Kati Kauhanen Kari Pajunen Jussi Salminen 04.2016 25 Leo Lähteenmäki ui MM-pronssille kesällä 2013. Suomen isännöimät ensimmäiset FINA-kilpailut olivat nuorten taitouinnin MM-mittelöt Helsingissä kesällä 2014. Roosa Mört ja Matti Mattsson sykähdyttivät mitaleillaan monia kesällä 2013. HUIPULLE TÄHTÄÄVÄN UIMAHYPPÄÄJÄN POLKU TÄHTÄÄVÄN TAITOUIMARIN POLKU 0−6-vuotiaat, lapsuusvaihe 7−9-vuotiaat, lapsuusvaihe 10–12-vuotiaat, valintavaihe 13−15-vuotiaat, valintavaihe 16−18-vuotiaat, huippuvaihe 19-v. ja vanhemmat, huippuvaihe Taitouinti sai polkunsa vuonna 2014, uimahypyt vuotta myöhemmin. vapaauinnissa. Vuonna 2015 Jenna Laukkanen nappasi kaksi kultamitalia lyhyen radan EM-kilpailuissa. PM-kilpailuissa suomalaiset olivat joka vuosi tiukasti kiinni mitalikannassa sekä uinnissa, vammaisuinnissa että uimahypyissä. Uintiurheilu on näkynyt kuluvalla vuosikymmenellä vahvasti myös Urheilugaalassa. Vuoden läpimurto-palkinnon voitti vuonna 2013 Matti Mattson ja vuonna 2015 Jenna Laukkanen. Vuoden 2014 esikuvana palkittiin Ari-Pekka Liukkonen. – Menestyvien urheilijoiden joukko on laajentunut ja joka vuosi pinnalle on noussut eri mitalisti. Näkyvyys on ollut meillä tavoitteena ja menestys on sitä tukenut. Uinti on ollut aallonharjalla jatkuvan arvokisamenestyksen vuoksi, kommentoi Laalo-Häikiö. Uusitalon palkkaaminen uimahyppyjen nuorten olympiavalmentajaksi vuonna 2013 oli merkittävä muutos uimahypyille huippu-urheilun näkökulmasta, ja Tiia Kivelän samana vuonna saavuttama MM-kilpailupaikka oli positiivinen kehitysaskel lajille. Panostaminen uimahyppyjen maajoukkuetoimintaan ja valmennusosaamiseen näkyivät kansainvälisenä menestyksenä heti seuraavana vuonna; vuoden 2014 EM-kilpailuissa Suomi saavutti 3 finaalipaikkaa. Vuonna 2015 liittojohtoista maajoukkuetoimintaa kehitettiin kohti olympiavuotta. Kehitysaskeleita olivat maajoukkueen kansainvälisen kilpailukokemuksen lisääminen sekä tuen kohdentaminen erityisesti potentiaalisille olympiahyppääjille ja tulevaisuuden kansainvälisen tason menestyjille. Seuratoiminnassa merkittävä tapahtuma oli uuden uimahyppyjen suurseuran Vantaa Divingin perustaminen. Vuonna 2013 TV-ohjelma Splash toi seurojen uimahyppykursseille huomattavasti aiempia vuosia enemmän osallistujia. Lajitietoisuuden lisääminen sekä liiton sisällä, että ulkoisessa viestinnässä lisäsi lajin arvostusta ja houkuttelevuutta. Myös taitouinnissa tehtiin muutoksia vuosina 2013-2015. Taitouimarin polku valmistui vuonna 2013, ja samalla lajin maajoukkuetoimintaa ryhdyttiin uudistamaan. Uudenlainen liittojohtoinen valmennusjärjestelmä käynnistyi vuonna 2014, ja seuraavana vuonna käynnistettiin Nuorten valmentajien tiimin toiminta. Taitouinnin nuorten MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä kesällä 2014. Kotikisat keräsivät Mäkelänrinteeseen 255 kilpailevaa uimaria, yhteensä kilpailuihin akkreditoitui yli 500 henkilöä. Kilpailut sujuivat erinomaisesti sekä järjestelyiden että suomalaisten suoritusten osalta. Kilpailujen myötä onnistuttiin edistämään uintiurheilun lajitietämystä, kiinteyttämään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja saavuttamaan positiivinen taloudellinen tulos. Laajan ja aidosti talkoohengessä työskentelevän tekijäkaartin avulla saatiin toteutettua urheilullisesti korkean tason kilpailut. Tapahtuma oli hyvä jatke Suomessa aiemmin järjestetyille kansainvälisille arvokilpailuille. Nuorten MM-valmennusprojektiin osallistui neljä Oulun Uinnin taitouimaria soololla ja duolla. Nea Hannulan EM-pisterajaylitys oli puolestaan yksi vuoden 2015 kohokohdista ja takasi suomalaisen taitouinnin paluun aikuisten arvokisoihin vuodelle 2016. Vuonna 2015 Suomelle myönnettiin seuraavat kansainväliset arvokisat, uimahyppyjen, uinnin ja taitouinnin nuorten EMkilpailut kesälle 2018. – Viimeisen 10 vuoden aikana on tehty paljon oikeita asioita, mikä näkyy kilpailumenestyksen lisäksi monella muullakin sektorilla. Jatkossakin on syytä muistaa, että tekemämme kehitystoimet näkyvät monesti menestyksenä vasta vuosien päästä. On tehtävä töitä nykyhetken eteen, mutta samalla rakennettava pohjaa tulevaisuudelle. Tiedämme, mitä haluamme olla, sekä mitä sen eteen pitää tehdä. Voimme luottavaisin mielin jatkaa Uimaliiton taivalta uudelle kymmenluvulle, päättää puheenjohtaja Sami Wahlman. n 12−14-vuotiaat 15−17-vuotiaat 17-vuotiaat ja vanhemmat perusliikuntataitojen hallinta. Lajiharjoittelun lisääminen. Harjoittelemaan oppiminen. Erikoistuminen ja yksilöllisyys. Urheilijaksi kasvu ja kilpailemaan oppiminen. Voittamaan oppiminen. Ammattimainen toiminta kaikilla osa-alueilla. lajitekniikat, lajitaitoja harjoittelussa ryhmää kilpailukoreografian perusteisiin. Tunnistaa ja psyykkiset ja sosiaaliset urheilukasvattajan roolissa esimerkkinä ryhmää laatimaan pelisäännöt kilpailutilannetta varten. tuntisuunnitelmat ja kykenee AG12- kilpailukoreografian luomiseen. Opastaa vaatimuksista. Kilpailuvalmennus vastaa tavoitteiden asettelusta. valmennustiimin rakentamiseen. Ohjaajana valmentaja, päävalmentajalla väh. koulutus. Laatii kausi- ja tuntisuunnitelmat sekä tekee yhteistyötä liittojohtoisen valmennuksen kanssa. Opettaa harjoituksissa urheilulliseen asenteeseen ja kannustaa harjoitteluun myös itsenäisesti. Osaa huomioida murrosiän ja osaltaan motivoimalla ehkäistä drop out-ilmiötä. Valmentajalla on vastuu urheilijaan kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Toimii vuorovaikutuksessa uimarin ja tämän vanhempien kanssa esimerkiksi palautekeskusteluita käymällä. Koreografiaosaaminen ja sääntötuntemus hyvä, hallitsee kilpailuvalmennuksen tavoitteidenasetteluineen. Seuraa lajin kansainvälistä tasoa. Sitoutumisen aste korkea ja pyrkii kouluttautumaan jatkuvasti. Vähintään 2. tason valmentaja, tavoitteena 3. tason valmentaja tai ammattivalmentaja. Laatii kausi- ja tuntisuunnitelmat sekä tekee yhteistyötä liittojohtoisen valmennuksen kanssa. Opettaa harjoituksissa oikeanlaiseen asenteeseen ja kannustaa harjoitteluun myös itsenäisesti. Valmentajalla on vastuu urheilijaan kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Käy säännöllisesti palautekeskus teluita uimarin ja tämän vanhempien kanssa. Toimii tarvittaessa yhteydessä myös koulun kanssa ja osallistuu osaltaan päihdekasvatukseen. Koreografiaosaaminen ja sääntötuntemus vahvaa. Seuraa lajin kansainvälistä tasoa. Sitoutumisen aste korkea ja kouluttautuminen jatkuvaa. Tasona ammattivalmentajaan verrattava taso. Laatii kausi-ja tuntisuunnitelmat tehden yhteistyötä liittojohtoisen valmennuksen kanssa. Erittäin vahva koreografia ja lajiosaaminen sekä sääntöasiantuntemus. Seuraa lajin kansainvälistä tasoa laajalti. Urheilijan valmentajalla on vastuu urheilijaan kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Verkostoituu sekä oman lajin että muiden lajien edustajien kanssa ja kykenee hyödyntämään yhteistyöstä saamaansa tietoa monipuolisesti. Sitoutumisen aste erittäin korkea ja kouluttautuminen jatkuvaa. Ammattivalmentajaa vastaava taso. ja lajirakkauden syntyminen. osaamisen hahmottaminen taidoista ja halu oppia uutta. ymmärtäminen. Vaivan taitojen oppimiseksi. nauttiminen. Itsetunnon vahvistaminen sopivan tasoisten kilpailuiden kautta syntyvillä positiivisilla kokemuksilla. