Page 39

Uinti | 4 • 2014

Uintia, vesipalloa ja taitouintia harrastava voi altistua astma- ja allergiaoireille hengittäessään veden pinnan päällä leijuvaa kloorikaasua. taipumus lisääntyy ympäristön ärsykkeiden, kuten kaasujen vaikutuksesta. – Uimareilla on tutkitusti tavallista enemmän astmaa, mutta pitkän ajan hyödyt ovat oletettavasti haittoja suuremmat, koska rankemman harjoittelun loputtua astmatyyppiset oireet laskevat normaaliväestön tasolle. Vaikka astmataipumusta olisikin, hyvä kunto vaikuttaa merkittävästi positiiviseen elämänlaatuun. Sama pätee ei-astmaatikkoihin, jotka saavat rasituksesta ja vieraista ärsykkeistä oireita, Nieminen sanoo. Niemisen mukaan urheilija voi kuitenkin tarvita hoitoa, vaikka keuhkoputkien supistumistaipumus olisi lievä. Muuten hän antaa etua kilpakumppaneilleen. Otsonointipuhdistus auttaa Monet luulevat väärin, että veden otsonoinnin avulla uimahalleissa vältyttäisiin täysin kloorin käytöltä. Klooria käytetään desinfiointiin kaikentyyppisissä uimahalleissa, mutta uudet suodatusmenetelmät vähentävät kloorauksen tarvetta. Klooritonta uimahallia ei kuitenkaan ole olemassa. Monet uintilajeja harrastavat ja etenkin astmasta kärsivät uimarit ovat huomanneet, että yleensä uusissa tai uusituissa halleissa erilaisia ärsytysoireita esiintyy lievemmin tai ne voivat hävitä jopa kokonaan. – Useissa vanhoissa ja peruskorjaamattomissa uimahalleissa on edelleen käytössä alkuperäinen vedenkäsittelylaitteisto, joissa ei ole otsonointipuhdistusta. Näissä halleissa joudutaan käyttämään enemmän klooria. Tämä aiheuttaa hengitys- ja iho-oireita, Malmin uimahallin hallipäällikkö Ville Nummelin kertoo. Otsonoinnin lisäksi ilmanvaihdolla on suuri rooli, kuinka tehokkaasti veden päällä leijuva kloorikaasukerros haihtuu. Veden pinnan tulisi olla lattiatasossa, jolloin kaasuuntunut kloori haihtuisi tehokkaimmin. Moderneissa uimahalleissa ilmastointia voidaan kohdistaa veden pintaan ja säätää tehokkaammaksi tarpeen mukaan. – Vanhanmalliset kulhotyyppiset altaat ovat ongelmallisia erityisesti riittävän tuuletuksen suhteen. Jos veden pinta on selvästi lattiatason alapuolella, se mahdollistaa eräänlaisen klooripatjan syntymisen veden pinnalle. Nummelinin mukaan uimareiden ja muiden vesiharrastajien määrä lisääntyessä, halleissa joudutaan arvioimaan käytettävän kloorin määrää aina kävijäpiikkien mukaan. Uimahalleissa ilman huolto näyttää siis yhtä tärkeältä kuin vedenkin. Kunnollinen tuuletus, veden lämpötilan oikea säätö ja kylpijöiden hyvä hygienia vähentävät kuvattuja riskejä. Hygienia avainasemassa Vaikka vedenkäsittelymenetelmät ovat kehittyneet, niin samaan aikaan uimahallien käyttäjissä on huolestuttavan paljon niitä, jotka eivät noudata hygieniamääräyksiä tai suhtautuvat niihin yliolkaisesti. Pahimmillaan parfyymit, hiuslakat ja muut kemikaalit voivat aiheuttaa enemmän ärsytystä kuin kloori tai otsoni. Kemikaalien käyttö lisää aina kloorin käyttötarvetta. Uintilajien harrastajat noudattavat melko hyvin ja ohjatusti hyvää hygieniaa, mutta valmentajien ja muiden vetäjien kannattaa säännöllisesti tarkkailla tilannetta. Uimahalleissa voitaisiin kuitenkin nykyistä pontevammin puuttua kasvavaan välinpitämättömyyteen hygienian suhteen. Tässä suhteessa uimavalvojilla on tärkeä valvontarooli. Uimahalleihin tulisi luoda yhtenäisemmät käytännöt sekä tarttuvat selkeät ohjeet hyvästä hygieniasta ja sen merkityksestä uimahallien veden puhtauteen. Vaikka monissa halleissa hygieniakuri on hyvällä mallilla, toisissa se joustaa epämääräisesti liikaa kaikkien haitaksi. n Oireet kuriin! Kloori voi ärsyttää astmaatikkojen ja muista hengityselinsairauksista kärsivien hengitysteiden limakalvoja. Tämän seurauksena uinnin harrastaja altistuu infektioille. Kun hengitys ei kulje, rintaseutua ahdistaa, nenä vuotaa, aivastuttaa tai esiintyy tukkoisuuden ja voimattomuuden ja ehkä unettomuutta kannattaa tilannetta seurata tarkasti. Oireiden seurannassa voi käyttää tukena oirepäiväkirjaa ja seurata mahdollista lääkityksen lisätarvetta. Veden puhdistuksessa käytettävät aineet voivat ärsyttää myös ihoa, joten ihon rasvaus/kosteuttaminen uinnin jälkeen on hyvä tapa. Moni hengitystieoireista kärsivä uinnin harrastaja on oppinut seuraamaan, saako hän tietyssä hallissa helpommin oireita kuin toisessa. Yksi keino on välttää uimista halleissa, jotka aiheuttavat enemmän oireilua kuin toiset. Mitä enemmän ihmisiä on altaassa, sitä enemmän epäpuhtauksien vuoksi syntyy niin sanottua sidottua klooria. Helposti oireita saavan kannattaa suosia uintia aamuisin suuressa ja mahdollisimman ruuhkattomassa altaassa, jolloin allasvesi on puhtaimmillaan. Kesällä kannattaa suosia uimista ulkoaltaissa tuulen haihduttaessa tehokkaasti kloorikaasua veden pinnalta. Mikäli oireet vaivaavat jatkuvasti, niin kannattaa käydä lääkärissä ja asianmukaisissa tutkimuksissa. n Pahimmillaan parfyymit, hiuslakat ja muut kemikaalit voivat aiheuttaa enemmän ärsytystä kuin kloori tai otsoni. 04.2014 39


Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above