Teksti: Jari Varjonen kuva: jusi salminen VALMENNUS Mikä on tärkeää? Haluaisin pysäyttää lukijat hetkeksi miettimään 46 01.2015 Valmentajaa ei ole pakko suudella, mutta joskus voi kehaista. Uintivalmentaja Tomi Pystynen (vas.) onnittelee kollegaansa Marko Malvelaa omalla tyylillään. muutamaa kysymystä valmentamisesta. Valmentajan työ koetaan lähes aina tärkeäksi. Valmentajien toiminnasta käydään usein kiihkeätäkin keskustelua seurojen sisällä. Valmentajan tulisi toimia ammattimaisesti ja tasapuolisesti kaikkia kohtaan. Tulisi hallita lasten, nuorten ja aikuisten sekä tyttöjen ja poikien valmennuksen erityispiirteet. Tulisi olla perillä ihmisen fysiologian perusteista ja pedagogiikan keinoista. Tulisi olla aina läsnä ja ottaa huomioon kaikki toimijat samalla pitäen kulut kurissa. Valmentajiin kohdistuu siis suuria odotuksia mutta miten on valmentajien arvostuksen laita? Joskus tuntuu, että jos uimari ui hyvin se on uimarin ansiota mutta jos uimari ui huonosti se on valmentajan vika? Muistetaanko hyvän tuloksen myötä myös valmentajaa? Kilpailupuvuista maksetaan yleisesti satoja euroja jo juniorisarjoissa, mutta valmentajat tekevät päivittäin työtä monessa seurassa pelkällä kulukorvauksella. Onko tämä oikein? Kuinka paljon laadukasta valmennusta junioriryhmä voisikaan saada pukuihin menneillä rahoilla. Menisitkö lentokoneen kyytiin, jos kapteenilla ei olisi lentokoulutusta? Entä lääkärille, jolla ei ole lääkärin tutkintoa? Laittaisitko kuitenkin lapsen ryhmään, jonka valmentajalla ei ole tehtävää vastaavaa koulutusta? Ammatti-ihmisille maksetaan työstään. Putkimies tulee korjaamaan putket ja laskuttaa siitä tuntitaksan mukaan. Opettajat opettavat määrätyn määrän tunteja viikossa ja sairaanhoitajat saavat sunnuntaityöstään erillisen korvauksen. Minusta kuitenkin tuntuu, että toisin kuin edellisissä esimerkeissä valmentajilla varsinaista valmentamista altaalla ei sinällään lasketa työksi vaan oikeudeksi. Koutsikin kaipaa joskus lomaa Valmentajilta odotetaan myös usein sitä, että viikonlopun kisojen jälkeen ollaan taas maanantaina paikalla altaan reunalla. Samalla viikonlopun aikana kertyneet toimistotyöt tulisi tehdä ja seuraavien viikkojen suunnittelu aloittaa. Toivoisin kuitenkin, että ymmärrettäisiin, että valmentajaakin voi väsyttää. Ne sähköpostit kerkeää kyllä sitten keskiviikkonakin ja levon jälkeen valmentaja on taas paljon energisempi ja tekee työnsä paremmin. Valmentajilla, joilla on monen ikäisiä uimareita, saattaa kesä mennä niin, että kun vanhimmat vasta aloittavat kesälomaansa on nuorimmilla jo uusi kausi aluillaan. Onko tässä tilanteessa seuran puolesta järjestetty apua valmentajalle, jotta hän voisi pitää kesäloman? Suurin osa valmentajista on valitettavasti hiljaa hyväksynyt nämä asiat, vaikka niin ei pitäisi olla. Valmentaja koetaan lähes poikkeuksetta tärkeäksi toimijaksi. Arvostus ei kuitenkaan tällä hetkellä kohtaa odotuksia. Kysymys on viime kädessä arvovalinnoista. Laitetaanko rahat mieluummin kokopukuihin ja ulkomaan leireihin vai siihen, että uimarit saisivat koulutetun työssään energisenä toimivan valmentajan valmennusta? Minä laittaisin rahani jälkimmäiseen. Ammattivalmentajaakin voi kiitos motivoida Nämä ovat esimerkkejä valmentamisen ongelmakohdista. Pääsääntöisesti valmentajat pitävät työstään ja haluavat jatkaa sen tekemistä. On kuitenkin tärkeää, että osoitamme valmentajille miten tärkeitä ihmisiä he seuroissa ovat. Se lähtee siitä, että valmentajan osaamiselle annetaan arvoa ja arvostusta. Valmentaminen Suomessa on kehitysvaiheessa. Olemme siirtyneet vapaaehtoisvalmennuksesta oto- ja päätoimisiin valmentajiin, joilla on yleensä myös valmentajakoulutus. Samalla vanhojen toimintatapojen tulee kehittyä ammatin kehittymisen mukana. Lopuksi heitän haasteen lukijoille. Käykääpä kehumassa hieman sitä seuranne valmentajaa, kun hänet seuraavaksi näette. Ette arvaakaan, miten tärkeää se hänelle olisi. n
2015 Uinti / 1
To see the actual publication please follow the link above