yHDeNveRTaIsUUs Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Suomen Uimaliitto valmistelee parhaillaan omaa yhdenvertaisuussuunnitelmaansa. Tavoitteiden selkeyttämiseksi toteutettiin kartoitus liiton luottamusryhmille, liittohallitukselle ja henkilökunnalle. Millaiselta näyttää nykyinen Uimaliitto ja mihin suuntaan meidän tulee jatkossa kulkea? 48 03.2015 TeksTi: eerika laalo-HäikiÖ yhdenvertaisempi uimaliitto yhdenvertaisuus terminä on haastava sen laajuuden takia. Yksi määritelmä yhdenvertaisuudesta on: ”Yhdenvertaisuus tarkoittaa syrjimättömyyttä iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, toimintakyvyn, kielen, uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuudelle rinnakkaisia käsitteitä ovat laaja-alainen tasa-arvo ja moninaisuus tai monimuotoisuus.” Nykyisessä Uimaliiton strategiassa on kirjattuna tavoite, että arvostus näkyy toiminnan kaikilla tasoilla ja että toiminta on kaikille avointa ja kaikki ovat mukana tasa-arvoisina. Hyvässä yhdenvertaisuussuunnitelmassa on tunnistettu mitä ovat keskeiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset, joissa on kehitettävää tai ennaltaehkäistävää ja millaisin konkreettisin toimenpitein tavoitteisiin päästään. Tavoitteita ja toimenpiteitä asetettaessa on tärkeää, että toimintaa tarkastellaan eri näkökulmista ja rooleista. yleinen ilmapiiri innostava ja moniarvoinen Uimaliiton yhdenvertaisuuskyselyyn vastasi keväällä 46 organisaatiossa toimivaa, joista 73 prosenttia edusti luottamusjohtoa ja 27 prosenttia henkilökuntaa. Yleisesti vastaajat olivat sitä mieltä, että yhdenvertaisuusasiat ovat Uimaliitossa hyvällä mallilla. Jopa 89 prosenttia toimijoista oli sitä mieltä, että Uimaliiton yleinen ilmapiiri on innostava, moniarvoinen ja avoin. Enemmän vaihtelua oli siinä miten yhdenvertaisuusasioista on keskusteltu liitossa yleisesti, sillä 44 prosenttia koki keskustelun olleen liian vähäistä. ”Yhdenvertaisuus on toimintatapa ja osa arkipäivää, luonnollisesti.” Vastanneista 74 prosenttia oli sitä mieltä, että liiton viestintä on pääasiassa avointa ja monipuolista ja että se tavoittaa laajasti liiton jäsenet. Toisaalta vastanneiden keskuudessa oli enemmän hajontaa siinä miten esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen näkyy koko liiton toiminnassa, sillä 42 prosentin mielestä se ei toteudu kuin jossain määrin. (Kuviot 1 ja 2) Syrjintään ja häirintään puututtava välittömästi Syrjintä ja häirintä Uimaliitossa on harvinaista, sillä 70 prosenttia vastanneista ei ole koskaan kohdannut tai ollut todistamassa syrjintää järjestön työyhteisössä tai luottamustoiminnassa. Tosin 28 prosenttia on kertaluonteisesti joutunut todistamaan tai itse kohdannut syrjintää. Kartoituksessa kysyttiin mahdollisia syitä kohdattuun syrjintään tai häirintään. Mielipiteet (47 %) ja aikaisemmat erimielisyydet (35 %) mainittiin yleisimpinä syinä. Muita olivat mm. sukupuoli (29 %) ja seksuaalinen identiteetti (29 %). Kyselyn mukaan on epäselvää niin liiton työntekijöille kuin luottamushenkilöillekin miten toimitaan jos harrastaja tai urheilija kokee tulleensa syrjityksi järjestön tai sen jäsenseuran toiminnassa. Melkein puolet vastanneista ei tiennyt onko liitolla selkeää toimintatapaa vastaaviin tilanteisiin. Toistaiseksi jokaisessa tilanteessa on neuvottu ja autettu, mutta varsinaista Järjestömme yleinen ilma piiri on innostava, moniarvoinen ja avoin. Luottamushenkilöt ja henkilökunta ovat keskenään samanarvoisia. Luottamushenkilöt ja henkilökunta osallistuvat järjestön kehittämiseen. Järjestössämme on keskusteltu yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. 4,23 3,91 4,29 3,71 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kuvio 1. Yleinen ilmapiiri järjestössä ja yhteistyö (1= toteutuu erittäin heikosti, 5= toteutuu erittäin hyvin). Kaikki
Uinti | 2015 No3
To see the actual publication please follow the link above