Page 27

2015 Uinti / 1

01.2015 27 Vuoden 2014 uintivalmentajaksi valittu Malvela konsultoimassa uimareita ja valmentajia Kotkan uimahallissa. olla sen mukaista, Marko sanoo vakavana. – Koen myös nykytilanteen yhtenä urani huippuhetkenä, kun saan tehdä töitä sprinttitallilaisten kanssa. Kontaktilajin valmentaja Suomalaisessa uinnissa ja mediassa on kaivattu lisää kestävyysharjoittelua ja siten menestyjiä olympiamatkoilla. Marko näkee asian toisin. – Perinteinen harjoittelun malli on, että ihmisessä on ominaisuuksia kuten kestävyys, nopeus ja voima, ja niitä kehitetään. Itse näen, että aivot ja hermosto ohjaavat kehoa, ja valmennuksen tulevaisuus on niiden järjestelmien kehittämisessä. Lisäksi harjoittelun tulee perustua kilpailun vaatimuksiin. Jos uintiohjelmasta ei näe heti mitä kilpailuun liittyvää siinä kehitetään, se on minun tavassani turha. Biomekaniikkaa pääaineenaan opiskellut ja satoja tekniikkatestejä tehnyt liikuntatieteiden maisteri on löytänyt ajatteluunsa vektoreiden ja sekuntien rinnalle myös uimarin tunteen ja kokemuksen vedestä. – Uinti on kontaktilaji. Keskeinen asia on, että uimari ottaa vedestä kiinni ja oppii liukumaan sen läpi. Se on monimutkainen, älyttömästi toistoja vaativa tapahtuma ja siihen vaikuttaa moni asia. Kuten maalari sekoittaa värejä ja kokeilee erilaisia valoja ja varjoja, tulee vedessä olla eri tavoin, jotta suhde veteen pystyy muuttumaan ja kontakti kehittymään. Tämän prosessin tulee tapahtua henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. – Minusta on uintiurheilun aliarvioimista, jos sanotaan, että uinti on vain kestävyyslaji. Mekin kyllä uimme joskus pitkiä sarjoja, mutta silloin emme pyri kehittämään esimerkiksi hapenottokykyä, vaan kontaktia veteen. Henkinen valmennus – 2004 Ateenan olympialaisten jälkeen totesin, että tapamme valmistautua kilpailuun ei toimi. Lähetimme maailmalle valmistautumattomia urheilijoita ja menestys oli satunnaista. Mielestäni suurin ero Suomen ja huippumaiden välillä oli henkisessä valmennuksessa. Liikuntatieteiden opintojen jälkeen opiskelin neljä vuotta ja valmistuin työnohjaajaksi ja tällä hetkellä työllistyn yrittäjänä sen parissa. – Henkinen valmennus on hyvän keskustelun käymistä. Jos on vain ihminen ihmiselle, on hyvässä keskustelussa ja vuorovaikutuksessa, niin se on henkistä valmennusta. Menetelmiäkin on, jotka joskus vievät pidemmälle ja voivat auttaa mutta niissä tulee kuitenkin välttää valta-aseman syntymistä. Jos valmentaja esittää rakenteen ja ohjeet, ja urheilija pyrkii toteuttamaan ne, voidaan kysyä, onko se hyvää vuorovaikutusta? Menestyksen mallia etsimässä Marko haluaisi urheiluun lisää ammattitaitoa. – On huono asia, että valmentajaksi voi ryhtyä kuka tahansa, ja usein ei osata arvioida valmennuksen laatua. Juuri kurssin suorittanut saatetaan kokea yhtä päteväksi kuin vuosia valmentanut konkari. Toiseksi, ammattivalmentaja työskentelee parhaiten ammattimaisessa ympäristössä. Ry-toiminta ei ole ongelmatonta. Seuran johtokuntaan voi päästä ilman asiantuntemusta ja toiminta voi mennä täysin puuhasteluksi. Seurassa tulisi olla lajirakkautta sekä ammattimainen johtokunta, jonka jäsenet ymmärtävät roolinsa. Seuran tulisi muistaa punainen lanka – miksi seura on olemassa. Uinnin tasojärjestelmä, jossa uimari vaihtaa nuorena ryhmää ja valmentajaa parin vuoden välein oli osittain Markon käsialaa mutta nyt hän on tullut toisiin ajatuksiin. – Minusta urheilijan tulisi olla pitkään saman valmentajan kanssa. Jeren ja A-P:n kanssa meni noin kymmenen vuotta ennen kansainvälistä menestystä. Jatkossakin tuloksen tulevat tekemään uimari–valmentajaparit, joita tulee tukea. Pienistä massoista ei ole suuriksi järjestelmiksi, eikä yhtään yritteliästä uimari-valmentajaparia tulisi hukata. – Tällä hetkellä urheilija on keskiössä, järjestelmä liikuttaa suuria massoja ja toivoo jonkun onnistuvan. Itse toivoisin, että valmentaja nostettaisiin keskiöön ja hänellä olisi käytössä resurssit kymmenen vuoden pitkäjänteiseen työhön 4–5 urheilijan kanssa. Nyt seurojen edustusryhmässä saattaa olla kaksikymmentä uimaria. Valmennus saattaa alkaa muistuttaa ryhmäohjausta laadukkaan yksilövalmennuksen sijaan. Suomen uinnin tulevaisuus on hyvässä valmentamisessa. n


2015 Uinti / 1
To see the actual publication please follow the link above