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehon muutosten ymmärtäminen. Halu menestyä, kehittyä ja onnistua. Harjoittelemaan oppiminen, omaan tekemiseen keskittyminen ja oman harjoittelun seuranta (esim. harjoituspäiväkirjan pito, sykkeen seuranta). Palautteen vastaanottaminen ja pettymysten käsittely. Sopivasta ravinnosta huolehtiminen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen perustasolla. Ympärivuotisen harjoittelun sovittaminen muihin elämän osa-alueisiin (sosiaaliset suhteet, perhe, koulu). Tavoitteenasettelu ja niiden toteutumisen seuranta, johdonmukainen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi. Voittamaan oppiminen. Oman kehon tuntemusten seuranta. Positiivisen asenteen säilyttäminen harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen. Vastuunottaminen omasta harjoittelusta ja hyvinvoinnista. Suositeltavaa toimia lajissa monipuolisesti (esim. pienten ohjaus ja taitotasojen arviointi). Osaa itsenäisesti noudattaa kilpaurheilua tukevaa ruokavaliota. Huippu-urheilijan elämäntapa, ulkoisten paineiden tiedostaminen ja käsittely. Ihmisenä kehittyminen, kasvaminen kansainvälisyyteen. Valmentautuminen tinkimättömällä työnteolla ja usko onnistumiseen ja menestykseen. Osaa voittaa. Valmennustiedon lisääminen – oman valmentautumisensa kokonaishallinta. Ymmärtää syvällisesti miksi ja milloin harjoitellaan milläkin tavalla. Noudattaa kilpaurheilua tukevaa ruokavaliota arjessa itsenäisesti. Vuorovaikutus valmentajien ja sidosryhmien kanssa. Osapuolten välillä on selkeät sopimukset. Sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin ja vastuunkanto omasta valmentautumisesta ja siihen liittyvistä päätöksistä. Suositeltavaa toimia lajissa monipuolisesti (esim. pienten ohjaus ja taitotasojen arviointi). kokonaissuoritukset. Muodostelmissa opettelu. perustekniikoiden hallinta. perusteiden opettelu. AG15-kuvioiden kokonaissuoritukset. Kierteiden hallinta. Muodostelmanvaihtojen ja liikkeiden välisten sidososien hallinta. Akrobaattisten osioiden hallinta. Fina junior -kuvioiden kokonaissuoritukset. Musiikin tulkinta ohjelmissa. Erilaisten liikelaatujen hallitseminen kuvioissa ja ohjelmissa. Teknisten osioiden harjoittelu. Teknisten osioiden kokonaissuoritukset, omien vahvuuksien korostaminen ohjelmissa. motoriikan kehittäminen ja lajitaitoharjoitteita painotetaan. muu liikunta edelleen tärkeä harjoittelukokonaisuutta. mittaaminen ja uimarin kartoittaminen lajissa. Harjoittelu herkkyyskaudet huomioiden. Peruskuntoa kehitetään monipuolisesti laji- ja kuivaharjoittein sekä uimalla. Peruskestävyyden ja lajitaitojen lisäksi harjoitellaan paljon vartalonhallintaa ja tehdään notkeuden kehittämiseen tähtääviä liikkuuvuusharjoitteita. Voimaharjoittelu oman kehon painolla. Fyysisten ominaisuuksien mittaaminen ja uimarin mahdollisuuksien kartoittaminen lajissa. Harjoittelu rakennetaan uimarin herkkyyskaudet huomioiden. Fyysisen harjoittelun monipuolinen ja tasapainoinen kokonaisuus tuotetaan lajiharjoittelun kautta. Perus kuntoa kehitetään monipuolisesti laji-, kuiva- ja oheisharjoittein sekä uimalla. Peruskestävyyden ja lajitaitojen lisäksi harjoitellaan paljon vartalonhallintaa. Liikkuuvuus- ja notkeusharjoitteita tehdään yksilöstä riippuen joko kehittävästi tai ylläpitäen. Lajinomaisen maksimaalisen liikkuvuuden saavuttamiseksi tehdään notkeutta lisääviä lihaskuntoharjoitteita. Voimaharjoittelu oman kehon painolla ja kevyin lisäpainoin (esim. nilkkapainot kuvioissa ja jalkasarjoissa). Harjoittelu rakennetaan uimarin herkkyyskaudet huomioiden. Fyysisen harjoittelun monipuolinen ja tasapainoinen kokonaisuus tuotetaan lajiharjoittelun kautta. Fyysisessä harjoittelussa huomioidaan yksilölliset vahvuudet ja kehityskohdat. Peruskuntoa kehitetään monipuolisesti laji-, kuiva- ja oheisharjoittein sekä uimalla. Peruskestävyyden ja lajitaitojen lisäksi harjoitellaan paljon vartalonhallintaa. Liikkuvuus- ja notkeusharjoitteita tehdään yksilöstä riippuen joko kehittävästi tai ylläpitäen. Voimaharjoittelu oman kehon painolla ja lisäpainoin (esim. nilkkapainot kuvioissa ja jalkasarjoissa). Harjoittelu rakennetaan uimarin herkkyyskaudet huomioiden. seuranta 4 krt/vuosi perustuen lajin ikäryhmälle suunnatun voimistelutestistön avulla. yksittäisinä testeinä että Lajitaitojen testit ja seuranta 4 krt/vuosi perustuen lajin omaan testistöön. Liikkumistaitojen hallinta ikäryhmälle suunnatun voimistelutestistön (lajin oma) avulla. Lihastasapainokartoitus vähintään kahdesti vuodessa. Jatkuva yhteistyö fysioterapeutin kanssa ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Kestävyyttä mitataan sekä yksittäisinä testeinä että toistuvina testisarjoina. Urheiluterveystarkastus. Lajitaitojen testit ja seuranta 4 krt/vuosi perustuen lajin omaan testistöön. Yhteistyö urheiluopistojen testausasemien kanssa. Liikkumistaitojen hallinta ikäryhmälle suunnatun voimistelutestistön (lajin oma) avulla. Lihastasapainokartoitus vähintään kahdesti vuodessa. Jatkuva yhteistyö fysioterapeutin kanssa ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Kestävyyttä mitataan sekä yksittäisinä testeinä että toistuvina testisarjoina. Oma urheilulääkäri. Lajitaitojen testit ja seuranta 4 krt/vuosi perustuen lajin omaan testistöön. Yhteistyö urheiluopistojen testausasemien kanssa. Liikkumistaitojen hallinta ikäryhmälle suunnatun voimistelutestistön (lajin oma) avulla. Lihastasapainokartoitus vähintään kahdesti vuodessa. Jatkuva yhteistyö fysioterapeutin kanssa ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Kestävyyttä mitataan sekä yksittäisinä testeinä että toistuvina testisarjoina. Oma urheilulääkäri, yhteistyö urheilupsykologin kanssa. allasharjoittelua 6–7 h/vko ja tukiharjoittelua 2–3 h/vko. Lisäksi oheisharjoitteluna tanssia/voimistelua. Lisäksi monipuolisesti arkiliikuntaa Yhteensä vähintään 20 h/vko. 7–10 krt/vko sisältäen allasharjoittelua 10–12 h/vko ja lajin kuiva- ja tukiharjoittelua 3–5 h/vko. Lisäksi oheisharjoitteluna 1–2 krt/vko tanssia/voimistelua. Kokonaismäärä 15–20 h/vko. Lisäksi monipuolisesti arkiliikuntaa ja kausilajeja. Suunnitelmallista harjoittelua 44–46 viikkoa vuodessa. 7–12 krt/vko sisältäen allasharjoittelua 14–16 h/vko ja lajin kuiva- ja tukiharjoittelua 6–8 h/vko. Lisäksi oheisharjoitteluna 1–2 krt/vko tanssia/voimistelua. Kokonaismäärä 25 h/vko. Lisäksi arkiliikuntaa ja etenkin ulkoilua (esim. lenkkeily). Suunnitelmallista harjoittelua 46–48 viikkoa vuodessa. 10–12 krt/vko sisältäen allasharjoittelua 20–22 h/vko ja lajin kuiva- ja tukiharjoittelua 8–10 h/vko. Lisäksi oheisharjoitteluna 1–2 krt/vko tanssia/voimistelua. Kokonaismäärä 30–35 h/vko. Lisäksi arkiliikuntaa ja monipuolisesti etenkin ulkolajeja. Suunnitelmallista harjoittelua 48–49 viikkoa vuodessa. kilpailut, osallistuminen combolla, joukkueella ja päätapahtumina pääkilpailut. Kotiradat, kansalliset kilpailut. Ikäkausijoukkueella 1–3 kansainvälistä kilpailua vuosittain. Kilpailuihin osallistuminen combolla, joukkueella ja pariohjelmalla. Kauden päätapahtumina ikäkauden valta kunnalliset pääkilpailut. Kansalliset kilpailut. Nuorten maajoukkueella 2–5 kansainvälistä kilpailua vuosittain. Kilpailuihin osallistuminen combolla, joukkueella, pariohjelmalla ja sooloilla. Kauden päätapahtumina ikäkauden valtakunnalliset pääkilpailut. Kansalliset kilpailut. Maajoukkueella 4–7 kansainvälistä kilpailua vuosittain. Kilpailuihin osallistuminen combolla, joukkueella, pariohjelmalla ja sooloilla. onnistunut suoritus. joukkueohjelmien ja combojen analysoinnin alkeet. Kilpailukokemuksen kartuttaminen. Kilpailuissa keskittyminen kauden päätavoitteisiin. Kilpailutaktiikan suunnittelu valmentajan ja joukkueen kanssa sekä tämän suunnitelman noudattaminen. Omien uintien analysointi perustasolla. Pääkilpailuihin valmistautumisen opettelu, henkisten ja fyysisten haasteiden hallinta. Tutustuminen