Page 4

2015 Uinti / 1

PÄÄKIRJOITUS UIMALIITON VISIONA VUONNA 2020 on olla kansainvälisellä huipuilla oleva vaikuttavin laji, mutta mikä kertoo saavutammeko me tavoitteemme? Mitä menestys oikeastaan on? Entä miten sitä voi mitata? Yksinkertainen vastaus voisi olla mitalien määrä arvokisoissa, mutta kertooko se koko totuuden? Se kyllä tarkoittaa, että olemme tehneet jossain vaiheessa ainakin jotain oikein tai paremmin kuin muut, mutta riittääkö se täyttämään visiomme? Perinteisesti arvokisamitalien jälkeen uimakoulut täyttyvät ja tekniikkakursseille on tunkua. Tuolloin uinti näkyy myös laajasti lehtien palstoilla ja muussa mediassa. Uimahalliolosuhteistakin kenties keskustellaan innokkaammin, ainakin mitalistin kotiseudun kaupunginvaltuustossa. Uintiurheilu on ”kaikkien mielessä”, kuten strategia 2020 menestystekijöissä mainitaan, mutta riittääkö se? Jotta pärjäämme uintimaailman huipulla lajissa kuin lajissa myös tulevaisuudessa, tarvitsemme mahdollisimman laaja-alaisen harrastajapohjan. Kaikkien uintilajien yhteinen perusedellytys on uimataito. Uinnin näkökulmasta ajateltuna on hieno asia, että uimataito on kansalaistaito, joka kaikkien tulisi oppia mielellään mahdollisimman nuorena. Mitä useampi suomalainen osaa uida, sitä paremmat mahdollisuudet suomen uinnilla on menestyä myös tulevaisuudessa. Kun tämä fakta pidetään uimaseuroissa kirkkaana mielessä, niin sillä varmistetaan niin seurojen kuin uintiurheilijoidenkin menestysmahdollisuudet tulevaisuudessa. Pelkkä laaja harrastajapohja ei riitä, täytyy myös tietää mitä ja miten pitäisi harjoitella missäkin vaiheessa uraa. Valmennusosaaminen on luonnollisesti oleellinen menestystekijä huipulle tähtäävän urheilijan uralla. Valmentajan on jatkuvasti pysyttävä ajan tasalla ja kehityttävä urheilijan kehityksen sekä yleisen valmennusosaamisen kehittymisen myötä. Tietoa ja kokemuksia on jaettava avoimesti valmentajien ja urheilijoidenkin kesken. On heräteltävä uusia ajatuksia ja näkökulmia, sekä on myös uskallettava kokeilla uusia asioita, luotava kenties jopa jotain uutta. Myös uinnin opetuksessa on pysyttävä kehityksen mukana. Uudet ideat, toimintamallit ja välineet vauhdittavat uintiurheilun harrastajamäärien kehitystä. Ja mitä taitavammaksi nuori urheilija uimakoulussa oppii, sitä helpompi hänen on omaksua uusia asioita myös myöhemmin urallaan. Myös olosuhteet ovat merkittävässä asemassa menestyksen saavuttamisessa. Tilanne on oikeastaan hassu, sillä samalla kun koetamme saada mahdollisimman paljon uinnin harrastajia toivomme myös parempia harjoitteluolosuhteita, enemmän tilaa ja inhimillisempiä harjoitusaikoja. Olosuhdeongelma ratkeaisi yksinkertaisesti esimerkiksi kaksinkertaistamalla maamme uimahallien määrä. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen ratkaisu. Sen sijaan meidän on pyrittävä käyttämään nykyinen olemassa oleva tila tehokkaammin hyödyksi, yhdessä kaikkien uimahallikävijöiden kanssa. On kehitettävä sellaiset toimintamallit, joilla olemassa oleva vesitila saadaan entistäkin tehokkaampaan käyttöön. Ratkaisu voisi olla kuntouimareiden jaottelu radoille esimerkiksi nopeuden tai vaikkapa uintilajin mukaan. Entä mahtuisivatko hallin kaikki vesijuoksijat pienempään tilaan, jos heille olisi tarjolla ohjattua vesijuoksua? Voisiko hallin ainoan lastenaltaan jakaa kahteen osaan, uimakoululaisille ja muille käyttäjille vai tarvitaanko lastenallasta lainkaan uimakoulutoimintaan? Tilojen tehokkaamman hyödyntämisen pahimpina rajoitteina ovatkin mielikuvituksen puute ja joustamattomuus, niin monella eri tasolla. Tässä asiassa seurojen on tehtävä tiivistä yhteistyötä niin toistensa kuin uimahallienkin kanssa. Seurat ovat tässä kaikessa avainasemassa. Ilman asiaansa osaavia seuroja emme voi saavuttaa menestystäkään. Seuratoiminta on ammattimaistumassa kovaa vauhtia, mutta päätoimisten tekijöiden palkkaamisen ei tarvitse olla jokaisen seuran tärkein tavoite. Tavoitteena on oltava menestys, joka muodostuu laaja-alaisen harrastajakunnan, osaavien tekijöiden ja intohimon avulla. On löydettävä omalle paikkakunnalle sopiva toimintamalli, pidettävä huoli ihmisten osaamisesta ja jaksamisesta. On pystyttävä iloitsemaan niin omasta, kuin myös muidenkin menestyksestä! Uimaseurojen on panostettava kaikkiin näihin menestyksen osa-alueisiin yhdessä. Tiedon, osaamisen ja toimintamallien jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä yhdessä osaamme enemmän ja opimme virheistämme paremmin. Yhteisillä toimintamalleilla, esimerkiksi uimakouluissa, voimme yhdessä saavuttaa laajemman harrastajapohjan. Yhdessä olemme suuri toimija myös olosuhdeasioissa. Menestykseen tarvitaan meitä kaikkia. Paljon harrastajia, toimivat olosuhteet, osaavia tekijöitä, näkyvyyttä, avoimuutta sekä tietenkin intohimoisia urheilijoita. n yhteistyöllä menestykseen Sami Wahlman uimaliiton puheenJohtaJa t @swahlman @swhlmn 4 01.2015


2015 Uinti / 1
To see the actual publication please follow the link above