RYHMÄOHJAUKSEN HYÖDYT
Ryhmä mahdollistaa tehokkaan tiedonjakamisen, vertaistuen saamisen ja
muilta osallistujilta esimerkin kautta oppimisen. Asioiden pohtiminen ryh-mässä
tuo paljon hyötyjä. Kokemuksia jakamalla saa sosiaalista tukea
ja rohkaisua vertaisilta. Ryhmässä tulee tarkasteltua myös omia reaktioi-ta
ja tapoja laajemmasta näkökulmasta. Näin opitaan ajattelun ja toi-minnan
joustavuutta ja harkintaa sekä voidaan tunnistaa omia ”sokeita
pisteitä”. Ryhmäkeskustelu auttaa myös oppimaan erilaisten ihmisten re-aktiotapoja
ja -tavoista. Ryhmässä saadaan erilaisia ratkaisumalleja ja
käytännön ideoita työn ongelmiin.
RYHMÄOHJAUSTA VIDEOVÄLITTEISESTI
Videovälitteinen ohjaus lisää kustannustehokkuutta, koska aikaa ei kulu
matkustamiseen. Ohjaukseen osallistuminen helpottuu ja asiakastyytyväi-syys
paranee, kun asiakas voi osallistua omalta työpaikalta keskellä työ-päivää.
”Verkkotapaamisissa on sekin hyvä, että ei tarvitse vaihtaa vaat-teita,
käydä suihkussa ja lähteä erikseen jonnekin. Minusta verkon kaut-ta
tapahtuvassa vertaistukiryhmässä on mahdollisuus saada samanko-koisilta
tiloilta vertaistukea ja käytännön vinkkejä työhön sekä jaksami-seen.
Isoilla tiloilla on myös krooninen ajanpuute, joten verkkotapaami-nen
on helpompaa ja nopeampaa. Minäkin olen osallistunut tapaami-siin
navetan toimistosta kesken hommien”, totesi yksi Naiset työssä -ryh-mäohjaukseen
osallistunut maanviljelijäyrittäjä.
Järjestimme kahden tyyppisiä ryhmäohjauksia Skype for Business -vä-litteisesti.
Vertaisryhmät kokoontuivat viisi kertaa käsittelemään osallistuji-en
itse esille nostamia asioita. Kohdennetuissa ryhmissä puolestaan pa-neuduttiin
syvällisemmin työkykyyn vaikuttaviin asioihin (uni, stressi, ravit-semus,
liikunta, yrityksen talous, muutosprosessi). Näitä on esitelty teke-mässämme
Yrittäjän työkyky -oppaassa (https://www.ttl.fi/yrittajan-tyo-kyky-
menestyvan-yrityksen-kivijalka/). Ryhmäohjauksessa sovellettiin so-siokonstruktiivista
mallia, jossa herätellään ensin tarkastelemaan omaa ti-lannetta
ja autetaan sitten tiedon ja tehtävien avulla osallistujaa luomaan
oma tavoitteensa sekä arvioimaan sen toteutumista. Sisällön rakentami-sessa
hyödynnettiin myös muutosvaihemallia. (Laitinen et al. 2014 ). Osa
ryhmistä tapasi ensimmäisellä kerralla kasvokkain, osan kaikki tapaami-set
toteutettiin videovälitteisesti. Ohjaajan näkökulmasta tällä ei ollut vai-kutusta
ryhmäytymiseen tai ryhmän toimivuuteen.
MITÄ VIDEOVÄLITTEISESTI
TOIMITTAESSA ON SYYTÄ HUOMIOIDA?
Joitakin asioita on syytä ottaa huomioon, jotta ryhmän keskustelu video-välitteisesti
onnistuu. Videovälitteisessä ohjauksessa erityisesti vuorovai-kutukseen
on kiinnitettävä huomiota. Kasvokkain tapaamisessa on luon-tevaa
puhua hiukan päällekkäin ja samanaikaisesti, mutta videovälittei-sessä
ohjauksessa sitä pitää välttää, koska samaan aikaan puhuttaes-sa
kukaan ei saa selvää.
Lähes mikä hyvänsä ryhmätyöskentelyn menetelmä sopii käytettäväksi
myös videovälitteisessä ohjauksessa. Tosin useimmat menetelmät vaativat
muokkausta, mielikuvitusta ja etukäteisvalmisteluja. Kokemustemme poh-jalta
teimme oppaan auttamaan videovälitteistä ryhmäohjausta, https://
www.ttl.fi/vinkkeja-videovalitteisen-ryhmatoiminnan-onnistumiseen/.
Ryhmätapaamisia voi täydentää myös henkilökohtaisilla kontakteilla
ennen ryhmän alkua tai jossakin kohdassa prosessia. Me soitimme ennen
viimeistä tapaamista osallistujille ns. sparrauspuhelut, joiden tarkoituksena
oli auttaa yrittäjää huomaamaan tapahtuneita muutoksia ja onnistumi-sia.
Henkilökohtaisilla kontakteilla voi toteuttaa myös ryhmän seurannan.
Ryhmiin osallistuneiden kokemukset videovälitteisestä ryhmästä olivat
pääsääntöisesti myönteisiä. Vaikka videovälitteisyyteen suhtauduttiin aluk-si
hieman empivästi, vertaistukea saatiin. ”Aina kun avautuu, niin huomaa,
että muillakin on samanlaisia huolia ja asioita kuin itsellä.” ”Kaikki uskalsi
puhua vaikeista asioista, mikä toi luottamusta.” ”En ole yksin ongelmieni
kanssa.” Kaikki eivät toki videovälitteisyydestä innostu: oli myös niitä, jot-ka
eivät halunneet edes kokeilla videovälitteiseen ryhmään osallistumis-ta.
Osalla osallistujista oli myös ongelmia tekniikan kanssa.
Luonnollisesti myös videovälitteisessä ohjauksessa tarvitaan ryhmäoh-jaustaitoja.
Kun ryhmä toimii hyvin, se on paljon enemmän kuin monen yk-silön
samanaikaista ohjaamista. Myös henkilökohtaisten ja luottamuksellis-ten
asioiden käsittely ryhmässä on mahdollista; näin myös videovälitteises-ti
kokoontuvassa ryhmässä. Kannustamme kokeilemaan!
Eija Mäenpää-Moilanen
THM, tth, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
eija.maenpaa-moilanen@ttl.fi
Heli Hannonen
PsM, työterveyspsykologi, Työterveyslaitos
heli.hannonen@ttl.fi
Jaana Laitinen
FT, dosentti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
jaana.laitinen@ttl.fi
Anne Salmi
FM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
anne.salmi@ttl.fi
Avainsanat: videovälitteisyys, ryhmäohjaus, pienyrittäjät, työkyky
Kirjallisuusluettelo: www.stthl.fi
Eija Mäenpää-Moilanen Anne Salmi
Heli Hannonen Jaana Laitinen
24 Työterveyshoitaja 4/17
/yrittajan-tyo-kyky-menestyvan-yrityksen-kivijalka
/
/www.stthl.fi
link
link
link
link