kansainvälisiin kilpailuihin. Suuren yleisön edessä kilpaileminen. Omiin ja joukkueen vahvuuksiin perustuvan taktiikan laatiminen ja noudattaminen kilpailutilanteissa. Omaan kilpailuun valmistautumistavan löytäminen. Omien uintien ja tulosten analysointi videoanalyysiä apuna käyttäen. Suuren yleisön edessä kilpaileminen. Kilpailurutiinin vahvistaminen kansainvälisissä kilpailuissa. Kilpailuissa keskittyminen kauden päätavoitteisiin. Kansainvälisten kilpailujen rakenteen hallinta (alkukilpailut ja finaalit). Omien uintien ja tulosten analysointi. Tämän tiedon hyödyntäminen sekä kilpailuihin valmistautumisessa että kilpailutilanteessa. Ammattimainen keskittyminen kilpailutilanteissa. varmistaminen. Laadukas ohjaaja, tuomarikoulutus. Harrastajamäärien tukeminen ja lajin kehittäminen. vaikuttaminen. Liittojohtoiset Tekijöiden osaamisen varmistaminen. Laadukas valmentaja ja tuomarikoulutus. Harrastajamäärien kasvattaminen. Seurojen tukeminen ja lajin kehittäminen. Olosuhteisiin vaikuttaminen. Leiri- ja kilpailutoiminta. Ikäkausimaajoukkue toiminta. Tekijöiden osaamisen varmistaminen. Laadukas valmentaja- ja tuomarikoulutus. Harrastajamäärien kasvattaminen. Seurojen tukeminen ja lajin kehittäminen. Olosuhteisiin vaikuttaminen. Leiri- ja kansainvälinen kilpailutoiminta. Nuorten maajoukkueen toiminta, jonka harjoittelu ensisijaisesti yhtenäisenä joukkueena kauden ajan. Tekijöiden osaamisen varmistaminen. Laadukas valmentaja ja tuomarikoulutus. Harrastajamäärien kasvattaminen. Seurojen tukeminen ja lajin kehittäminen. Olosuhteisiin vaikuttaminen. Leiri- ja kansainvälinen kilpailutoiminta. Maajoukkueen toiminta, jonka harjoittelu ensisijaisesti yhtenäisenä joukkueena kauden ajan. valintakriteereinä kuviopisteet. Muita notkeus kuivilla, joukkueessa toimiminen, peruskunto. Joukkueen valintakriteereinä kuviopisteet. Muita kriteereitä lajitaidot, notkeus kuivilla, joukkueessa toimiminen, motivaatio ja peruskunto. Joukkueen valintakriteereinä kuviopisteet. Muita kriteereitä lajitaidot, notkeus ja vartalon hallinta sekä kuivilla että altaassa, kestävyysosa-alueet, motivaatio. Lajitaidot, notkeus ja vartalon hallinta sekä kuivilla että altaassa, kestävyysosa-alueet, motivaatio. harrastusmahdollisuuksia seuratoimintaan Tiedostaa lapsen kehityksen muutokset. Harjoitteluun tavalla. Huolehtii sopivasta ravinnon merkityksen perustasolla. levon ja unen saannista. ja seuran välillä. Edesauttaa harrastusmahdollisuuksia seuratoimintaan osallistumalla. Tukee harrastusta taloudellisesti ja huomioi lisääntyneen harjoittelumäärän arjen suunnittelussa. Kannustaa urheilijamaisiin elämäntapoihin. Avoin vuorovaikutus kodin ja seuran välillä. Tukee uimarin omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Kannustaa kehittymään. Tekee yhteistyötä valmennuksesta vastaavien tahojen kanssa. Tukee mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. Ymmärtää, tukee ja kunnioittaa huippu-urheilun vaatimaa elämäntapaa. Tukee mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. ja tuomareiden kouluttautumisen. uimarin taitotasoa vastaavan sekä ikäkaudelle sopivat Järjestää kotirataotteluita ja säännöllisesti. Toimii yhteistyössä kanssa (uinnin perustekniikka, Tukee Ikäkausijoukkueen toimintaa mahdollistamalla tarpeelliset harjoitteluresurssit. Tukee mahdollisuuksien mukaan edustusuimareiden kilpailumatkoja taloudellisesti. Mahdollistaa valmentajien ja tuomareiden kouluttautumisen. Varmistaa uimarin tasoa vastaavan laadukkaan valmennuksen ja riittävät allasajat. Järjestää kansallisia kilpailuja. Tukee nuorten maajoukkueen toimintaa mahdollistamalla tarpeelliset harjoitteluresurssit. Tukee mahdollisuuksien mukaan edustusuimareiden kilpailumatkoja taloudellisesti. Mahdollistaa valmentajien ja tuomareiden kouluttautumisen. Varmistaa uimarin tasoa vastaavan laadukkaan valmennuksen ja riittävät allasajat. Järjestää kansallisia kilpailuja. Tukee maajoukkueen toimintaa mahdollistamalla tarpeelliset harjoitteluresurssit. Tukee mahdollisuuksien mukaan edustusuimareiden kilpailumatkoja taloudellisesti. Mahdollistaa valmentajien ja tuomareiden kouluttautumisen. Varmistaa uimarin tasoa vastaavan laadukkaan valmennuksen ja riittävät allasajat. Järjestää kansallisia kilpailuja. © Suomen Uimaliitto 2013 Ikäryhmän painopisteet Positiivisuus, lapsen innostus ja ilo kaikessa tekemisessä. Kaikenlainen liikkuminen arkielämässä, vanhempien kanssa yhdessä tekeminen. 0–3-v. leikkiminen ja telmiminen, 4–6-v. vapaa leikki ja ohjattu leikki. Ohjatuissa harjoituksissa leikinomaisuus. Ryhmässä toimiminen ilman vanhempia. Perusliikuntataitojen kehittyminen kypsymisen myötä, perustaitojen monipuolinen harjoittelu, laajan liikemallivaraston kartuttaminen. Paljon tasapainoharjoitteita, rytmi- ja reaktiokykyä, liikeyhdistelmien alkeisharjoittelua. Positiivisuus, lapsen innostus ja ilo kaikessa tekemisessä. Harjoittelemaan oppiminen ryhmässä. Yksilöllisen kehittymisen huomioiminen ryhmässä. Ohjatun harjoittelun lisääminen, tavoitteellisesta harjoittelusta innostuminen. Monipuolisuus fyysisessä harjoittelussa. Kiinnitetään huomiota perusliikuntataitojen oikeisiin liikeratoihin, esim. juokseminen, hyppiminen. Lajitekniikkaa rakennetaan perusliikuntataitojen ja liikemallivaraston päälle. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Hyppääjän sisäisen motivaation kasvattaminen vahvuuksia ja onnistumisia painottaen. Tätä tukee kilpailutoiminta taidoille sopivalla tasolla. Harjoittelun määrän ja laadun lisääminen vaiheittain. Laajan liiketaitokokonaisuuden hankkiminen, monipuolinen liiketaitoharjoittelu. Oikeiden liikeratojen oppimisen varmistaminen: polvien ja nilkkojen linjaukset, keskivartalon ja selän asento ponnistuksessa ym. Monipuolinen fyysinen harjoittelu, vältetään yksipuolista kuormitusta. Erityishuomio liikkuvuusharjoitteluun. Käytetään välineitä hyödyksi harjoittelussa. Luodaan pitkäkestoinen, hyvähenkinen harjoitteluryhmä, koska ryhmän merkitys kasvuvaiheessa on suuri. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Hyppääjän sisäisen motivaation tukeminen. Harjoittelun nousujohteinen lisääminen. Vaativampien hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Urheilijan kasvun ja kehon muutosten huomiointi harjoittelussa. Luodaan pitkäkestoinen, hyvähenkinen harjoitteluryhmä, koska ryhmän merkitys kasvuvaiheessa on suuri. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Huippu-urheilijaksi kasvaminen. Mahdollinen erikoistuminen lauta/kerroshyppääjäksi, monipuolisuutta unohtamatta. Vaativimpien hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Suoritusvarmuuden kasvu. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyminen. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Huippu-urheilija 24/7. Suoritusvarmuus kilpailutilanteissa. Huippusuoritusten saavuttaminen. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyminen. Urheilun ja koulun/työn yhdistäminen. Taidon kehittyminen ja lajitaitojen harjoittelu 0–3-vuotiaat Vedessä liikkuminen ja peuhaaminen, veden pelon voittaminen, sukeltamaan oppiminen. Pyörimisen ja kierimisen liikemallit esimerkiksi kuperkeikat ja kierintä kuivalla ja vedessä. Hyppiminen ja pomppiminen monenlaisilla alustoilla: kovalla, pehmeällä, joustavalla, vedessä, trampoliinilla. 