Mistä apu työttömyyteen? KUMPULA-NATRI (SDP) Oppia muualtakin kuin koulusta ”NÄYTTÄÄ SILTÄ, että jatkossa tullaan yhä enemmän huomioimaan koulunpenkin ulkopuolista osaamista. Voit olla aktiivinen järjestössä ja oppia taitoja, jotka voidaan ottaa huomioon koulussa tai työelämässä. Ysiluokan jälkeinen vaihe on herkkä, kun pitää päättää mihin jatkaa. Työelämän ulkopuolella oleminen alkaa vaikuttaa itsetuntoon jo kuukausissa. Silloin ei välttämättä tule mieleen kysyä itseltä ja kavereilta, että voitaisiinko me laittaa pystyyn oma hodarikiska. On tärkeää mennä johonkin mukaan. On hirveästi asioita, joita voi tehdä työttömämä ja hyötyä niistä myöhemmin. Lähteä SPR:n toimintaan, opiskella kieliä tai mennä au pairiksi.” Tatsi 2016 23 Valtaajat tapasi suomalaisia euroedustajia Strasbourgissa. Mikä auttaisi työttömyyteen ja toisi mahdollisuuksia vaikuttaa? Välivuosi voi olla ookoo ”SUOMALAISEN nuoren kannattaa käydä koulunsa aina loppuun, sitä mahdollisuutta ei ole kaikilla. Vaikeat olosuhteet elämässä eivät tarkoita sitä, että on tuomittu epäonnistumaan. Mutta kun lähtee vaikeista oloista, joutuu tekemään enemmän töitä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että pitäisi opiskella minimiajassa. Ei kukaan tee päätöksiä omassa elämässään sen perusteella, miten olisi kansantaloudellisesti suurimmaksi hyödyksi. Teet sitä, mikä sinua aidosti kiinnostaa! Jos sinulla on peruskoulun tai lukion jälkeen 1–2 välivuotta, niin se ei 40 vuoden työputkessa paljon tunnu. Nuorten välivuosia kritisoidaan jostain syystä paljon enemmän kuin sitä, että menestyneet herrat jäävät varhain eläkkeelle." SIRPA PIETIKÄINEN (KOK) Torjutaan ulkopuolisuus! ”KUN ELÄMÄN valttikortit on jukeboksissa, niin ei paljon auta, että Sarasvuo saarnaa kaivon reunalla. ‘Oman elämänsä mentori’ -asenne ei ratkaise kaikkea. Haasteellisessa tilanteessa olevien määrä kasvaa Euroopassa koko ajan. Meillä on kolmannen ja neljännen polven työttömiä, joille kertyy eläketurvan sijaan pitkäaikainen osattomuus. Jossain vaiheessa mahdollisuus nousta siitä kuopasta on hyvin pieni. Siksi kaikki mitä voimme tehdä yhteiskunnasta ulkopuolistumisen ehkäisemiseksi kannattaa. Apua on etsivästä nuorisotyöstä ja työpajoista. On tärkeää luoda verkostoja, joissa ihmiset saavat oman elämänsä haltuun ja pääsevät tekemään jotain mielekästä, oli se sitten puusepänpaja tai viherrakentamista. Jos ulkopuolelta päätetään ihmiselle paikka, tuotetaan syrjäytymistä. Tuloksellisempaa on selvittää, missä ihminen on hyvä, ja vahvistaa niitä mahdollisuuksia.” Paskaduuni voi kannattaa ”EN PIDÄ SANASTA syrjäytynyt nuori, enkä käytä koskaan sanaa syrjäytynyt. Mielestäni nuorisotalo on merkittävä keksintö. On tärkeää, että nuorille tarjotaan vaihtoehtoja, koulutusta ja työharjoittelua. Jos hakee töitä ja saa huonoja kokemuksia, niin työttömyys pitkittyy. Suosittelen ottamaan vastaan paskaduunejakin, että pääsee työnsyrjään kiinni. Siitä voi sitten siirtyä kohti toiveammattiaan. Työllistymiseen on monia erilaisia polkuja. Ihmettelen, ettei oppisopimuskoulutus ole Suomessa ottanut kunnolla tulta alleen. Saksassa 60 prosenttia nuorista työllistyy oppisopimuksen kautta. Se on korvannut paljon opiskelua.” x ( KESK) MERJA KYLLÖNEN (VAS.) Ymmärrätkö sinä päätöksentekoa? ”Lapsilla ja nuorilla on suuri tarve päästä puhumaan yhteiskunnallisista asioista. Jos keskustelu tukitaan, se on yksi syy syrjäytymiseen ja näköalattomuuteen. Koulutusjärjestelmäm- me on lapsenkengissä siinä, miten lapsia ja nuoria opetetaan lukemaan politiikkaa ja mediaa. 1980-luvulta asti on ollut vallalla ajattelu, että politiikkaa ei saa tuoda kouluihin. Se on väärin. Meidän puolestamme päätetään koko ajan. Jos ei ymmärrä, miten päätöksenteko toimii, on vaikea osallistua ja vaikuttaa. Monelta nuorelta puuttuu aikuinen, jonka kanssa puhua yhteiskunnasta. Nyt monella nuorella on se kuva, että politiikka on vitsi.” ANNELI JÄÄTTEENMÄKI MIAPETRA LIISA JAAKONSAARI (SDP) Teksti: Laura Rantanen Kuvat: Euroedustajien arkistot
Tatsi 1 / 2016
To see the actual publication please follow the link above