Uimaliiton sinettiseurat koolla seminaarissa. Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander – On ihanaa huomata, miten pitkin kautta lapset tulevat rohkeammiksi maistelijoiksi. Loppukaudesta käy yleensä niin, ettei kukaan äänestä enää viimeistä ”en pidä ollenkaan” -ruutua. Se on minulle palkitsevaa, Riikka toteaa. Toimintamalli on saanut hyväksyviä katseita ja kommentteja viereisiltä radoilta, ja vanhemmilta on sadellut pelkkää positiivista palautetta. Tosin ryhmän uimarit ovat maistelun innoittamina patistaneet jo vanhempiaan ostamaan kaupasta tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia. Millä paikkakunnalla seuraavaksi maistellaan ja mitä? Aurajoen Uinnin joulujuhlalehtinen Aurajoen Uinnilla on ollut tapana julkaista seuran joulujuhlan yhteydessä lehti, johon on pyritty kokoamaan vuoden mittaan seurassa tapahtuneita positiivisia asioita eri näkökulmista. Lehdessä on ollut mukana muun muassa uimarin kirjoitus, sanaristikko, valmentajan runo, harjoitusesimerkki, ulkomaanleirin kuvia ja tunnelmia, vanhemmat kiittää -palsta, talkootarina sekä tulevia tapahtumia. (oikealla) osallistui myös Sinettiseuraseminaarin paneeliin. Yhteinen tekeminen SEKE-hankkeen pääosassa POhJOis-saVOn Liikunnan JOhtaMa ESR-rahoitteinen kahden vuoden mittainen hautomotyyppinen seurakehittämöhanke toi yhteen osatoteuttajina seitsemän lajiliittoa ja kymmenen pohjoissavolaista pilottikuntaa. Lajiliitot toivat mukanaan hankkeeseen yhteensä 14 seuraa, joista jokainen pääsi yhdessä tekijäporukan kanssa työstämään omaa seurakohtaista kehitysprosessiaan. Prosessi sisälsi seuralle kuusi seuratyöpajaa yhdessä oman lajiliiton ja liikunnan aluejärjestön seurakehittäjän kanssa. Lisäksi hankkeen aikana kaikki lajit, seurat ja muut toimijat kokoontuivat neljään yhteiseen seuraseminaariin, joissa opittiin paljon uutta asiaa seuratoiminnasta useasta eri näkökulmasta, ja jaettiin yhteisiä kokemuksia eri lajien kanssa. Nämä yhteiset tapaamiset ja verkostoituminen eri lajien seurojen kanssa ovatkin antaneet tekijöille paljon uusia ideoita ja näkökulmia omaan toimintaan. Hankkeen aikana pilottikunnissa järjestettiin myös kuntatilaisuuksia, ja kolmella paikkakunnalla tapahtumajärjestäjäkoulutusta. Uimaliitto oli hankkeessa mukana yhdessä Kuopion Uimaseuran ja Mikkelin Uimaseuran kanssa. Molemmilla seuroilla Lehti on ollut hyvä ja hauska tapa koota yhteen vuoden tapahtumia, ja tuoda niitä koko seuran tietoisuuteen positiivisella otteella. Huumorin mukaan ottaminen toimii tässäkin mallissa erinomaisena tarinoiden siivittäjänä, yhteisen ilon jakajana ja seuran me-hengen luojana. Valmentaja- ja ohjaajaopas JoUS:n malliin Joensuun Uimaseurassa on käytössä ohjaajia ja valmentajia varten kaksi kertaa vuodessa jaettava opas, josta selviää nopealla silmäyksellä kaikki toimijan tarvitsevat tiedot ja aikataulut. Opas pitää sisällään muun muassa kaikki tarvittavat yhteystiedot, palkanmaksuun liittyvät käytännöt, mahdolliset tulevat poikkeuspäivät, organisaation tehtävä- ja roolijaot, ohjeita kilpailukäytäntöihin ja sairastapauksiin. Oppaan olemassaolo ja käyttäminen on helpottanut kaikkia toimijoita ja selkeyttänyt ja ryhdittänyt eri tekijöiden roolia. Kerran tehty opas on nopea päivittää, ja sen avulla on helppo käydä perusasiat läpi myös uusien toimijoiden kanssa. n oli hankkeen alussa vahva tahto lähteä kehittämään seuraa eteenpäin, niin sen organisaatiota kuin itse toimintaakin. Seurat kokivat hankkeen erittäin positiivisena asiana, kehittämisteemoihin päästiin hyvin käsiksi, monia hanketeemoja saatiin päätökseen saakka, ja ennen kaikkea usko omaan tekemiseen nousi. Näin kehittämisote seuroissa jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen alussa ja loppuvaiheilla seuroissa tehtiin oman seuran analyysit, jotka omalta osaltaan nostivat tarpeellisia kehitysideoita ja -ajatuksia esille, mutta antoivat myös hyvää positiivista palautetta tekijöille. Analyysien avulla päästiin näkemään myös konkreettisesti asioiden eteneminen, kun arvosanat eri osa-alueilla kohenivat hankkeen etenemisen myötä. Kokonaisuudessaan hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat tällaisen yhteisen tekemisen olevan erittäin hyvä toimintamalli jatkossakin. Yhteinen tekeminen, asioiden jakaminen ja yhdessä kehittäminen voivat tulevaisuudessa olla valttikortteja urheiluseurojen menestykselliseen kehittymiseen. n lue lisää hankkeesta ja seurojen omista hanketuotoksista: www.seurahautomo.fi 04.2014 33 Sari Tuunainen Jaana Sinervuo-Tarula
Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above