4–6-vuotiaat Vedessä liikkuminen ja sukeltaminen. Uimaan oppiminen yksilöllisesti ikävaiheen aikana. Harjoittelu aloitetaan vedessä ja reunalta. Monipuolisia alkeisharjoitteita vedessä ja reunalla, vähitellen 1 m ja 3 m, turvallisuus on tärkein. Rakennetaan pohjaa uimahyppyjen perustekniikalle. Rohkaistaan kokeilemaan erilaisia temppuja, rajoitetaan turvallisuuden ehdoilla, totutellaan myös läsähdyksiin matalalta hypätessä. Alkeisharjoitteita: ponnistukset, asennot, avaukset, liukulauta, tiukkuus. Pisara: Starttipaketin etenemistaulukon vaih. 1–4 Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % jokaisesta harjoituksesta. Kuivalla harjoitellaan lajitekniikkaa ja perusvoimistelua kuten: ponnistukset, asennot, avaukset, tiukkuus, kuperkeikat, pääseisonta, käsinseisonta. Pisara: Lajitaidot Harjoitellaan monipuolisesti kaikkia telineitä reuna, 1 m ja 3 m kerros ja laudat, 5 m kerros. Alkeisharjoitteet kulkevat joka harjoituksessa mukana: ponnistukset, asennot, avaukset, liukulauta, tiukkuus. Rakennetaan ja vaaditaan puhdasta lajitekniikkaa. Painopisteenä taakse ja ulospäin hyppyjen oikean tekniikan oppiminen ikävaiheen loppuun mennessä.Hyppyjä harjoitellaan paikalta ja pompuista. Hypyn vaiheet ponnistus, ilmalento ja veteenmeno jaetaan useisiin osiin ja välivaiheisiin, joita harjoitellaan yksittäin ja yhdistettynä. Ponnistuksen monipuolinen harjoittelu esim. puoliponnistus, syväponnistus, heijaukset. Pomput laudalla, esiponnistuspomppu ja yhden askeleen vauhti. Käsiliikkeissä erilaiset variaatiot, esim. ilman käsiliikettä kädet ylhäällä, alhaalla, lanteilla, niskan takana, käsiheilautukset, käsiliike sivulta, ylhäältä, yhdistettynä heijaukseen. Erilaisten käsiliikkeiden, pomppujen ja vauhdin yhdistäminen hyppyihin yksilöllisesti ikävaiheen lopussa. Pyörimään lyöminen, asennon ottaminen. Asento ilmassa ja asennon avaaminen. Asennon avaaminen vaiheittain, veteenmenotyöntö, veteenmenosuunta. Pisara: Starttipaketin etenemistaulukon vaiheet 5–10 Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % jokaisesta harjoituksesta. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Pisara: Lajitaidot Aikaisemmin opittuja liiketaitoja rakennetaan lapsuusvaiheessa opitun päälle. Lajitekniikan ymmärtäminen ja järjestelmällinen opettaminen, vuorovaikutteinen valmennus auttaa lasta ymmärtämään paremmin omaa tekemistään; käytetään apuna videointia. Näkemisen ja tuntemisen opettelu erityisesti taakse- ja ulospäin pyörivissä hypyissä. Riittävät toistomäärät lajin perustaidoissa vaadittavissa liikkeissä kuitenkin niin, että liikkeitä varioidaan laajasti. Tehdään pohjatyö vaativampia hyppyjä tukevaksi myöhemmässä valintavaiheessa. Uusien hyppyjen harkittu teettäminen vasta sitten, kun tekniikka on niitä varten riittävää. Luodaan motivaatiota vaikeampien hyppyjen oppimiseen ja opitaan myös siihen, ettei uusi, vaativa hyppy välttämättä tule heti pystyyn veteen. Harjoitellaan monipuolisesti voltteja ja kierteitä eri suuntiin. Uusien hyppyjen oppimisessa huomioidaan, ettei yhteen suuntaan tule tehdä volttia enempää kuin johonkin toiseen suuntaan. Aikaa organisoimattomalle harjoittelulle. Luodaan positiivinen oppimisen ilmapiiri, joka kannustaa yrittämään ja voittamaan itsensä. Käytetään harjoittelussa hyväksi lapsen omaa luovuutta; Samalla kasvatetaan ymmärrystä ja hallintaa omasta tekemisestä. Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua ainakin yhtä paljon kuin vesiharjoittelua. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Pisara: Lajitaidot Vesiharjoittelun määrä lisääntyy. Vuoropuhelu urheilijan ja valmentajan välillä. Harjoittelussa käytetään apuna videointia. Näkemisen ja tuntemisen painottaminen. Suuret toistomäärät vaativammissa hypyissä. Vaativien vapaavalintaisten hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Perushyppyjen jatkuva harjoittelu vaikeampien rinnalla. Itsenäinen harjoittelu osana kokonaisharjoitusohjelmaa. Positiivisen harjoitteluilmapiirin säilyttäminen. Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua ainakin yhtä paljon kuin vesiharjoittelua. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Pisara: Lajitaidot Kilpailusarjan vaikeuttaminen jatkuu. Tekniikan hiominen ja suorituspuhtauden lisääminen. Suoritusvarmuuden kasvattaminen: vaihteluväli pienenee myös vaikeimmissa hypyissä. Useimmilla erikoistuminen kerros- tai lautahyppääjäksi. Huom! Erikoistumisesta huolimatta kaikkia telineitä hyödynnetään harjoittelussa. Ylläpidetään hyppyjen välivaiheita: hyödyt tekniikan kehittämiselle, taidonoppimiselle, ongelmatilanteiden ratkaisuun. Monipuolinen harjoittelu kuivalla ja vedessä. Perustaitojen ja perushyppyjen hionta: Laudankäyttö-, rytmi- ja vauhtiharjoitukset; Avaus- ja veteenmenoharjoitukset. Uusien vaikeampien liikkeiden kehittely; Lähtöharjoitukset kaikkine välivaiheineen säilytetään mukana; Sarjahypyt (vaihtoehtoineen); Kilpailunomainen harjoittelu. Painotukset allas- ja kuivaharjoittelun välillä ja niiden sisällä vaihtelee harjoituskaudeta riippuen. Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % (kaudesta riippuen 30–70 %). Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Pisara: Lajitaidot Fyysinen harjoittelu 1) liikkuvuus 2) nopeus 3) voima 4) kestävyys 4–6-vuotiaat 1) Liikkuvuusharjoittelu aloitetaan ja sitä tehdään joka harjoituksessa. 2) Paljon nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua. 3) Voimaa kehitetään lajiharjoituksessa. 4) Peruskestävyyttä kehittävät leikit ja pelit sekä ulkoilu lajiharjoittelun ulkopuolella. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 1) Liikkuvuuden lisääminen dynaamisin ja staattisin venytyksin. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Paljon nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua. 3) Monipuolinen perusvoiman, keskivartalon voiman ja lajinomaisen voiman harjoittelu oman kehon painolla. 4) Peruskestävyyttä kehittävät leikit ja pelit sekä ulkoilu lajiharjoittelun ulkopuolella. Monipuolinen liikkuminen eri syketasoilla päivittäin harjoituksissa. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 1) Liikkuvuuden lisääminen dynaamisin ja staattisin venytyksin. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Kasvuvaiheessa huomioidaan nopeustiheyden ylläpito. Nopeusominaisuuksia harjoitellaan monipuolisesti. Liiketiheyden ja rytmitajun harjoittaminen nopeuden kehittymisen herkkyyskaudella. 3) Harjoitellaan monipuolisesti perusvoimaominaisuuksia. Lihastasapainosta huolehtiminen. Hyppäämisen kontrollointi kasvupyrähdyksen aikana. 4) Peruskestävyyttä parannetaan lajinomaisella harjoittelulla sekä lajiharjoittelun ulkopuolella. Monipuolinen liikkuminen eri syketasoilla päivittäin harjoituksissa. Aerobista liikuntaa vähintään 30 min päivässä. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 1) Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Nopeustaitavuus. 3) Lajinomainen nopeusvoima, myös painoilla ja kuminauhoilla. Lihastasapainosta huolehtiminen. 4) Huoltava peruskestävyys palautumista varten ja loukkaantumisten ennalta ehkäisyyn. Kestävyysharjoittelu lajiharjoittelun yhteydessä ja sen ulkopuolella. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 1) Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Lajinomainen nopeustaitavuus. 3) Oman kehon painolla ja lisäpainoin. Eri välineitä ja eri oppimisympäristöjä hyödyntäen. Hyvä lihastasapaino. 4) Huoltava peruskestävyys palautumista ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyä varten lajiharjoittelussa ja sen ulkopuolella. