04.2016 23 Neliosainen juttusarja kokoaa lähihistorian palaset. Vuonna 2013 toteutettiin laaja Aluefoorumi-kierros seurojen parissa. Pisara-palvelu avattiin syksyllä 2013. Eerika Laalo-Häikiö Sami Wahlman maksi kokonaisuudeksi ja mukaan on tullut myös seuratoiminnan kehittäminen. Nykyään Pisara on lajien yhteinen osaamiskeskus, johon kootaan kaikki yhteinen tieto ja mallit. Sieltä löytyy käytännössä uintiurheilun linja. Pisaraa kehitetään koko ajan yhdessä lajien kanssa, kertoo Uimaliiton koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen. Pisaran lisäksi liitossa otettiin iso uudistusaskel kohti nykyaikaisempaa toimintaa, kun lisenssijärjestelmästä tehtiin mobiilipohjainen. Kauden 2013-2014 lisenssit toimitettiin joko älypuhelimeen tai pdf-versiona sähköpostiin. Lisää uusia sähköisiä mahdollisuuksia avautui, kun vesipallossa otettiin vuosien 2014-2015 aikana käyttöön Torneopal-järjestelmä. Torneopal mahdollistaa sähköisen tulospalvelun sekä tulosten reaaliaikaisen seuraamisen ja sitä hyödynnettiin laaja-alaisesti sarjatoiminnassa ja tulostiedotuksessa. Eteenpäin uusien valmentajien johdolla Matti Mattssonin ja Leo Lähteenmäen pronssimitalit MMuinneissa nostivat uinnin huumaa vuonna 2013, ja vuoden arvomitalisarjaa täydensi Roosa Mörtin EYOF-kultamitali 50 metrin vapaauinnissa. Huippu-uinnin uskottavuus vahvistui arvokilpailumenestyksen myötä ja huippu-uinti nousi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ykköskategorian lajiksi. Merkittävä uudistus uinnille oli myös yhteistyön aloittaminen Jussi Salminen Jussi Salminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) asiantuntijoiden kanssa. Uintiin panostettiin myös palkkaamalla tanskalainen päävalmentaja Bo Jacobsen, jonka työ käynnistyi toukokuun 2013 alussa. Päävalmentajan tehtäväksi muodostui arvokilpailuihin ja olympialaisiin tähtäävien huippu-uimareiden ja heidän valmentajiensa päivittäisvalmennuksen tukeminen sekä liiton maajoukkuetoiminnan toteuttaminen yhdessä muun valmennustiimin kanssa. Palkkauspäätöksen taustalla oli tavoite lisätä suomalaista valmennusosaamista sekä luoda huippuuintikulttuuria. Vuonna 2014 päävalmentaja oli mukana myös maajoukkueen lajitekniikkaleireillä, joissa yksilöllisesti kuvattiin uimareiden päälajit ja analysoitiin avainkehityskohteet yhdessä henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Päävalmentajan työsuhde kuitenkin päättyi jo maaliskuussa 2015. – Srategiassamme oli vahvasti mukana osaamisen kehittäminen ja siihen seurat halusivat kansainvälistä osaamista tueksi. Päävalmentajan työ käynnistyi hyvin ja hän nosti oikeita asioita esille, joita meidän tuli kehittää, mutta toimintakulttuurimme ei ollut ihan valmis ulkomaalaiseen päävalmentajaan. Päävalmentajan rooli kokonaisuudessa oli hankala, koska meillä on vahvat valmentaja-urheilija -parit, eikä harjoittelukeskusta. Bo asui vielä ulkomailla ja kokonaisuus ei toiminut. Oli parempi päättää työsuhde hyvissä ajoin ennen Rioa, toiminnanjohtaja Laalo-Häikiö kertoo.
Uinti | 2016 No 4
To see the actual publication please follow the link above