on kuitenkin paljon pitkäjänteisempää. Rahoitus on siellä joustavampaa, osittain rahastoratkaisujen avulla. Ruotsissa on testattu ruuhkamak-sujakin. Niistä kerätyt rahat palaute-taan infran kehittämiseen. – Tukholmassa on yhdessä tun-nelissa ruuhkamaksu. Kehätielle on suunnitteilla toinen ruuhkamaksu. Suomessa on eri tilanne. Meillä pu-hutaan lähinnä työmatkaliikentees- PROFESSORIT SUOSISIVAT INFRAELVYTYSTÄ 4000 4000 3500 3500 3000 3000 2500 2500 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 8 | T EITÄ VARTEN tä Helsingin niemelle. Itse odottai-sin kehittyneempiä modernin tekno-logian ratkaisuja, ennen kuin suo-sittelisin ruuhkamaksuja Suomeen. Pitkällä aikavälillä kannatan kuitenkin ruuhkamaksuja. Niissä on hyvää se, että maksu pystytään korvamerkitse-mään infraan takaisin. Veroa on vaikea korvamerkitä, sanoo Holm. Ruotsissa infrahankkeita rahoite-taan usein valtion sisäisen rahaston kautta. Sekä Ruotsin valtiokonttori et-tä Kuntaliitto ovat ehdottaneet, että myös kunnat voisivat hankkia lainaa TALOUS ”Ruotsissa ymmärretään elinkeinoelämän merkitys. Suomessa on tähän asti mietitty infraa enemmänkin kansalaisten kannalta.” 14000 14000 14000 12000 12000 12000 10000 10000 10000 8000 8000 8000 6000 6000 6000 4000 4000 4000 2000 2000 2000 0 0 4000 4000 3500 3500 3000 3000 2500 2500 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 0 Milj. Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi tienpito tienpito Vuosi Yhteensä 2011-2012 Muut Radat Tiet 2014-2025 suunnitelman mukainen kehys/ vuosi, valtion osuus Lähde: Statens budget 2015, Kommunikationer 0 Milj Vuosi Muut Länsimetro Tieverkko Rata Lähde: Liikennevirasto 0 Suomi Ruotsi tienpito Euroa/km Euroa/km 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e Aalto-yliopiston professorien Sixten Kork-manin ja Pertti Haaparannan mukaan Suo-men talousongelmien takana oleva taantu-ma saattaa rasittaa Suomea vielä pitkään. Talousevästyksinään eduskunnan valtiova-rainvaliokunnalle he ehdottavat muun muas-sa infrahankkeisiin panostamista ja velan ot-tamista elvytystä varten. Korkmanin mukaan elvytystä ja menoleikkauksia kannattaa har-kita samanaikaisesti. PERUSVÄYLÄNPIDON RAHOITUS JA VERKON LAAJUUS, TIET Perusväylänpito tiet €/km Valtiollisen tieverkon pituus. – Suomessa 78 000 km – Ruotsissa 98 500 km 0 Milj. Vuosi Yhteensä 2011-2012 Muut Radat Tiet 2014-2025 suunnitelman mukainen kehys/ vuosi, valtion osuus Lähde: Statens budget 2015, Kommunikationer 0 Milj Vuosi Muut Länsimetro Tieverkko Rata Lähde: Liikennevirasto Lähde: Netra.fi, Ekonomistyrningsverket, Liikennevirasto, Trafikverket SUOMEN LIIKENNEINVESTOINNIT 2011–2018 KOHTEEN MUKAAN Lähde: Statens budget 2 Lähde: Liikennevirasto 015, Kommunikationer 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e RUOTSIN LIIKENNEINVESTOINNIT 2011–2018 KOHTEEN MUKAAN Euroa/km 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
2015TeitaVarten_No1
To see the actual publication please follow the link above