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen Psyykkinen valmennus 1) yleiset painopisteet ja tavoitteet 2) ajattelun hallinta ja mielikuvat 3) tunne- ja vuorovaikutustaidot 4) itsetunto ja itseluottamus 5) kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 6) motivaatio 7) tavoitteenasettelu 8) keskittyminen ja vireystilan säätely Vaihe 1 (0–9-v. lapsuusvaihe): Psyykkisten taitojen ja ominaisuuksien kehittämisen valmiudet 1) Laadukkaan ohjauksen ja valmennuksen avulla lapsille luodaan edellytyksiä psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen kehittymiselle. Esimerkiksi keskittymisen taidot ja ryhmässä oppiminen kehittyvät itsestään hyvin toimivassa ryhmässä monipuolisen, lasten tasoon ja kehitykseen sovitetun ohjauksen myötä. Mielikuvien ja monipuolisen välineistön käyttäminen valmennuksessa apuna oleellista. Oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset, oppimista ja viihtymistä palvelevat säännöt ja rajat. Lasten ottaminen mukaan ryhmän sääntöjen luomiseen. 2) Leikkeihin, lajiharjoitteluun ja kaikkeen ohjeiden ja palautteen antoon runsaasti havainnollistavia mielikuvia ja näyttöjä; näin lapsi pyrkii itsestään ymmärtämään ja toteuttamaan ohjeistuksia. 3) Oppimaan oppiminen on yhtä tärkeä tavoite kuin itse oppiminen, panostus opetusmenetelmiin sekä kuuntelemisen, ymmärtämisen ja toteuttamisen harjoitteluun. Salliva ilmapiiri, jossa omien kokemusten ja ajatusten kertominen on sallittua ja siihen rohkaistaan. 4) Jokaisen lapsen ainutlaatuisen ihmisarvon ja yksilöllisyyden aito arvostaminen. Yrittämisestä palkitseminen. Paljon onnistumiskokemuksia kaikille. 5) Liikkumisen into ja riemu tuloksista riippumatta. Kilpailemisen, voittamisen ja häviämisen luonnollisuus sekä toisen onnistumisesta iloitseminen leikkimielisillä kisailuilla. 6) Kokemus siitä, että ”Minä olen taitava”. Lajin parissa saa tehdä kivoja asioita ja on kivaa. 7) Harjoitusten suunnittelu ja jatkuva arviointi tuottamaan harjoitteluun rytmiä, turvallisuutta, hauskuutta ja tehokkuutta. 8) Ryhmäkoot, tasojaot ja opetusmenetelmät kuntoon niin, että tekemistä on mahdollisimman paljon ja jonottamista mahdollisimman vähän. Vaihe 2 (10–15-v. valintavaihe): Perustaidot 1) Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen merkityksen ymmärtäminen suorituksen ja lajissa kehittymisen kannalta. Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen nimeäminen. Motivoituminen psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen harjoitteluun muun harjoittelun yhteydessä. Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen tietoinen harjoittaminen lajiharjoittelun yhteydessä. Myös psyykkisen harjoituksiin valmistautumisen merkitys ja opettelu kuormituksen kasvaessa. 2) Oikeiden suorituksien mielikuvien varmistaminen ja vahvistaminen – paljon oikeita malleja, suoritusten piirtäminen ja selittäminen – sisäisen palautteen tulee olla ulkoista palautetta vastaavaa. Harjoitteluun laatua ja määrää mielikuvaharjoittelulla. 3)Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen erilaisissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Tunteet sallitaan ja hyväksytään, jotta niitä voidaan oppia säätelemään, avoimuuteen kannustetaan. Tietoinen pyrkiminen erilaisiin tunne- ja olotiloihin esimerkiksi harjoituksiin tai kilpailuun valmistauduttaessa. Pelisääntöjen johdonmukainen noudattaminen sekä itsen ja toisen ihmisen kunnioittaminen perusarvoja. 4) Huomion kiinnittäminen yksilöllisiin vahvuuksiin. Jatkuva palaute osataitojenkin kehittymisestä sekä pienistä onnistumisista. Luodaan utelias mielenkiinto kehitettäviä osa-alueita kohtaan. Palaute kohdistuu suorituksiin ja taitoihin, ei persoonaan. 5) Kilpailuihin valmistautumisen rutiinien vähitellen tapahtuva vakioiminen. Epäonnistumiseen suhtautuminen luonnollisena ja tärkeänä oppimiskokemuksena. Kilpaileminen on luonnollinen, innostava osa harjoittelua; Kilpailunomaisia harjoituksia riittävästi ja rennosti. 6) Monipuolinen harjoittelu, vaihtelevuus ja jatkuva kehittymisen kokemus ylläpitävät kiinnostusta lajiin. Hyppääjien tietämyksen lisääminen koskien harjoitusten ja harjoitteiden tavoitteita sekä niiden yhteyttä lajissa kehittymiseen. Harjoittelun pitkäjänteisyyden lisääntyminen; Hyppääjälle annetaan vähitellen lisää vastuuta omasta harjoittelusta. 7) Tavoitteenasettelun tarkentuminen ja yksilöityminen; Hyppääjien osallistuminen omaan tavoitteenasetteluun. Erilaisia tavoitteita liittyen suorituksiin, tekniikkaan, harjoitteluun, muuhun elämään, kilpailuihin. Jatkuva arviointi ja välitön muokkaus aina tarvittaessa varmistavat etenemisen oikean suunnan. 8) Oman keskittymisen ja vireystilan tarkkailu ja sen avulla yhteyden ymmärtäminen omaan suorituskykyyn. Rentoutumisen ja rauhoittumisen taitojen harjoittelua pienillä rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksilla harjoittelun lomassa; Jännittyneen ja rennon lihaksen ja olotilan tuntemusten erottaminen toisistaan. Vaihe 3 (16–21-v. huippuvaihe): Huipputaidot 1) Yksilöllisyys psyykkisessä harjoittelussa. Valmentajan ja hyppääjän avoin ja tasavertainen vuorovaikutus. Systemaattisuus, motivoituminen lajiharjoituksista erilliseen psyykkiseen harjoitteluun. Psyykkisesti onnistunut kuormituksen kasvattaminen ja realistiset tavoitteet. Mahdollinen asiantuntijan hyödyntäminen tiimissä. 2) Oman sisäisen puheen eli itsensä kannustamisen ja tarkoituksenmukaisen ohjaamisen taitavuuden kehittäminen. Oman sisäisen puheen tarkkailu, tunnistaminen ja kärsivällinen muokkaaminen. Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen harjoittelussa systemaattisesti. 3) Onnistumiseen liittyvien tunne- ja olotilojen tietoinen saavuttaminen haluttaessa. Avoimella ja molemminpuolisella vuorovaikutuksella vältetään valmennuksellisia ristiriitoja sekä loukkaantumisia. Palautteenantamisen ja palautteen vastaanottamisen taitavuus. 4) Kilpaileminen säilyy mahdollisuutena mitata omaa taitotasoa ja nauttia urheilusta, se ei mittaa ihmisarvoa tai persoonaa. Valmentajan palaute tarkoin vaalittua tältä osin. Tavoitellaan kyvykkyyden tunteita sopivien haasteiden edessä. Kilpailemisen ja voittamisen sekä kovan harjoittelun merkityksien selkiintyminen. 5) Kilpailuihin valmistautuminen aina samalla tavoin. Epäonnistumiset motivoivat harjoittelemaan vielä paremmin. Luova kilpailunomainen harjoittelu, myös vaadittavia psyykkisiä tiloja osataan toistaa ja harjoitella. 6) Harjoittelun vaihtelevuus sekä kausijaksotus olennaista kuormituksen säätelyssä. Kiinnostus lajia, tekemistä ja urheilemista itseään kohtaan säilyvät kilpailullisten tavoitteiden noustessa korkeiksi. 7) Kilpailulliset tavoitteet asetetaan realistisesti ja suhteessa harjoittelun laatuun. Tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä moniin osatavoitteisiin jakaen. Tavoitteiden välitön muokkaaminen myös kilpailunaikaisena ajattelun hallinnan keinona. 8) Yksilöllisesti hyvän keskittyneisyyden ja vireystilan saavuttaminen tietoisesti erilaisten ajatusten, toimien, mielikuvien tai tapojen avulla. Taitava sekä sisäisten että ulkoisten häiriötekijöiden käsittely suorituksen aikana niin että suorituskyky ei häiriinny esim. kovan kuormituksen tai paineen alaisena, keskittymisen taitava palauttaminen. Vaihe 4 (22-v. ja yli huippuvaihe): Automaatio 1) Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Itsenäisyys ja johtovastuu omasta valmentautumisesta. Huippu-urheilu elämäntapana. Myös muun elämän tasapaino. Rutinoituneet psyykkiset taidot. 2) Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen tekniikan ja psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen kehittämisessä. Oman ajattelun ja toiminnan itsenäinen ohjaus tavoitteiden suuntaisesti. 3) Tasavertainen vuorovaikutus hyppääjän ja valmentajan välillä. Ristiriidat ja pettymykset käsitellään yhteistyössä. Tiimin hyödyntäminen laadukkaan valmennuskokonaisuuden kokoamiseksi. Taitavuus mediassa. 