Suomen nopein perhosuimari Riku Pöytäkivi kärsii uimareille tyypillisistä olkapään ja alaselän lihasten ongelmista sekä lihasepätasapainosta. Kansainvälisellä suorituskyvyn The Performance Matrix -liiketestillä tunnistetaan urheilijan heikot kohdat tarkasti ja päästään korjaamaan ongelma-alueita yksilöllisellä harjoitusohjelmalla. Riku Pöytäkivi tekee kehonhallintaan liittyviä liiketestejä. 02.2015 37 Teksti ja kuvat: Marko Lysmä liiketesti performance matrix Mestari hapoilla matrix-liiketestissä Riku Pöytäkivi, 21, hakee kansainvälistä menestystä päätavoitteenaan lyhyen radan EM-kilpailut joulukuussa Israelissa. Miesten perhosuinti on maailmanlaajuisesti äärimmäisen kovatasoinen uintilaji. Maailman huippujen saavuttaminen vaatii lahjakkuutta, kunnianhimoa ja ahkeruutta unohtamatta uimarilta vaadittavia lajiominaisuuksia. – Perhosuinnissa huipulle ei yleensä päästä yhtä nuorena kuin monissa miesten pitkien matkojen tai naisten lajeissa. Vahvimmat uintini ovat tulossa, analysoi Pöytäkivi tulevaisuuttaan lajissa. Sprinttiuimari harjoittelee yhteensä 20–25 tuntia viikossa. Uintiharjoituksia 6–8 ja kuivia 4–6 kertaa. Pöytäkivi ei tahko altaassa suuria kilometrimääriä, vaan painopiste on nopeusominaisuuksien harjoittelussa. Kuntosalilla haetaan voimaa monipuolisesti, mutta vain herkistelyvaiheessa kuivatreeneissä on mukana enemmän nopeusvoimalle tyypillisiä harjoitteita. – Altaassa uin joka harjoituskerta kisavauhtisia vetoja ja valmentaja on aktiivisesti mukana altaan reunalla kellottamassa ja ohjeistamassa teknisiä yksityiskohtia. Sen sijaan salilla sooloilen paljon ja ehkä jopa liikaa. Kuntosalilla mieliliikkeitä ovat työntö, rinnalleveto ja tempaus räjähtävästi tehtynä. Keskivartalon harjoituksia teen melko vähän, Pöytäkivi taustoittaa. Lisäksi hän mainitsee ettei käy lainkaan hieronnassa, mutta lihasten rullaus on ohjelmassa pari kertaa viikossa. Vaikka nuoren perhosuimarin varsi on huippukunnossa, myöntää Riku että muutamat ja monelle uimarille tutut krempat vaivaavat häntä etenkin kovien harjoitteiden ja kisojen yhteydessä. – Olkapäät tukkeutuvat usein ja alaselkään tarvitaan melko säännöllisesti jääpussia etenkin pitkien kovien vetosarjojen ja kisojen yhteydessä. Uimareiden heikot kohdat Pöytäkiven mainitsemat alueet ovat tavallisimpia uimareiden lihas- ja nivelvaivojen lähteitä nuorista masters-ikäisiin. Muutenkin urheilun rasitusvammat ovat lisääntymässä etenkin nuorten keskuudessa, koska liikunta on yksipuolista. Lisäksi vietetään liikaa aikaa ruudun, pelien ja peilin ääressä. Myös huippu-urheilua varjostavat lajista toiseen toistuvat vammat ja sairastelut. Urheiluvammat ovat valmennuksen haasteena. Usein perimmäiset syyt vammoihin jäävät selvittämättä, ongelmat toistuvat ja saattavat pahimmassa tapauksessa pysäyttää kehityksen. Vain terve urheilija pystyy treenaamaan ja kilpailemaan omalla huipputasollaan. Siksi olisi tärkeää, että urheilijan terveyttä vaalittaisiin jo nuoresta alkaen siten, että vammamekanismit kartoitettaisiin nykyistä paremmin. Fysioterapeutti Ville Pietilän mukaan uimareiden tavallisia ongelmia ovat leveän selkälihaksen ja rintalihasten hallitsevuus
Uinti | 2015 No2
To see the actual publication please follow the link above