Huippuryhmän leiri Rio De Janeirossa tammikuussa Teksti: Jari Varjonen VALMENNUS Uimarin polun huippuvaihetta parhaimmillaan Aluksi muutama suuri ja oleellinen kysymys, kun ajatellaan, 01.2016 27 että uimari on parhaimmillaan noin 24–26 vuotiaana: Mitkä asiat poikkeavat huippuryhmän harjoittelussa juniori-ikäisten harjoittelusta? Mitä asioita pitää korostaa, jotta voidaan ottaa seuraava askel junioritasosta eteenpäin? Näihin kysymyksiin vastattiin hyvin pitkälle huippuryhmän Rion leirillä. Olympialaiset häämöttävät edessä. Siksi matkustimme leirille Rioon tutustumaan ympäristöön ja ilmastoon sekä harjoittelemaan kolme viikkoa laadukkaasti. Leirillä nuorin urheilija oli 20-vuotias. Lähes kaikilla uimareilla oli oma valmentaja matkassa. Matkassa oli myös fysioterapeutti ja uusi kylmäallas palautumista edistämässä. Altaalla oli takatuellinen starttipalli ja kaksi erillistä kuntosalia. Meillä oli jatkuvasti apunamme myös paikallinen opas asioita helpottamassa ja ongelmia ratkomassa. Käytännössä saimme aina vapaasti päättää milloin harjoitus alkaa ja loppuu ja kaikilla oli altaassa aina oma ”kaista” käytössä. Emme siis joutuneet kiertämään rataa. Pienenä haasteena oli kuumina päivinä Tämän vuoksi Rion leiritiimi ei harjoittele kisapaikalla. Tuleva olympia-allas on vielä rakenteilla. altaan veden lämpötilan nousu mutta pyrimme ratkomaan asiaa aloittamalla harjoitukset aamulla tarpeeksi aikaisin ja illalla riittävän myöhään. Leirin aikana pääsimme myös tutustumaan olympiakylään ja altaaseen mikä oli erittäin hyvää kokemusta kesän kisoihin matkaaville. Mitkä asiat siis poikkeavat junioriryhmien harjoittelusta eniten? Tässä vaiheessa, kun urheilijat ovat jo aikuisia ja lähellä maailman kärkeä, on harjoittelun oltava hyvin yksilöllistä. Kun päämatkan kesto on 21 sekuntia tai 15 minuuttia, tulee harjoituksen olla täysin erilaista. Jokaisella oli siis hyvin tarkkaan suunniteltu oma ohjelma leirillä, mutta pyrimme myös tekemään mahdollisuuksien mukaan harjoituksia yhdessä. Myös kuivaharjoitukset on suunniteltu hyvin yksilöllisesti mutta osa tehdään myös yhdessä. Palautumisen edistäminen ja oman kehon kuunteleminen ovat avainasemassa. Yksi suuri ero on myös se, että huippuryhmän uimareilla harjoitukset ja niiden sisältö on hyvin pitkälle johdettu kisasuorituksen tarpeista. Uidaan omaa kisavauhtia erilaisia matkoja ja harjoitellaan kisasuorituksen osa-alueita. Juuri tämän vuoksi on tärkeää, että mukana on myös oma valmentaja. Jos oma valmentaja ei pääse mukaan, ollaan ennen leiriä ja leirin aikana tiiviisti yhteydessä valmentajaan. Mutta varmasti se kaikkien suurin asia on sitoutuminen harjoitteluun. Huippuryhmän kanssa on varmaa, että altaalle tultaessa jokainen aloittaa välittömästi oman lämmittelyohjelman tekemisen altaan reunalla keskittyneesti. Heille saa mieluummin sanoa, että muista levätä ja kevennä tästä hieman, kuin toisin päin. Jokaisella on siis tavoitteensa, joihin he sitoutuneesti pyrkivät. Yksi asia, joka myös korostuu, on ongelmatilanteiden ratkominen. Ongelmatilanteen tullessa eteen ei jäädä voivottelemaan asiaa vaan tartutaan heti siihen käsiksi ja yhdessä pyritään ratkaisemaan tilanne. Sen sijaan, että käytettäisiin energiaa asioista valittamiseen, suunnataan energia asioiden parantamiseksi. Mitä siis junioriuimarin tulisi kehittää, jotta hänestä jonain päivän tulisi huippuryhmän aikuisuimari? Juniorivaiheesta eteenpäin siirryttäessä on oleellista yksilöllisyyden lisääntyminen ja erikoistuminen. Me kaikki olemme erilaisia ja meillä on erilaisia tarpeita. Tämän vuoksi on erittäin oleellista, että aikuisvaiheen harjoittelussa se suunnitellaan yksilön tarpeiden näkökulmasta, ei pelkästään ryhmän. Pikkuasioita tulee siis jatkuvasti hioa paremmaksi. Harjoittelun tulee myös olla johdettu päämatkan tarpeista ja harjoittelun tulee jatkuvasti kehittyä juniorivuosista. Harjoittelun sisältö on yksilöllisempää, mutta harjoittelun vaativuus on korkeammalla tasolla kuin juniorivuosina. Aikuisella palautuminen on erilaista, kuin juniorilla, ja tämä tulee ottaa huomioon harjoituksia suunniteltaessa. Rion leirillä näimme aidosti aikuisten harjoittelua, eli uimarin polun huippuvaihetta parhaimmillaan. Jos haluamme kehittää parempia aikuisuimareita tulisi harjoittelun myös seuroissa ottaa selkeä kehitysaskel juniorivuosien jälkeen aikuismaisen harjoittelun suuntaan. On tulossa mielenkiintoinen uintivuosi 2016. Asioita voi aina tehdä hieman paremmin, eli ei muuta kuin tekemään! n
Uinti | 2016 No 1
To see the actual publication please follow the link above