04.2014 13 UINTI COA CHES’ GOL DEN CLINIC, 30.11.–1.12. DOHA Teksti: Bo Jacobsen (käännös Jussi Salminen), Kuva: Deepblu emedia - Giorgio Scala Valmentajat kultaa etsimässä Osallistuin FINA:n järjestämään valmentajaklinikkaan Dohassa juuri ennen MM-uintien alkua. Puhujina oli menestyneitä valmentajia ja valmennuksen tukitoimien asiantuntijoita. Kuulijoita kerääntyi paikalle yli kaksi sataa. Kaikkien klinikan esitysten on tarkoitus olla saatavilla FINA:n nettisivuilla jouluun mennessä. Luvassa on videoita, audioita ja esityksiä. Kuulimme muun muassa Mireia Belmonte Garcian (200 m PU 1.59,61, 400 m SKU 4.19,86) valmentajaa, Chad le Closin (50 m PU 21,95, 100 m PU 48,44) valmentajaa, Cameron van der Burghin (50 m RU 25,25) valmentajaa sekä Femke Heemskerkin (200 m VU 1.51,69) valmentajaa. Avainasia oli, että näillä urheilijoilla oli hyvin erilaiset valmennusohjelmat vaihdellen 1550 kilometrin vuosimäärästä (Heemskerk) ja runsaasta kuivatreenistä aina 4350 kilometriin (Belmonte Garcia) ja vielä runsaampaan kuivatreenin määrään. Se mikä kaikkia yhdisti oli, että kaikkien ympärillä oli täysi setti asiantuntijoita mukana. Nämä uimarin ja valmentajan ympärillä olevat asiantuntijat eivät keskittyneet ainoastaan omiin sektoreihinsa, vaan olivat mukana myös altaalla vähintään kahdesti viikossa valmentajan ja urheilijan kanssa. Hollannissa ja Espanjassa he ovat jopa valmentajan ja uimarin kanssa jatkuvasti tekemisissä. Asiantuntijoiden osa-alueita olivat nämä: • Hengitys ja sen pidätys. Apua vapaasukelluksesta ja joogasta. • Fysioterapeutteja jotka huolehtivat kuivaharjoittelun hyödyn integroimisesta uintitekniikkaan ja auttavat vammojen ennaltaehkäisyssä. • Henkisiä valmentajia auttamassa urheilijan elämäntavoissa vuorokauden ympäri. • Mentoreita, jotka auttavat arkielämän asioissa. • Managereita, jotka huolehtivat lehdistöstä ja sponsoreista. • Testaajia, jotka huolehtivat testeistä ja analyyseistä. Testit tehtävä altaalla välittömällä palautteella. Miten voimme saada nämä asiat kuntoon seuroissamme? Meidän täytyy saada entistä paremmin käyttöön ihmiset lajimme ympärillä, kuten entiset uimarit, vanhemmat ja heidän verkostonsa. Myös yhteistyötä koulujen ja yliopistopaikkakunnilla yliopistojen kanssa tulisi tiivistää, jotta saisimme apua analysointeihin. Nämä ovat asiat ovat vielä kaukaisia meille, mutta tulevaisuutta varten tulisi yrittää ratkaista jokin asia joka vuosi. Nykyään uinnin kehittäminen on yhä enemmän innovaatioita ja tiedettä, kun puhutaan huipputasosta. Muutamia lainauksia valmentajaklinikalta: Huippu-urheilussa 99 % oikein tehtynä on sataprosenttisesti väärin. Tärkeintä on yrittää kehittää monia pieniä asioita, se 1 % ensimmäiseksi. Starteissa tulee huomioida, että takimmaisen jalan pitää pysyä linjassa starttiponnistuksen suunnan kanssa. Se ei saa nousta ponnistuksen jälkeen ylöspäin. Vartalon tulee pysyä veteenmenokulmassaan niin kauan, kunnes koko vartalo on vedessä. Ei potkuja ennen lippuja. Klinikalla esiin noussut viikko-ohjelma maailmanluokan sprintterille harjoituskauden keskivaiheilla: • Maanantai 1: Uinti (aerobinen) ja salitreeni (voima) Maanantai 2: Uinti (nopeus) • Tiistai 1: Uinti (vetoja ja potkuja) Tiistai 2: Uinti (vauhti/nopeuskestävyys) = vaativa harjoitus • Keskiviikko: Ensin salitreeni (kestävyys) ja sitten uinti (aerobinen) • Torstai 1: Uinti (vetoja ja potkuja) Torstai 2: Uinti (vauhti/nopeuskestävyys) = vaativa harjoitus • Perjantai 1: Uinti (päälaji, liukutyöskentely) Perjantai 2: Ensin salitreeni (kestävyys) ja sitten uinti (aerobinen) • Lauantai 1: Uinti (testausta) = melko vaativa Lauantai 2: Ylämäkijuoksuja ja intervalleja • Sunnuntai: Vapaa n
Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above