erityisesti puutteelliset oheisharjoittelutilat sekä varastotilan puute, analysoi olosuhteiden kehittämisryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosama. Kilpailujen järjestämisen kannalta tilanne on vielä haastavampi. – Kyselyn perusteella niin seurat kuin kunnan edustajat ovat samaa mieltä siitä, että suuri osa halleista kaipaisi mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen kilpailuolosuhteiden parantamiseksi. Onneksi muita realistisempiakin tapoja kehittää kilpailuolosuhteita nostettiin esille, kuten tulostaulujen ja sähköisen ajanottolaitteiston hankinta sekä lähtökorokkeiden uusiminen, jatkaa Jarmo. Uimahallit näkevät uimaseuralaisten käyttäytymisessä kohentamista Nousevat tilavuokrat ovat urheiluseuratoiminnan suuri uhka. Kyselyn perusteella 22 prosenttia seuroista saa maksutta kaikki tilat käyttöönsä, 40 prosenttia maksaa kaikista vuoroista. Uimaseurat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, sillä tilavuokrat vaihtelevat suuresti kunnasta toiseen. – Hintahaitari ratavuorojen ja muiden allasvuorojen tuntitaksoissa on muutamasta eurosta yli sataan euroon. Nousevat tilavuokrat vaikuttavat luonnollisesti myös heti harrastajien maksuihin. Nyt seurat kokevat jo olemassa olevat maksut kalliiksi ja vastaavasti kuntien edustajat edullisiksi. Uimaliiton näkökulmasta uimaseurojen vuorojen maksut pitää olla maksuttomia tai perittävän hinnan tulee olla nimellinen, sanoo Jarmo. Toimiva yhteistyö uimahallihenkilökunnan ja kunnan liikuntaviranomaisten kanssa on elinehto hyvälle seuratoiminnalle. Kyselyn perusteella keskiöön nousee keskinäinen arvostus, avoimuus ja säännöllinen kommunikointi. – Jos yhteistyö toimii uimahallihenkilökunnan kanssa, toimivat usein myös joustavat käytännöt tilojen osalta esimerkiksi ratatilojen käyttö, kilpailujen järjestäminen sekä uimahallin käyttö aukioloaikojen ulkopuolella. Liikuntaviranomaisten kanssa taas vaaditaan yhteispeliä esimerkiksi vuorojaossa ja kehittämistyössä. Ketään ei hyödytä se, että uimaseurat hyökkäävät vaikkapa vesijuoksijoita vastaan, vaan molemminpuolinen ymmärrys ja arvostus luovat hyvän ilmapiirin uimahalliin. Meidän on pakko katsoa peiliin jos haluamme yhteispelin toimivan paremmin, sanoo Eerika. Kyselyn tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että uimareiden ja seurojen oletetaan olevan esimerkillisiä toimijoita uimahalleissa ympäri Suomen. Järjestyssääntöjen ja hygieniaohjeistusten laiminlyöminen olivat kuitenkin kyselyn ylivoimaisesti eniten esille nostettu asia yhteistyön osalta niin uimahallihenkilökunnan kuin liikuntaviranomaistenkin osalta. – Tämä meidän on helppo korjata. Haastan kaikki seurat ensinnäkin huolehtimaan oman hygieniaohjeistuksensa ajan tasalle ja toiseksi varmistamaan, että sitä noudatetaan jatkossa paremmin. Asennemuutos tehdään vain toimimalla toisin ja opettamalla jo pienet uimarit esimerkilliseen toimintaan uimahalleissa, lopettaa Jarmo Rosama. n Kyselyn tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että uimareiden ja seurojen oletetaan olevan esimerkillisiä toimijoita uimahalleissa ympäri Suomen. Lähde: Selvitys uimaseurojen harjoitus- ja kilpailuolosuhteista 2014 -yhteenveto uimaseurojen, uimahallihenkilökunnan ja kunnan liikuntaviranomaisten kyselystä: www.uimaliitto.fi/liitto/materiaalia/julkaisut/ Uimaliiton valtakunnallisten olosuhdelinjausten ensimmäiset tavoitteet 1) Uimahallin tilojen käyttö – Uimahallin käyttö aukioloaikojen ulkopuolella on mahdollistettava joka paikkakunnalla – Uimaseurat ja niiden harrastajat noudattavat uima- hallien hygienia- ja yleisiä ohjeita ja toimivat esimerkillisesti ja vastuuntuntoisesti hallissa 2) Kunnan käyttövuoro- ja avustuspolitiikka – Uintiurheilun kustannusten ja käyttövuorojen tulee olla tasavertaisessa asemassa paikkakunnan muiden lajien kanssa 3) Kilpailuolosuhteet – Uusien hallien rakentamisessa ja vanhojen hallien peruskorjauksissa on huomioitava uintiurheilun kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden vaatimukset – Suomeen tarvitaan riittävästi kansallisiin arvo- kilpailuihin sopivia halleja ydinpaikkakunnille (50m, katsomot, ajanottojärjestelmät ja muu infrastruktuuri) 4) Yhteistyön parantaminen eri toimijoiden kesken – Uimaseurojen tulee olla aktiivisia toimijoita paikkakunnalla, yhteistyön toimittava myös seurojen kesken: yhteistyö ja avoin tiedonkulku ovat tärkeitä niin uimahallihenkilökunnan kuin liikuntaviran- omaisten kanssa, säännölliset tapaamiset ja hyvä keskusteluyhteys luovat pohjan yhteistyölle, tarvitaan luottamusta ja kunnioitusta toimijoiden kesken 5) Nykytilan varmistaminen – Tavoitteena on nykyisen allastilan varmistaminen ja tilojen tehokkaampi käyttö 04.2014 37
Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above