4) Huippu-urheilijan identiteetin omaksuminen, jonka lähtökohtana oma valinta. Muiden elämän osatekijöiden merkitys oltava myös suuri, koska huippu-urheilu-ura on aina tietynlainen riski. 5) Kilpailurutiinit täysin vakiintuneet. Epäonnistumiset analysoidaan korvaamattomina oppimiskokemuksina. Taitavuus oman onnistumisen osatekijöiden tunnistamisessa ja toteuttamisessa. 6) Oma, yksilöllinen motivoituminen huippuurheilu uraan. Muun elämän rakentuminen urheilun rinnalle tärkeää. 7) Tavoitteenasettelun hyödyntäminen jokapäiväisenä etenemisen, motivoitumisen ja kehittymisen työkaluna. 8) Huippukeskittymisen ja vireystilan saavuttaminen aina haluttaessa, suoritus syntyy luottaen kehoon ja mieleen. Nk. flow-kokemukset ja niiden kautta suoriutumisesta ja suorituksesta nauttiminen yhä uudelleen. Valmennus 1) lajiharjoitusmäärä 2) kokonaisliikuntamäärä 3) suunnittelu ja seuranta 4) testit ja tarkastukset 5) ryhmäkoko 0–3-vuotiaat Osallistuminen vauva-, tenava- ja perhejumppiin; osallistuminen vauva- ja perheuintiin. 4–6-vuotiaat Osallistuminen uimataidon mukaiseen uima- ja uimahyppykouluun. Avustukset tärkeä osa valmennuksessa. 1) 1–3 krt/vko, 1–8 h/vko 2) 20k h /vko. Harjoittelun monipuolisuus 3) Läsnäoloseuranta, tuntisuunnitelma, taitomerkkien suorittaminen: perusmerkki. 4) Terveystarkastus (neuvola, kouluterveydenhuolto). 5) 4–6 hyppääjää/valmentaja. Tavoitteellinen valmennus. Avustukset tärkeä osa valmennuksessa. 1) 4–6 krt/vko, 10–15 h/vko 2) 20k h/vko. Harjoittelun monipuolisuus. Seuran omat tehopäivät ja leiripäivät, avoimet kansalliset leirit. 3) Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän seuranta tunti-, viikko ja kausisuunnitelma. Taitomerkkien suorittaminen rauta- ja pronssimerkki. Loukkaantumisten ennaltaehkäisy huolehtimalla riittävästä monipuolisesta liikunnasta ja perustaitojen kehittämisestä. Kokonaisvaltainen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Seuran sisäiset kuivatestit, fyysiset ominaisuudet. Ryhti ja linjaukset. Terveystarkastus (kouluterveydenhuolto). 5) 6–8 hyppääjää/valmentaja. Yksilöllinen urheiluvalmennus alkaa. Kilpailemiseen totuttelu, positiivisuus kilpailemisessa ja kilpailunhalun kasvattaminen. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen tunnistaminen ja hallinta. Kasvavilla lapsilla lepopäivä kerran viikossa, vammojen välttämiseksi toisinaan myös kaksi peräkkäistä vapaapäivää. 1) 5–8 krt/vko, 15–24 h/vko 2) 20–30 h/vko. Harjoittelun monipuolisuus: seuran leiripäivät, liiton Talent-ryhmän leirit, suurleirit ja alueleirit, seuran omat kilpailut, kansalliset ja kansainväliset kilpailut riittävän usein. 3) Valmennuksen pitkäjänteinen suunnitelma, kausisuunnitelma, päivittäisen harjoittelun suunnittelu. Harjoittelun suunnittelu kilpailukautta tukevaksi. Vuoden aikana vähintään 2–3 peruskuntokautta. Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän tiedostaminen ja seuranta. Taitomerkkien suorittaminen: kulta- ja hopeamerkit. Loukkaantumisten ennalta ehkäisy huomioiden lajin vaatimukset, urheilijan tyyppiominaisuudet ja kasvupyrähdys. Kokonaisvaltainen urheiluvalmennus tarvittaessa tukiverkostoihin tukeutuen. Kokonaisvaltaisen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Kuivatestit syys- ja kevätkaudella seuran sisäisesti. Urheilijan tereystarkastus. Lihastasapainokartoitus. Talent-ryhmän testit vuosittain. 5) 7–8 hyppääjää/valmentaja. Yksilöllinen urheiluvalmennus. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen tunnistaminen ja hallinta. Ympäristön ja aistien hyödyntäminen harjoittelussa. Suuri määrä toistoja. 1) 6–10 krt/vko, 20–30 h/vko 2) 25–30 h/vko. Harjoittelun monipuolisuus: seuran leiripäivät, maajoukkueen leirit, seuran omat kilpailut, kansalliset ja kansainväliset kutsu- ja arvokilpailut. 3) Valmennuksen pitkäjänteinen suunnitelma, kausisuunnitelma, päivittäisen harjoittelun suunnittelu. Harjoittelun suunnittelu kilpailukautta tukevaksi. Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän tiedostaminen ja seuranta. Vaativampien hyppyjen onnistumismäärän seuranta. Loukkaantumisten ennalta ehkäisy huomioiden lajin vaatimukset, urheilijan tyyppiominaisuudet ja kasvupyrähdys. Kokonaisvaltaisen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Fyysisten ominaisuusten testaaminen (voima ja liikkuvuus). Urheilijan tereystarkastus. Lihastasapainokartoitus. Kuormituksen ja palautumisen seurantatestit. 5) Noin 6 hyppääjää/valmentaja. Huippusuoritusten ja huippu-lajitaitojen saavuttaminen. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen hallinta. Kilpailemisen hallitseminen. 1) 7–11 harjoitusta/vk, 22–30h/vko 2) 25–35h/vko. Oheislajeiksi suositellaan lajitreeniä monipuolistavia lajeja, mm. pallopelejä ja kestävyyttä kehittäviä lajeja juoksu, pyöräily sekä huoltavia lajeja kuten pilates. Maajoukkueleirit 5–10 pv/v. Kilpailujen viimeistelyleirit. Seuran koti-/ulkomaanleirit 5–10 pv/v. 3) Kausisuunnitelmat ja pitkäntähtäimen suunnitelmat (valmentaja ja urheilija yhdessä). Viikko- ja päiväkohtaiset suunnitelmat. Läsnäoloseuranta. Fyysiset ominaisuudet: voima, nopeus, liikkuvuus. Tulosseuranta kilpailuista, vaikeusasteiden kehittyminen, pakollisten pisteet, vapaavalintaisten pisteet, tulosluokkarajat. Kilpailunomaisen harjoittelun tulosseuranta. Kuormituksen ja palautumisen seuranta, kerroshyppääjillä 10 metristä tehtyjen hyppyjen määrä. 4) Fyysiset ominaisuudet. Urheilijan terveystarkastus. Lihastasapaino. Kuormituksen ja palautumisen seurantatestit. 5) 4–6 hyppääjää/valmentaja. Kilpaileminen Omien rajojen kokeilu ja liikunnasta nauttiminen. Esiintymisestä nauttiminen. Pelin ja kilpailun sääntöjen noudattamisen opettelu, häviämisen ja voittamisen harjoittelu. Kilpailemisen harjoittelu. Esiintymisestä nauttiminen. Seuran sisäiset kilpailut, Finn cup E-sarja (alle 9-v.). Seuran omat kilpailut, kansalliset kilpailut, kansainväliset kilpailut hyppääjän tasosta riippuen. Valitaan monipuolisesti eri tasoisia kilpailuja. Vältetään tiettyyn sijoitukseen tottumista. Finn Cup-kilpailut 5/vuosi, Nuorten Suomen mestaruus, Nuorten hallimestaruus, Etelä-Suomen aluemestaruus, 1–2 ulkomaan kilpailua/ vuosi. Seuran omat kilpailut, kansalliset kilpailut, kansainväliset kilpailut hyppääjän tasosta riippuen. Finn Cup-kilpailut 5/ vuosi, Suomen mestaruus ja Nuorten SM, hallimestaruus ja Nuorten HM, Etelä-Suomen aluemestaruus, 2–4 näyttökilpailua/ vuosi, Nuorten Pohjoismaiden mestaruus, Nuorten Euroopan mestaruus, Nuorten maailmanmestaruus. Riittävästi kovan tason kilpailuja, 10–15 kilpailua vuodessa. Oman tason säilyttäminen kilpailuissa. Kilpailusarjan riittävä varmuus. Urheilijan ja valmentajan realistiset odotukset. Kansalliset: Suomen Mestaruus ja Hallimestaruus (2/v), kansainväliset kotimaan kilpailut (1–2/v), harjoituskilpailut (seuran/ryhmän omat, Finn Cup) 1/kk. Kansainväliset näyttökilpailut: FINA Grand Prix -kilpailut (1–2/v), Kansainväliset maajoukkuekilpailut ja tasokkaat seurakilpailut (2–4/v.), World Series. Arvokilpailut: Pohjoismaiden mestaruus ja/tai Nuorten PM, Euroopan mestaruus ja/tai Nuorten EM, maailmanmestaruus ja/tai Nuorten MM, maailmancup, olympialaiset. Tukitoimet Lajin vaatimuksista, liikunnallisesta ja terveellisestä elämäntavasta viestittäminen perheelle. Valmentaja hakee tukea valmennukseen ja ohjaa asiantuntijalle tarpeen mukaan. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi urheilijan tarpeen mukaan. Esimerkiksi fysioterapia, urheilulääkäri ja lihashuolto. