FINA:ssa on enemmän jäsenmaita kuin olympialiikkeessä tai YK:ssa. 04.2014 51 Terveisiä Fina-perheeltä Fina järjesti kolmannen World Aquatics seminaarinsa Dohassa, Qatarissa, marras-joulukuun vaihteessa. Koolla oli koko maailman uintiurheilukansa. Saman katon alla järjestettiin seminaarin lisäksi myös uinnin valmentajaklinikka. Mitkä asiat puhuttavat nyt Finassa? Seminaarin pääteemoina olivat muun muassa arvokilpailujen järjestäjäkaupunkien strategiat, kilpailutapahtumien kehittäminen katsojien viihdyttämisen näkökulmasta, uimataidon edistäminen maailmanlaajuisesti sekä uintiurheilun kehitysnäkymät. Finassa on nyt 207 jäsenliittoa – enemmän kuin olympialiikkeessä tai YK:ssa. Finassa puhutaan yhteisestä ”perheestä” ja miten tämä perhe voi vaikuttaa yhdessä uintiurheilun ja uimataidon kehitystyöhön. Tarpeet uintiurheilun kehittämiseen ovat kuitenkin eri maissa aivan erilaisia. Seminaarin annista kirjasin muutamia ydinkohtia, jotka ovat meille Suomessa mielestäni oleellisia. 1) MM- ja EM-kilpailut keskittyvät maihin, joilla on varaa maksaa kilpailuoikeuksista ja pitkäjänteisestä olosuhteiden kehittämisestä. Kanadan Windsor, jossa pidetään vuoden 2016 lyhyen radan MM-kilpailut, on sijoittanut viime vuosina yli 90 miljoonaa dollaria vesiliikunnan olosuhteisiin. Onko meillä Suomessa enää mahdollisuuksia järjestää arvokilpailuja ja jos on niin minkä tasoisia? 2) Kilpailutapahtumissa ei enää jatkossa riitä pelkkä urheilusuoritus. Katsojista käydään tiukkaa taistelua ja jokainen tapahtuma tulee olla kokemus katsojille. Asiantuntija Greg Bowman listasi muutamia ydinkohtia hyvän uintikilpailun järjestämiseksi katsojan näkökulmasta: hyvä kuuluttaja on kriittisin tekijä, oikea musiikki tunnelman luojana esimerkiksi urheilijoiden esittelyssä ja palkintojen jaossa, sosiaalisen median käyttö sekä tiedon jakaminen lajeista ja suorituksista esimerkiksi asiantuntijan toimesta. Uimaliitossa ollaan jo huomioitu tarve kehittää kilpailutoimintaa. Ensi vuonna järjestetään ensimmäinen kuuluttajakoulutus. Se olkoon pieni alkusoitto tulevalle työlle. 3) Estradilla Dohassa oli myös lajiensa nykyisiä ja entisiä huippu-urheilijoita, jotka pohtivat miten uintiurheilulajeja voisi kehittää. Pääviestinä voi sanoa, että lajeja ei niinkään haluta muuttaa, vaan mieluummin ympäristöä jossa kilpaillaan. Vesipallossa halutaan peli pitää nopeana, uimahypyissä ja taitouinnissa uutuutena tulee mies-naisparit ja avovesiuinnissa halutaan kunnioittaa erilaisissa vesiolosuhteissa uimista. Masterseissa uutta ovat kilpailut arvokilpailujen yhteydessä. Uinnissa, kuten muissa lajeissa teknologia tulee väistämättä mukaan median välityksellä. 4) Uimataidon opettaminen on noussut Finassa aiempaa keskeisempään asemaan. Esimerkiksi Aasiassa tilanne on haastava, sillä siellä uimataidottomia saattaa olla jopa 70 prosenttia väestöstä. Nähtäväksi jää millaisia konkreettisia toimenpiteitä Fina asian eteen tekee. Me voimme olla tyytyväisiä omaan ”Vesitaituriksi uimaseurassa” -toimintaamme, joka nimenomaan toteuttaa Finaperheen yhteistä tavoitetta ”Swimming for life”. Tutustuminen muiden maiden uintiurheiluun ja vesiliikuntaan avartaa mieltä. Ja samalla osaa arvostaa hieman enemmän niitä asioita, jotka meillä ovat hyvin. Istuin bussissa haitilaisten kanssa ja he sanoivat, että koko maassa on yksi yleinen uimahalli – ja sekin on ollut kiinni viimeiset viisi vuotta. Fina-perheeseemme kuuluu siis mitä erilaisempia maita, ja silti teemme yhdessä saman asian eteen töitä. Toivottavasti Uimaliitonkin perhe näkee yhteiset tavoitteet ja suuntaamme yhdessä kohti tulevia onnistumisia ja haasteita. Eniten mieleeni kuitenkin seminaarista jäi entisten huippu-urheilijoiden ajatukset siitä, mikä huippu-urheilussa on kaikkein tärkeintä: ”pursue of excellence, integrity, love of sports”. n Hyvää joulua koko uintiperheelle! eeRikan eRikOiset eerika laalo-häikiÖ toiMiNNaNjohtaja eerika.laalo-haikio@uimaliitto.fi
Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above