03.2016 49 TeksTi: heli paalosalo IN MEMORIAM Helsingin, Kotkan ja Porin Risto on poissa Asianajaja ja uimari Risto Lehtonen syntyi 15. heinäkuuta 1943 Helsingissä ja kuoli sairauden murtamana Porissa 26. maaliskuuta 2016. Monien elämänvaiheiden jälkeen Risto perusti kodin Poriin vaimonsa Hannelen kanssa. Kuolemaansa asti hän hoiti viikot asianajotoimistoaan Kotkassa ja vietti viikonloput Porissa tai mökillään Ristiinassa. Aktiiviaikanaan Risto edusti Helsingin Uintiseura Kuhia ja Helsingin Työväen Uimareita. Mastersikäisenä hän ehti edustaa Kotkan Uimaseuraa, Porin Uimaseuraa ja Uinklubi Nereusta, johon hän liittyi ensimmäisten joukossa perustamisvuonna 2012. Risto ui noin 20 Suomen mestaruutta, muutamia Suomen ennätyksiä ja yhden Pohjoismaiden ennätyksen. Hänen päälajinsa oli perhosuinti, mutta hän menestyi myös vapaa- ja selkäuinnissa. 1960-luvulla Risto kuului Suomen maajoukkueeseen lähes vakiojäsenenä. Hän edusti Suomea EM-kisoissa Leipzigissä 1962 ja Eesti-Suomi maajoukkueessa vielä 1968. Risto kuului myös olympiavalmennusjoukkueeseen vuonna 1963 yhdessä muun muassa Eila Pyrhösen ja Matti Kasvion kanssa. TUL:n mestaruuksia ja ennätyksiä Ristolla oli lukemattomia. Hän oli ensimmäinen TUL:n uimari, joka kauhoi 1500 metriä vapaauintia alle 20 minuuttia. Valmentajista Jouko Kaitemo oli Ristolle nuorena erittäin tärkeä. Kaksikon ystävyys jatkui Riston uran jälkeenkin. Minä tutustuin Ristoon jo nuorena. Edustimme molemmat TULn seuroja ja kävimme samoissa kilpailuissa. 1960-luvun vaihteessa vietimme yhden joulunkin leiri- ja kilpailumatkalla Budapestissa. Ristolle kaikki olivat samaa porukkaa, vaikka tuohon aikaan helsinkiläiset pitivät usein hajurakoa meihin muihin. Vuosien mittaan yhteydenpito minun ja Riston välillä jäi vähiin välimatkan takia, mutta ystävyytemme säilyi. Kun sitten taas tapasimme masters-uinnin parissa, tuntui kuin välivuosia ei olisi ollutkaan. Riston ja Hannelen muutettua Poriin ystävyys ulottui myös uintiharrastuksen ulkopuolelle. Istuimme pienellä porukalla iltoja yhdessä. Risto pelasi koripalloa ja vesipalloa, mutta ennen kaikkea hän oli UIMARI. Hänen ”tavara-merkkinsä” perhosuinnissa ainakin masters-uinneissa oli se, että lyhyen radan kisoissa hän sukelsi startin jälkeen perhosen potkuilla noin 24 metriä, teki yhden käsivedon ja käännöksen ja jatkoi samalla tavalla maaliin, oli Risto Lehtonen kyseessä sitten 50, 100 tai 200 metrin kisa. Ristoa harmitti, kun sääntöjä muutettiin eikä kilpailuissa enää saanut sukeltaa startin ja käännöksen jälkeen kuin 15 metriä. Luonteeltaan positiivisena Risto löysi kuitenkin ikävistäkin asioista valoisan puolen. Hän oli erittäin sosiaalinen ja aina valmis auttamaan niin ystäviä kuin vieraitakin. Ristoa jäivät kaipaamaan Hannele-vaimon lisäksi kaksi poikaa hänen aiemmasta liitostaan ja lukuisa joukko meitä ystäviä. n
Uinti | 2016 No 3
To see the actual publication please follow the link above