kuvaa lajitietoa ja -taitoa ja pureutuu vesipalloilijan yksilöllisten ominaisuuksien kehittämiseen valmennuksen suunnittelua unohtamatta. Polku on seuravalmennusta yhdistävä työkalu, koulutuksen materiaali ja vesipallotoiminnan kehittämisen alku. Vesipallo on joukkuelaji ja eroaa muista uintiurheilulajeista. Vesipalloilijan polku kertoo joukkueena toimimisen ja pelitaktiikan elementeistä. Polkutyö käynnistyi alkuvuonna 2015, mukana suunnittelussa ja työstössä on ollut useita henkilöitä. Vesipallon asiantuntijaryhmä on kommentoinut polkua ja sitä sparrattiin lajin neuvottelupäivillä. Loppusilauksen ennen taittoa tekivät Teppo Lehtinen, Ippe Natunen ja allekirjoittanut yhteistyössä aktiivisten vesipalloseurojen valmentajien, kuten Alexander Värän ja Mika Wikströmin kanssa. Yhteistä uinnin kanssa paljonkin Pitkäjänteisyys on polun läpilinjaava piirre. Se luo pohjan lajin valmennuksen suunnittelulle aloittelevista vesipallokerholaisista aina kansainväliselle huipulle tähtääviin pelaajiin ja joukkueisiin saakka. Polkuun on koottu lajin fyysiset, psyykkiset, tekniset ja taidolliset vaatimukset. Ne on kuvattu mahdollisimman ymmärrettävästi ja selkokielisesti käytännön valmennustyön näkökulmasta. Perustaidot omaksutaan pienin askelin yksilön kehityskaarta seuraten. Pelaajien perusvalmiudet hiotaan kuntoon pitkäjänteisellä harjoittelulla ennen kuin harjoittelun tehoa ja pelin tempoa nostetaan. Vesipalloilijan polku madaltaa lajien välistä kynnystä ja lisää sekä vesipallo- että uintivalmentajien ymmärrystä allas- ja kuivaharjoittelun toteutuksesta. Polku avaa ovia harjoittelun monipuolistamiseen. Vesipallolla on annettavaa uintivalmentajille esim. vedessä liikkumisen, ”vesitatsin” ja vesivoiman kehittämiseen. Vesipallo lajina edellyttää pelaajilta pelinlukuun ja taktiikkaan liittyviä taitoja, joita harjoitellaan erikseen. Fyysinen harjoittelu noudattaa pitkälti uintivalmennuksen kanssa samoja suuntaviivoja. Vesipallo on lajiryhmänä Uimaliiton toiseksi suurin noin 500 lisenssiurheilijallaan. Sitä pelataan yhdessätoista seurassa. Polun toisena merkittävänä tavoitteena on lajin tunnettavuuden ja houkuttelevuuden lisääminen. Lajin kehittyminen ja kansainvälisen menestyksen saavuttaminen edellyttää harrastajamäärien kasvua ja vesipalloa harrastavien seurojen lisääntymistä. Tähän tarvitaan yhteistyötä uimaseurojen, uintivalmentajien ja Uimaliiton kanssa. Vesipallo lajina on tuttu lähes kaikille junioriuimareille ja valmentajille Rollo-leirien ohjelmista. Ikävä kyllä tätä innostusta emme ole pystyneet riittävästi hyödyntämään esimerkiksi uusien vesipallopaikkakuntien synnyttämiseksi. Yhtenäisyyttä seuravalmennukseen Vesipalloilijan polun lapsuusvaihe keskittyy lajitaitojen ja taktisen osaamisen kehittämiseen. Tavoite on, että lapset ja nuoret löytävät pelaamisen ydinajatuksen. Joukkueen pelaaminen ja taktinen taituruus kehittyvät seuran harjoituksissa ja seurojen parhaat 15- ja 17-vuotiaat jalostavat pelitaitojaan liittojohtoisessa ikäkausi- ja nuorten maajoukkuetoiminnassa. Uimaliiton strategiassa vesipallon juniorimaajoukkueiden urheilullinen tavoite on menestyä vuosittaisissa avoimissa Pohjoismaiden mestaruusturnauksissa, joissa pelaa 15- ja 17-vuotiaiden maajoukkueet Liettuasta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Viime vuosina menestys on ollut hyvin vaihtelevaa, mestaruuksien ja jumbosijojen välillä. Pelaajien taitotaso vaihtelee ikäluokittain liian paljon. Taustalla on ollut se, että eri paikkakunnilla toteutettavan harjoittelun sisältö vaihtelee liikaa ja synnyttää sekä taidollisia että suorituskyvyllisiä eroja valittavien pelaajien välille. Toisaalta harrastajamäärien vaihtelut ikäkaudesta toiseen vaikeuttavat joukkueiden kokoamista. Vesipalloilijan polun avulla pyrimme yhtenäistämään seuravalmennustyön laatua ja sitä kautta nostamaan yksilöiden taitotasoa. Seurojen yhteistyö mahdollistaa sen, että saamme eri ikäryhmiin riittävästi pelaajia kilpailemaan nuorten maajoukkuepaikoista. Seuratason yhtenäisellä valmennustoiminnalla ylletään pelaajien fyysisten ja taito-ominaisuuksien kehittämisessä niin hyvälle perustasolle, että maajoukkueleireillä voidaan keskittyä pelitaktisten ja -teknisten osa-alueiden kehittämiseen. Polut sitoutetaan seurojen käyttöön Vesipalloilijan polun valintavaiheen tavoite on selkiyttää ja “benchmarkata” teini-iän ylittäneiden ja varhaisen aikuisiän pelaajien harjoittelumääriä ja laatua. Avaintavoite on varmistaa laadukas arkiharjoittelu. Vesipalloväki kokoontui syyskuun puolivälissä tarkastamaan 38 04.2016


Uinti | 2016 No 4
To see the actual publication please follow the link above