03.2015 45 Tamperelaista ja turkulaista uintia vauhdittamassa Hokkanen valmistui liikunnanopettajaksi Hesan jumpalta vuonna 1969. Hän työskenteli päätoimisena tuntiopettajana eri kouluissa vuoteen 1975 saakka, jolloin sai vakituisen liikunnan lehtorin viran Sampolan koulusta, jossa työskenteli vuoteen 2005 saakka, kunnes pääsi koulutoimesta eläkkeelle. Looginen jatkumo uintiuralle oli valmennustyö opettajantoimen ohella Tampereen Uimaseurassa. Jo 60-luvun lopulta alkaneessa valmennustoiminnassa Hokkasen etevyys huomattiin pian. Hän vastasi koko 1970-luvun TaUS:n valmennuksesta johtaen seuran ensimmäiseen Kalevan maljan voittoon vuonna 1975, jota seurasi myös neljän seuraavan vuoden ykkössija SMaltaassa. Sivutoiminen maajoukkuevalmentajan pesti alkoi vuonna 1973 ja jatkui aina vuoteen 1988 asti. Hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1972 vuoden valmentajaksi maassamme, ja uudelleen 1977. 1980-luvulle tultaessa seura vaihtui, kun Ritva Koivisto otti yhteyttä Turusta, ja pyysi Hokkasta konsulttivalmentajaksi ÅSK:iin viikonloppuisin. – Sitä kesti vuoteen 1988 asti, vaikka olihan siinä melkoinen kielimuuri, tamperelainen Turussa. Mutta ÅSK:ssa oli silloin Vesa Hanski sellainen pikkukloppi ja Suomisen Petrihän meni Soulin olympialaisiinkin ainoana uimarina, Ritva valmentajanaan, Hokkanen kertaa. 1990-luvulla hän teki vielä paluun altaan äärelle Tampereen Uimaseuran edustusryhmään sekä S.C Pingviinien aikuisten uintitekniikkaa luotsaamaan. Oma uintiura sai jatkoa vielä useista mastersien EM-kisoista ja kolmesti myös MM-kisoista. – Oli kiva nähdä, että vuonna 2006 TaUS vielä voitti Kalevan maljan. MM-uinneissa melkein joka roolissa Uinnin pitkän radan MM-kilpailut on järjestetty 15 kertaa, ja Hokkanen on yksi hyvin harvoja, ellei ainoa, joka on kiertänyt ne kaikki. MM-kisoista hänellä on taskussaan lukuisia tarinoita ja kommelluksia. Rundi alkoi vuonna 1973 Belgradista, jolloin hän oli Suomen maajoukkuevalmentaja, ja kisoissa vain yksi uimari, Kokkolan rintauintitähti Tuomo Kerola. – Ehkä kaikkein erikoisimmat olivat vuoden 1982 kisat Ecuadorin Guayaquilissa. Suomi perui viime hetkellä uimareiden osallistumisen, mutta minä ja Birger Kivelä lähdimme sinne, kun matkat oli ostettu. Järjestäjät laittoi minut kuitenkin marssimaan avajaisiin 20 tuhannen katsojan eteen, vaikka ei ollut uimareita lainkaan. Minä kannoin Suomen lippua ja pari paikallista toimitsijaa käveli perässä. Siitä tuli vähän kuittailua ruotsalaisten taholta, jotka ihmettelivät ”suomalaisuimareiden” tummahipiäisyyttä, Hokkanen muistelee. –Vuoden 1982 MM-uinnit oli myönnetty jenkeille Santa Claraan, mutta he peruivat kisat rahojen loputtua, suuri tappio jenkeille, heillä ei ole vieläkään ollut MM-uinteja. Öljyvaltio Ecuador sitten riensi hätiin, rahaa ei jaettu kansalle, mutta suureen urheilutapahtumaan sitä riitti, Hokkanen sanoo. Valmennusuran jälkeen hän on kiertänyt MM-uinteja myös lehtimiehenä ja kisaturistina. Vuosien 1994 ja 2003 MM-uinnit ovat piirtyneet konkarille erityisinä mieliin. Antti Kasvion ja Jani Sievisen menestys oli jotenkin odotettua, mutta Hanna-Maria Seppälän maailmanmestaruus oli jättipotti. – Ai niin, vuodelta 1978 Berliinin kisoista on vielä yksi hyvä tarinanpätkä. Suomalaisseurojen valmentajia oli seuraamassa kisoja ja majoittuneena Itä-Saksan puolella, vaikka kisat olivat Länsi-Berliinissä. Raja taisi mennä iltakymmeneltä kiinni, ja heiltä jäi väliin aina pari viimeistä finaalia, jotta ehtivät yöksi muurin itäpuolelle, Hokkanen hymyilee. Boikottikisat tulossa 16. MM-uinnit ovat alkamassa Venäjällä. Hokkanen ei kuitenkaan aio lähteä tällä kertaa mukaan. Päätös kiertueen lopettamisesta on ollut vaikea, mutta siitäkin Hokkanen löytää huumoria: – Isänmaallisena miehenä olen päättänyt ”boikotoida” Venäjän kisoja. Ikää on alkanut tulla, ja Kazaniin pitäisi lentää öisin mennen tullen. Näin se nyt on. Ehkä sitten Budapestiin, Hokkanen sanoo ja viittaa vuonna 2017 koittaviin kisoihin. Kazanin MM-uinnit ovat siis ensimmäiset, joita Hokkanen seuraa penkkiurheilijana kotisohvalta. 15 MM-kisan kokemuksella muistot ovat valtavat, tapaamisia hienojen urheilijoiden ja valmentajien kanssa, eri kulttuureja ja maailmankolkkia. n Australian Ian Thorpe hallitsi 2000-luvun alun olympia- ja MMaltaita. Jani Sievisen otteita MM-uinneissa Matti Hokkanen on saanut todistaa kolmesti. Matti Hokkanen Tampereen kansakoulujen 4. luokan uintimestarina korkeimmalla korokkeella vuonna 1955. Palkintoja jakamassa Suomen jääkiekkoilun ”Grand Old Man” Aarne Honkavaara.
Uinti | 2015 No3
To see the actual publication please follow the link above