vuosina 1968–1986. Suomen uintimaajoukkueen johtajana hän toimi kahteen otteeseen kuin myös maajoukkueen huoltajana. Ei sovi myöskään unohtaa hänen panostaan uintikilpailujen johtajana eri puolilla maata. Valtakunnallisesta elämäntyöstään Jukka Niemelälle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi. Suomen Uimaliiton kunniajäseneksi nro 17 Jukka Niemelä kutsuttiin vuonna 1986. Jukka Niemelä oli Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton Turun ja Porin läänintoimikunnan jäsen vuosina 1967– 02.2015 51 Teksti: Arto Wahlroos IN MEMORIAM Jukka Niemelä Rauman Uimaseuran jäsenenä 80 vuotta Vuonna 1927 syntynyt Jukka Paavo Niemelä nukkui ikuiseen uneen 13.3.2015. Hän teki vertaansa vailla olevan elämäntyön koko Suomen uintiurheilun ja erityisesti Rauman Uimaseuran hyväksi. Sotavuosinakin urheiltiin ja Jukka Niemelä oli vuosina 1943–1945 nuorten SM-uinneissa mitalistien joukossa 100 metrin vapaauinnissa. Raumalla ilmestyvä sanomalehti Länsi-Suomi kirjoitti vuonna 1945 elokuussa mainostaessaan uimapromootiota, että ”Sielläpä nähdään Rauman uusi uintitoivo, Jukka Niemeläkin Raumanmeren leppoisilla aalloilla”. Jukka Niemelä oli Rauman Uimaseuran jäsen vuodesta 1935 alkaen. Hän toimi vuosina 1947–1957 johtokunnassa jäsenenä ja sihteerinä. Puheenjohtajakausi alkoi vuonna 1963 ja päättyi vuoteen 1984 kestettyään 22 vuotta. Vuonna 1966 alettiin Raumalla kysellä uimahallin perään. Jukka Niemelä otti asian omakseen, ja niinpä hänen sekä muiden aktivistien toiminnan tuloksena Rauman uimahalli avattiin virallisesti 16.6.1972. Kunniapuheenjohtajaksi nro 2 hänet kutsuttiin vuonna 1985. Jukka Niemelä oli aktiivisesti mukana SVUL:n Satakunnan piirin uimajaoston toiminnassa 1960-luvulla. 1970-luku kului myös Rauman kaupungin urheilulautakunnan toiminnassa. Suomen Uimaliiton liittohallituksen jäsen Jukka Niemelä oli Antti Kaksonen Kahden hypyn huippuvalmentaja Uimahyppyvalmentaja Antti Kaksonen poistui joukostamme 90 vuoden iässä Jyväskylässä 29. tammikuuta 2015. Antti tunnettiin 1970- ja 80-luvulla vaativana ja tiukkana valmentajana. Hän valmensi jo aikaisemmin edesmennyttä poikaansa Karia ja myös pojanpoikaansa Samia. Kari saavutti SM-kultaa vuonna 1968. Muita tunnettuja hyppääjiä hänen valmennuksessaan olivat muun muassa Risto Ryhänen, Leena Ranta ja Virva Glan. Antti teki leipätyönsä sorvaajana Jyväskylässä Valmetin tehtaalla ja jäi leskeksi vuonna 1975. Tämän jälkeen hän paneutui uimahyppyvalmennukseen lähes päätoimisesti aina 80-luvun loppupuolelle saakka. Antilla itsellään ei ollut uimahyppääjätaustaa ja hänen kerrotaan hypänneen itse vain kaksi uimahyppyä: ensimmäisen Antin 90-vuotispäivien yhteydessä otettu lehtikuva. 1988. Jukka Niemelälle on myönnetty edellä mainittujen ansiomerkkien lisäksi lukuisa määrä muita ansiomerkkejä, mitaleja ja plaketteja. Isänmaan hyväksi myönnetyistä ansiomerkeistä mainittakoon 4. luokan vapaudenristi ja Suomen Leijonan Ansioristi. n ja viimeisen. Antti otti myös valtakunnallista vastuuta muun muassa maajoukkuevalmentajana ja etävalmentamalla sellaisilla paikkakunnilla, joissa kulloinkin oli valmentajapulaa. Valmennustyönsä vastapainona Antti mökkeili paljon ja puuhasteli puutarhan parissa myös sukulaistensa iloksi. Antin lähipiiri saattoi hänet viimeiselle matkalleen 27. helmikuuta Jyväskylässä. Uimahyppyväki kunnioittaa Antin muistoa. n Teksti: Vesa Martikkala IN MEMORIAM
Uinti | 2015 No2
To see the actual publication please follow the link above