asi? Syntyykö keskustelussa usein väärinkäsityksiä?
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli ottaa asia puheeksi, tunnistaa
kuulonalenemasta johtuvat oireet sekä ohjata ajoissa tarkempiin tut-kimuksiin,
apuvälinearviointiin ja tarvittaessa kuntoutukseen. Työolo-suhteiden
tarkistaminen, apuväline- ja työolosuhteiden mukautustar-peiden
arviointi sekä seuranta tukevat työkykyä.
OHJAA JA MOTIVOI KUNTOUTUKSEEN
Kuulon kuntoutus alkaa useimmiten kuulokojekuntoutuksella. Joskus
asiakkaan on kuitenkin vaikea hyväksyä kuulovammaa ja liian usein
kuulokojeet jäävät käyttämättä.
Kun asiakas on saanut kuulokojeen, pitäisi sekä työterveyshuollos-sa
että erikoissairaanhoidossa (tai yhteistyössä) keskustella kojeenkäyt-täjän
kokemuksista arjessa ja työssä selviämisestä. Samalla tulisi kes-kustella
kojeen käyttöön ja huonokuuloisuuteen liittyvistä psykososiaa-lisista
tekijöistä kuten leimautumisen pelosta, häpeästä , minäkäsityksen
muutoksista, sopeutumisesta ja mahdollisista uusista toimintatavoista.
Keskusteluissa tulisi yhdessä asiakkaan kanssa arvioida tarve psy-kologin
ja sosiaalityöntekijän konsultaatioon sekä tarve pidempikes-toiseen
ammatilliseen kuntoutukseen tai moniammatilliseen yksilökun-toutukseen.
Myös puheterapia ja huulioluvun opetus voivat olla hyö-dyllisiä.
Eri kuntoutuspalveluista voi kysyä kuulokeskuksen tai -ase-man
kuntoutusohjaajalta. Kela järjestää kuulovammaisille kuntoutus-ta
moniammatillisena yksilökuntoutuksena, eri terapioina sekä kun-toutus-
ja sopeutumisvalmennuskursseina. Näistä löytyy lisätietoa
Kelan verkkosivuilta.
TARKISTA JA SEURAA TYÖOLOSUHTEITA
Kun asiakkaalla on todettu kuulonalenema, tulee tehdä (suunnattu)
työpaikkaselvitys ja/tai järjestää työterveysneuvottelu, jossa kiinnite-tään
huomiota erityisesti työpaikan hälyisyyteen, akustiikkaan ja va-laistukseen.
Samalla tulee tarkistaa
• Onko asiakkaalla käytössään riittävät apuvälineet? Kuulokojeen
lisäksi käytössä voi olla esimerkiksi puhelinvahvistin, hälytinjärjestel-
mä, kaula- tai tyynysilmukka, etä- tai suuntamikrofoni, ryhmäkuunte-lulaite
ja induktiosilmukka.
• Millaiset toimintatavat työyhteisössä on? Tulevatko esimerkiksi työ-ohjeet,
sopimukset ja päätökset myös kirjallisessa muodossa? Osaa-ko
työyhteisö huomioida huonokuuloisen vuorovaikutustilanteessa?
• Onko tarvetta työn muutoksiin? Esimerkiksi opettajalla voi olla laa-jennettu
mahdollisuus pienryhmäohjaukseen, hänellä voi olla enem-män
verkkokursseja, kuulemista vaativia tehtäviä voi jaksottaa ja suun-nittelutehtävissä
voi hyödyntää etätyömahdollisuutta.
Työolosuhteita mukautettaessa keskustellaan aina ensin asiakkaan
kanssa ja toimitaan hänen tarpeidensa pohjalta. Erilaisia ratkaisu-vaihtoehtoja
mietittäessä kannattaa kuitenkin hyödyntää erikoissai-raanhoidon
asiantuntemusta. Kuulokeskusten ja -asemien kuntoutus-ohjaajilla
on yleensä hyvä käsitys asiakkaan kokonaistilanteesta, he
tuntevat eri apuvälineiden käyttömahdollisuudet ja heillä on laajasti
tietoa työolosuhteiden mukautuksista.
Annina Virta
Kuulolla työssä -viestintäkampanjan vastuu- ja yhteyshenkilö
Kuuloliitto ry
Lähteellinen versio on saatavissa Työterveyshoitajaliitosta pyydettäessä.
Tutustu tarkemmin kuulovamman
tunnistamiseen, kuntoutukseen, työolosuhteiden
mukautuksiin, huonokuuloisen huomioon ottaviin
työtapoihin sekä meluisuutta vähentäviin keinoihin
Kuulolla työssä -sivustolla:
https://www.kuuloliitto.fi/kuulolla-tyossa/.
Sosiaalisessa mediassa kampanja käyttää
tunnistetta #kuulollatyössä.
16 Työterveyshoitaja 4/17
/