velut on sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen muun soten kans-sa,
jotta palvelut kattavat erilaisten elämänvaiheiden tarpeet tarkoi-tuksenmukaisella
tavalla.
MITÄ TOIMINNALLISELLA
INTEGRAATIOLLA TARKOITETAAN?
Toiminnallinen integraatio tarkoittaa, että työkykyyn liittyvät asiat tun-nistetaan
ja otetaan huomioon kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluissa ja että työkyvyn pulmia hoidetaan yhteistyössä. Käytän-nössä
toimintojen yhteensovittaminen tarkoittaa hoitoketjuissa monen
toimijan yhteistyötä vaativien solmukohtien tunnistamista ja yhteisten
toimintakäytäntöjen sopimista. Toimintojen yhteensovittaminen on ar-kista
työtä kaikilla tasoilla, tavoitteena asiakkaan sujuva, tarkoituksen-mukainen
hoito. Käytännön esimerkkeinä on lähdetty hakemaan yh-teistä
toimintatapaa olkapääongelmaisen ja selkäpotilaan hoitokäy-täntöihin.
Sujuva hoito ja kuntoutus tukevat työuran jatkumista mah-dollisimman
ehyenä, kun työterveysyhteistyön keinoin haetaan par-haat
työhön paluun tukitoimet.
Tavoite on rakentaa työikäisille saumattomia, maakunnallisia hoi-toketjuja,
joissa on sovittu järkevästä työnjaosta ja jotka auttavat tun-nistamaan
työhön liittyviä sairauksia nykyistä varhemmin. Olennais-ta
on myös työkykyasioihin liittyvien konsultaatiokäytäntöjen raken-taminen
ja tietojärjestelmiin liittyvien esteiden purkaminen. Tietojär-jestelmät
eivät vielä lähivuosina ratkaise tiedon saannin pulmia, joten
joudumme hakemaan sujuvaan tiedon kulkuun myös muita ratkaisuja.
Miksi yksi ja sama malli ei sovi koko maahan? Vaikka hyvän hoi-don
periaatteet ovat samat, jokaisella alueella (maakunnassa) on
omat toimijansa ja olosuhteensa, joihin toiminta rakennetaan. Suju-vat
käytännöt syntyvät vain yhteisen sopimisen kautta.
MAAKUNNAN TYÖTERVEYSTOIMIJAT VERKOSTONA
RAKENTAMAAN YHTEISTYÖTÄ
Työterveyshuollolla ei ole valmiiden rakenteiden kautta edustusta
toiminnallisen integraation rakentamisessa. Päästäkseen aidosti mu-kaan
uusien toimintatapojen suunnitteluun työterveystoimijat ovat ra-kentaneet
alueellisia moniammatillisia verkostoja. Näissä ryhmissä he
ovat sopineet, kuka/ketkä verkostoa edustavat, määrittäneet verkos-ton
edustajien vastuut ja sopineet käytännöistä, joilla koko verkos-ton
ääni saadaan kuuluviin. Keskinäinen luottamus rakentuu verkos-ton
toimijoiden sopimista yhteisistä tavoitteista ja päämääristä. Ver-kostossa
toimitaan työterveyshuollon asia edellä tai kuten Etelä-Sa-von
toimijat ensimmäisessä yhteisessä kokoontumisessaan nimesivät
ryhmänsä toiminnan ”Yhdessä työkykyä Etelä-Savoon”.
TYÖKE- HANKE TYÖIKÄISTEN
TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄJÄNÄ
TYÖKE- Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten
terveyteen- hankkeen päämääränä on eri toimijoiden yhteistyöllä
edistää terveyttä ja työkykyä maakunnissa, kunnissa ja työpaikoilla.
"Sujuvat käytännöt
syntyvät vain yhteisen
sopimisen kautta"
Hankkeen tavoitteena on työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja ter-veydenhuollon
toimintojen tarkoituksenmukaisella yhteensovittami-sella
varmistaa, että työikäisten terveydenhuolto rakentuu sote-muu-toksessa
toimivaksi ja pystyy vastaamaan muuttuvan työn ja työelä-män
tuomiin haasteisiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää työter-veyshuollon,
muun sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen su-juvaa
yhteistyötä ja työkykyä työikäisten terveydenhuollon yhteise-nä
tavoitteena niin maakunnissa kuin koko maassa.
Kolmivuotisen TYÖKE- hankkeen toiminta etenee kolmena aal-tona
kattamaan koko Suomen. Hankkeen kehittämistyö on aloitet-tu
neljän maakunnan alueella, seuraavaa aaltoa valmistellaan kulu-van
syksyn aikana. Maakunnallisia työterveyshuollon verkostoja on
rakentunut noin kymmeneen maakuntaan. Hankkeessa toimivat asi-antuntijat,
heidän rinnallaan alueiden työterveystoimijoista koostuvat
ryhmät ja hankkeen yhteinen työskentelyalusta mahdollistavat maa-kuntien
verkostojen vuoropuhelun ja toisilta oppimisen. TYÖKE- hank-keen
osana haetaan tulevaisuuden tutkimuksen kautta vaihtoehtoisia
näkymiä tulevaan myös työterveyshuollon kannalta. TYÖKE- hanketta
rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto sekä toteuttajat. Hankkeen pää-toteuttaja
on Työterveyslaitos. Osatoteuttajia ovat Laurea ammatti-korkeakoulu,
Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto ja Keski- Suo-men
sairaanhoitopiiri. Keskeisesti hankkeen toteuttamiseen osallistu-vat
maakuntien työterveys- ja sote- toimijat.
TYÖTERVEYSHOITAJAN ROOLI VERKOSTON
JA YHTEISTYÖN RAKENTAJANA
Maakuntien työterveyshuollon verkostot ovat rakentuneet aktiivis-ten
yksittäisten työterveyshuollon ammattilaisten ja ammattijärjestö-jen
paikallisten edustajien aloitteesta. Järjestäytyminen on välttämä-töntä,
jotta työterveyshuolto muodostuisi uskottavaksi sote- kumppa-niksi
maakunnassa toiminnallisen integraation pohdinnassa. On tär-keää,
että työterveyshuollon moniammatillisuus näkyy niin järjestäy-tymisessä
kuin käytännön yhteistyön suunnittelussa eri tasoilla. Työ-terveyshoitajan
rooli on usein keskeinen työterveysyhteistyön koordi-naatiossa,
vastaavaa tarvitaan myös muiden palvelujen yhteensovit-tamisessa.
Terveyden edistäminen on työterveyshoitajan työn arkea
yksilötyössä ja työpaikan tasolla. Sote- muutoksessa haetaan asiak-kaan
kannalta sujuvaa hoitopolkua. Jos kunta tulevaisuudessa raken-taisi
tuolta perustalta palvelunsa, miten työterveyshoitajan asiantun-temus
voisi näkyä kunnan palvelupaletissa kuntaan muuttavalle työ-ikäiselle,
hänen perheelleen ja läheisilleen?
Maire Laaksonen
Ylilääkäri
Työterveyslaitos
maire.laaksonen@ttl.fi
Työterveyshoitaja 4/17 5
link