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi urheilijan tarpeen mukaan. Fysioterapeutti/urheilulääkäri, lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusterapia, ADT-ohjaus. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi. Fysioterapeutti/urheilulääkäri, lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusterapia, ADT-ohjaus. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi. Tukitoimet rakentavat valmentajan ja urheilijan ympärille asiantuntijaverkon, joka tukee valmennusta. Fysioterapeutti (henkilökohtaiset ohjelmat ja lisäkäynnit tarvittaessa), urheilulääkärit (terveystarkastukset ja lisäkäynnit tarvittaessa), lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusasiantuntija, ADT-ohjaus, mediakoulutus. Mukana: seura, Uimaliitto, urheiluakatemiat, Olympiakomitea, (yhteistyökumppanit). Valmentaja 1) Osaaminen ja koulutus 2) Rooli 1) Lajin perustekniikan ja sen opettamisen hallitseminen. Vähintään tason II valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Kasvun ja kehityksen ymmärtäminen. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Motivoitunut kouluttautumaan. Jatkuva kehittyminen valmentajana ja oman toiminnan arviointi. 2) Luotettava aikuinen ja ryhmän johtaja. Huolehtii harjoituksen turvallisuudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Innostaa ja kannustaa lapsia, suhtautuu tasapuolisesti. Roolimalli ja esikuva, joka ymmärtää oman vastuunsa. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Avoimet ja luottamukselliset välit lapseen ja huoltajiin, hyvä tiedonkulku. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason II valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Kasvun ja kehityksen ymmärtäminen. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Motivoitunut kouluttautumaan. Jatkuva kehittyminen valmentajana ja oman toiminnan arviointi. 2) Luotettava aikuinen ja ryhmän johtaja. Huolehtii harjoituksen turvallisuudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Innostaa ja kannustaa lapsia, suhtautuu tasapuolisesti. Roolimalli ja esikuva, joka ymmärtää oman vastuunsa. Säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa, luottamukselliset välit koteihin. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Tarvittaessa yhteistyö koulujen kanssa. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason III valmentajakoulutus, valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen tavoitteena. Lajitekninen kehittyminen ulkomaisten koulutusten kautta. Valmentajan aktiivinen oppiminen ulkomailla kilpailemalla ja leireilemällä, valmentajien välinen tietojen vaihto. Lajitekniikan opettamisen hallinta. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Murrosiän huomioiminen ja drop outin ehkäisy. 2) Ryhmän ehdoton johtaja, joka suhtautuu urheilijoihin positiivisesti ja tasapuolisesti. Luotettava aikuinen, joka uskaltaa asettaa rajoja. Roolimalli ja esikuva. Valmentaja osaa valmentaa lapsen näkökulmasta. Lapsen ja nuoren valmentajan pitää osata naurattaa! Korjausten toteuttamisen vaatiminen. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa, luottamukselliset välit koteihin. Yhteistyö koulujen kanssa. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason III valmentajakoulutus, valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen tavoitteena. Lajitekninen kehittyminen ulkomaisten koulutusten kautta. Valmentajan aktiivinen oppiminen ulkomailla kilpailemalla ja leireilemällä, valmentajien välinen tietojen vaihto. Lajitekniikan opettamisen hallinta. Urheilijan kehitys- ja herkkyyskausien hallitseminen ja niiden hyödyntäminen harjoittelussa. Drop-outin ehkäisy. 2) Positiivinen auktoriteetti. Roolimalli ja esikuva. Innostaa ja kannustaa hyppääjää harjoitteluun ja sen suunnitelmalliseen seurantaan. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Tukee yhdessä koulun ja kodin kanssa urheilijan kasvua huippu-urheilijaksi. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Koulutettu ammattivalmentaja,tason IV–V valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Valmennustiimin vastuuhenkilö/johtaja, jolla on kokonaisvastuu urheilijasta: Yhteistyö kodin ja koulun kanssa, yhteistyö liiton, akatemian ja muiden tahojen kanssa. Ammattitaito: lajitaidot, taidon opettaminen, pedagogiset taidot, psyykkisen valmennuksen taidot, ymmärrys fysiologiasta, murrosiän ja aikuistumisen huomioiminen, sitoutuminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen. 2) Tukee urheilijan tasapainoista kasvua: Vaatii, mutta kannustaa; Luottamuksellinen ja turvallinen urheilija-valmentajasuhde. Auttaa tavoitteiden asettamisessa ja niiden seuraamisessa. Urheilulliseen elämäntapaan tukeminen: huippuurheilija 365 päivää vuodessa. Tukee urheilijan arjen hallintaa. Roolimalli: ymmärtää oman esimerkkisensä vaikutuksen. Huippu- urheilijaksi kasvu 1) urheilijan elämäntapa 2) huippu- uimahyppääjäksi kasvaminen 1) Säännölliset elämäntavat: Perhe huolehtii terveellisestä ruokavaliosta, riittävästä levosta ja arkiliikunnasta. 10 h unta, unirytmin säännöllisyys. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säännöllisyys. 2) Harjoittelusta nauttiminen ja harjoitustilanteessa viihtyminen. Liikunnan ilon ja innostuksen löytäminen ja toteuttaminen uimahypyissä. 1) Urheilulliseen elämäntapaan kasvaminen. Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 9–10 h unta, unirytmin säännöllisyys. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säännöllisyys. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen kasvuvaiheessa oleville urheilijoille. 2) Harjoittelusta nauttiminen ja harjoitustilanteessa viihtyminen. Liikunnan ilon ja innostuksen toteuttaminen uimahypyissä. Säännöllisestä ja tavoitteellisesta lajiharjoittelusta kiinnostuminen. Oppimisesta ja kehittymisestä innostuminen. Harjoittelun merkityksen ymmärtäminen oppimisen ja kehittymisen lähtökohtana. Tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys harjoittelussa. Ryhmän ja harjoituskavereiden merkitys kasvaa. Kilpailemisen harjoittelu alkaa. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta, unirytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin lomaaikoina. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikana. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen kasvuvaiheen urheilijoille. 2) Harjoittelusta nauttiminen niin arkiharjoittelun kuin kilpailemisen suhteen. Urheilun ilon säilyttäminen. Harjoittelun laadun merkityksen ymmärtäminen. Itsenäisen harjoittelun opetteleminen. Vastuun kasvattaminen omasta tekemisestä. Pettymysten sietämisen kasvattaminen. Ryhmän ja ystävien merkitys pitkäjänteisessä harjoittelussa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, vahvan itsetunnon luominen. Menestymishalun kasvattaminen. Ryhmähengen luominen huippuurheilijan kasvua tukevaksi. ”Urheilija käyttäytyy, kuten ryhmä olettaa hänen käyttäytyvän”. Oman tekemisen laadun tiedostaminen. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta ja 5–7 ateriaa päivässä, uni- ja ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikoina. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen. Urheilullisen elämäntavan toteuttaminen 365 päivää vuodessa. 2) Harjoittelusta nauttiminen niin arkiharjoittelun kuin kilpailemisen suhteen. Urheilun ilon säilyttäminen. Harjoittelun laadun merkityksen ymmärtäminen. Itsenäisen harjoittelun toteuttaminen. Kilpailemisesta nauttiminen. Pettymysten ja palautteen käsitteleminen. Ryhmän ja ystävien merkitys pitkäjänteisessä harjoittelussa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, vahvan itsetunnon luominen. Vuorovaikutuksen kasvaminen valmentajan ja sidosryhmien kanssa. Ymmärrys arjen valintojen vaikutuksesta kokonaiskuormitukseen. