AiKuiSteN KuNtO- JA Harrastaja- Järjestävät Harrastaja- Järjestävät HarrastajateRVeySliiKuNtA määrä seurat % määrä seurat % määrien muutos 2013 2013 2014 2014 vuoteen 2013 Vauva- ja perheuinti (toiminnassa mukana olevien aikuisten määrä) 1 786 18 % 2 770 19 % 55 % Aikuisten uimakoulut 989 32 % 1 065 30 % 8 % Aikuisten tekniikkaryhmät (esim. Ui Kunnolla-kurssi) 2 058 41 % 2 051 48 % 0 % Vesivoimistelu ja HydroBic 1 074 20 % 1 562 17 % 45 % Vesijuoksu 206 6 % 180 3 % –13 % Harraste- ja kuntoryhmät 951 49 % 1 168 47 % 23 % Avantouinti 575 8 % 482 5 % –16 % Vammais-/erityisryhmät 18 3 % 20 5 % 11 % Muut 217 11 % 265 13 % 22 % yhteensä 7 874 9 563 02.2015 45 Taulukko 2. Aikuisten kunto- ja terveysliikunta seuroissa vuonna 2013 (n=104) ja 2014 (n=106). Seuroihin luotetaan koulujenkin uimaopetuksessa Lasten ja nuorten sekä aikuisharrastajien määrät seuroissa ovat nousseet. Myös toimintaa tarjoavien seurojen määrä on monin kohdin lisääntynyt. Vesitaiturit-ikäisille (3–7-v.) toimintaa järjestää 62 prosenttia seuroista, ja aikuisten tekniikkakursseja tarjoaa jo lähes puolet (48 %) seuroista. Uimaseurat nähdään entistä enemmän myös varteenotettavina yhteistyökumppaneina niin kunta- kuin yrityspuolellakin: seurojen toimesta lähes 28 000 koululaista saa uinninohjausta ja -opetusta, määrän ollessa yli 10 000 suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös esiopetusryhmille järjestetään entistä enemmän toimintaa, ja yrityspuolella seurojen tarjoaman toiminnan piirissä on yli 2 000 liikkujaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Kaikissa näissä toiminnoissa yhä useampi seura on saanut jalansijaa toimijana. työllistäville seuroille strateginen suunnittelu on tärkeää Seurojen työllistävä vaikutus jatkuu edelleen merkittävänä. Uimaseuroissa toimii eri tavoin palkattuja valmentajia ja ohjaajia lähes 1 200 henkilöä, joista 134 toimii päätoimisena. Tarve palkkaukseen on seuroissa suuri, ja tähän tarvitaan jatkossakin apua ja tukea. Lajin parissa ja yli lajirajojen voidaan jakaa hyviä kokemuksia ja toimintamalleja seuran työnantajan roolista ja päätoimisen palkkausta suunnitteleville. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan vuosittain jaettavan Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuen kriteerit tässä asiassa kehittyvät. Uimaliiton strategian mukaisesti uimaseuroja on kannustettu suunnittelemaan toimintaansa yhä pitkäjänteisemmin. Seurojen omien strategioiden tekeminen nousikin yhdellä harppauksella ylöspäin vuonna 2013, ja nyt pysytellään samoissa lukemissa: kolmanneksella seuroista on oma strategia luotuna. Edelleen aihetta on syytä pitää esillä ja tavoitteena saada yhä useampi seura mukaan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Jokainen vapaaehtoistoimija on seuralle tärkeä Uimaseurojen toiminnassa oli mukana noin 4 200 vapaaehtoista toimijaa, joista reilut 900 henkilöä toimi ohjaajana tai valmentajana. Vapaaehtoisten toimijoiden määrä jatkaa kasvuaan, mikä kertoo osaltaan seuratoiminnan merkityksellisyydestä ja vetovoimaisuudestakin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka vapaaehtoisten toimijoiden määrä seuroissa on nousussa, on sitoutuminen pitkäjänteiseen tekemiseen vähentynyt. Nyt tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten saamme pidettyä vapaaehtoistoiminnan haluttavana ja monimuotoisena. Miten voimme tarjota erityyppisiä ja monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia niin, että jokainen potentiaalinen toimija löytäisi sieltä oman tapansa auttaa ja osallistua? Toimintalukujen ollessa hyvässä nousussa voidaan todeta, että Uimaliitto ja sen jäsenseurat toteuttavat omalta osaltaan liikuntajärjestöjen yhteistä visiota ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Ihan liekeissä -tunnelma jatkuu, tervetuloa mukaan kaikki 18 000 uutta liikkujaa ja toimijaa! n
Uinti | 2015 No2
To see the actual publication please follow the link above