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta, unirytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikoina. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikana. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen. Urheilullisen elämäntavan toteuttaminen 365 päivää vuodessa. 2) Huippu-urheilijan elämästä nauttiminen. Urheilun ilon säilyttäminen. Vastuunkantaminen systemaattisesta ja tavoitteellisesta valmentautumisesta ja siihen liittyvistä päätöksistä. Onnistumiseen ja menestymiseen uskominen sekä voittamisen halu. Kilpailemisesta nauttiminen. Tavoitteisiin sitoutuminen, selkeiden sopimusten laatiminen eri osapuolten välillä. Vuorovaikutus valmentajan ja sidosryhmien kanssa. Kodin rooli Kuljeta, kustanna, kannusta! Päivittäisen monipuolisen liikunnan mahdollistaminen ja kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Yhteistyö valmentajan kanssa. Kuljeta, kustanna, kannusta! Päivittäisen monipuolisen liikunnan mahdollistaminen ja kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. Lapsen lajista ja kehittymisestä kiinnostuminen ja lajiharjoittelun mahdollistaminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Yhteistyö valmentajan ja koulun kanssa. Yhteistyö seuratoiminnassa, osallistuminen seuratoimintaan. Lapsen tukeminen onnistumisissa ja epäonnistumisissa, lapsen kannustaminen hänen oppiessaan uusia taitoja. Omatoimisen harjoittelun tukeminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Yhteistyö koulun ja valmentajan kanssa. Ongelmatilanteissa yhteydenotto valmentajaan. Urheilua tukevan ala-/yläkoulun valitseminen. Positiivinen suhtautuminen muihin urheililjoihin ja valmentajiin. Antaa työrauhan urheilijalle ja valmentajalle, vanhemmat eivät puutu lajiharjoitteluun. Päivittäisen liikuntaharrastuksen mahdollistaminen, kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. Omatoimisen harjoittelun tukeminen. Ymmärtää lisääntyvän harjoittelun asettamat vaatimukset. Auttaa urheilijaa rakentamaan arjesta toimivan kokonaisuuden. Yhteistyö koulun ja valmentajan kanssa. Urheilua tukevan lukion valitseminen. Valmentajan työn tukeminen. Antaa työrauhan urheilijalle ja valmentajalle, vanhemmat eivät puutu lajiharjoitteluun. Auttaa arjen pyörittämisessä ja ajankäytön suunnittelussa. Apuna huolehtimassa urheilullisesta elämäntavasta: riittävästä levosta ja ravinnosta. Ymmärtää urheilun vaatimukset ja haasteet: arvostaa ja tukee urheilijaa ja hänen valintojaan. Taloudellinen tuki urheilijalle. Yhteistyö kodin ja koulun välillä. Yhteistyö kodin ja valmentajan välillä. Koulu, opiskelu ja työelämä Yhteistyö esikoulun/koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Liikuntaa ja urheilua tukeva alakoulu. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Urheilua tukeva ala-/yläkoulu. Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen, aamuharjoittelu. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Urheilua tukeva ala-/yläkoulu. Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen, aamuharjoittelu. Tiedotus koululle urheilijan menestyksestä. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen: Urheilulukio tai vastaava. Yhteistyö koulujen ja seurojen/liiton välillä. Tiedotus kouluille menestyksestä. Urheilijan tukeminen ottamaan vastuuta opinnoista, itsenäiseen ja vastuulliseen opiskeluun oppiminen Työelämän ja urheilun yhdistäminen. Seuran rooli Laadukas arkiharjoittelu. Ammattimainen valmennus. Yhteistyö liiton, akatemioiden ja muun verkoston kanssa. Yhteistyö koulujen kanssa. Ulkoinen tiedotus omien urheilijoiden osalta (Uimaliiton tiedotuksen lisäksi). Seuran eri toimijoiden tukeminen: esim. valmentajien työolojen kehittäminen, kouluttautumisen kannustaminen, lajiosaajien sitouttaminen, positiivinen seurahenki, tuomareiden kouluttaminen, vapaaehtoisten toiminnan kehittäminen. Liiton rooli Tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä urheilijoita ja seuroja. Nuorten olympiavalmentaja/päävalmentaja. Liiton valmennusryhmien toiminnan ylläpitäminen, lahjakkaiden urheilijoiden valitseminen. Etsii ratkaisuja urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi. Tukee lajin kehitystyötä ja kansainvälistä yhteistyötä Kehittää harjoitteluolosuhteita. Työskentelee lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Järjestää ja kehittää laadukasta ohjaaja- ja valmentajakoulutusta. Tekee huippu-urheilun ja lajin sisäistä kehitystyötä. Ylläpitää ja kehittää lajin kansallista kilpailu- ja sääntöjärjestelmää. Tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä urheilijoita ja seuroja. Nuorten olympiavalmentaja/päävalmentaja. Liiton valmennusryhmien toiminnan ylläpitäminen, lahjakkaiden urheilijoiden valitseminen. Etsii ratkaisuja urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi. Tukee lajin kehitystyötä ja kansainvälistä yhteistyötä. Kehittää harjoitteluolosuhteita. Työskentelee lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Edistää urheilijan positiivisen julkisuuskuvan syntymistä omalla tiedotuksellaan. Järjestää urheilijoiden mediakoulutusta. Järjestää ja kehittää laadukasta ohjaaja- ja valmentajakoulutusta. Tekee huippu-urheilun ja lajin sisäistä kehitystyötä. Ylläpitää ja kehittää lajin kansallista kilpailu- ja sääntöjärjestelmää. Olosuhteet Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelua varten monipuoliset välineet. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m, 5 m. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun, telineet varattu kilpaurheilijoiden käyttöön harjoituksen aikana. Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelu telinesalissa tai muussa kuivaharjoittelutilassa, jossa käytössä trampoliini, permanto ja volttirata. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m, 5 m ja 7,5 m. Eri telineiden tulee olla samanaikaisesti käytettävissä niin, että tarvittavat lähdöt vaikeampiin hyppyihin pystytään tekemään. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun, telineet varattu kilpaurheilijoiden käyttöön harjoituksen aikana. Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelu telinesalissa tai muussa kuivaharjoittelutilassa, jossa käytössä trampoliini, permanto ja volttirata. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m 5 m, 7,5 m ja 10 m. Eri telineiden tulee olla samanaikaisesti käytettävissä niin, että tarvittavat lähdöt vaikeampiin hyppyihin pystytään tekemään. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun; telineet varattu Allasolosuhteet: riittävästi allasaikaa, kesä haasteena monella paikkakunnalla, harjoitusaikojen jakautuminen. Tavoitteena kansainvälisen tason telineet ja allas (lähimpänä Mäkelänrinne, Oulu, Turku, Tikkurila): Tarpeeksi lautoja, uudet lautamallit ja lautojen kunto, kerrokset 10 m saakka, kerrosten leveys ja kunto, kuplat, pinnanrikkojat, parihyppymahdollisuus, korkeussäädettävä lauta (puuttuu Suomesta), rauhallinen ja turvallinen ympäristö, altaan syvyys, videoanalyysilaitteet, vedenalainen ikkuna/kamera. Tavoitteena kansainvälisen tason kuivaharjoittelumahdollisuudet: uima-allastiloista erilliset kuivatilat (puuttuu Suomesta), trampoliinit, kuivalauta ja kerros, volttimonttu, volttirata/airtrack, volttivyöt, pienvälineet. Opiskelupaikan ja kodin läheisyys. Urheiluakatemiat, tukipalvelut harjoituspaikan läheisyydessä.
Uinti | 2016 No 4
To see the actual publication please follow the link above