Page 19

Taitoluistelu No6 | 2016

Noin 30 prosenttia ihmisistä on koko ajan ujoja ja 80 prosenttia joissain tietyissä tilanteissa. – Jos valmennus nojaa siihen, että vain valmentaja tietää mitä ja miten tehdään, ja urheilijat kopioivat annettua vastausta, jää paljon piiloon. Mitä jos kymmenien urheilijoiden joukkueessa olisikin ujo, jolla on loistavia ideoita, mutta ne jäävät käyttämättä sen takia, että valmennus on ylhäältä johdettua eikä keskustelevaa. Olympiatason huolestuja Jos urheilija treenaa huolta, jännitystä, epävarmuutta, hänestä tulee olympiatason huolestuja. Henttinen niputtaa pelot ja huolet kuolemanpelon kanssa. Kuolemanpelko ei estä kuolemasta, mutta se estää elämästä ennen kuin kuolee. Jos joudut elämässä pettymään tai kohtaamaan vastoinkäymisiä, ei huolehtiminen eikä huolestuminen niitä ehkäise. Liiallinen huoli vuotaa huonoksi oloksi. – Oleellista on, mitä kysymyksiä me mielessämme teemme. Jos kysymme, miksi kävi näin, mistä tämä johtui, se ohjaa etsimään syytä tai syyllisyyttä. Syntyy huoliajattelua, joka saa meidät aikamatkailemaan tulevaisuuteen. Entä jos taas käy niin?” – Tilalle on tarjolla muutamia kysymyksiä, jotka pysäyttävät ajatusketjun niin, että sitä voi tutkia. Kun tulee hämmentävä tilanne urheilijalle tai valmentajalle, hän voi kysyä itseltään, mitä maailman paras urheilija tai maailman paras valmentaja tekisi juuri tällä hetkellä tässä tilanteessa. Ammattitaito ratkaisee Tavallisimmin jännitys syntyy Henttisen mukaan siitä, että ihmisen käsitys omista kyvyistään suhteessa vaatimuksiin on epätasapainossa. Häntä jännittää, ettei hän kykene tehtäväänsä. Jos sinusta tuntuu, ettet pysty edessä olevaan tehtävään, niin jännitys on tietenkin oikea tapa reagoida. Rentoutumalla osaaminen ei lisäänny, ei myöskään psyykkaamalla, keskittymisellä, tai fokusoimalla. – Silti suuri osa joukkueista ja urheilijoista hakee rentoutta suoritukseen, vaikka jännityksen vastakohta ei ole rentous vaan tietoisuus oman ammattitaidon ja osaamisen riittävyydestä. Henttisen mukaan on olennaista, mitä ja miten urheilija oppii. – Jos valmennus rakentuu siihen, että valmentaja puhuu ja muut nyökkäilee, se voi olla Matti Henttinen on työskennellyt myös taitoluistelun parissa. laadullisesti hyvää valmennusta, mutta se ei ole nopeinta oppimista. Siksi niiden yksilöiden kanssa ja niissä joukkueissa, joiden kanssa työskentelen, tutkimme, miten opimme parhaiten. Silloin alkaa tapahtua. Oppiminen on mahdollista vain ajattelun kautta. Jos valmentaja vaatii, että suoritusta vain toistetaan uudelleen ja uudelleen, mutta ei muuteta ajatusta, niin miten toiminta voisi johtaa kohti tavoitetta? – Tärkein ohjenuora valmentajalle on, ettei hänen kannata antaa ohjeita tai neuvoja, vaan miettiä, miten valmentaa sitä näkymätöntä ajattelua, joka saa aikaan muutoksen näkyvässä eli toiminnassa. Ytimessä oma kulttuuri Matti Henttinen kertoo kyselystä, jossa hän pyysi urheilijoita pistämään silmät kiinni ja vastaamaan kysymyksiin viittaamalla. Ensimmäiseksi hän kysyi, kuinka moni on valmentajan ohjeet saatuaan lähtenyt vain tekemään harjoitusta ymmärtämättä sen sisältöä tai tarkoitusta. Joukosta 75 prosenttia nosti käden. Seuraava kysymys oli, kuinka monella on kokemus, että ymmärsi, mitä piti tehdä, kun joku toinen urheilija oli uskaltanut kysyä ohjeeseen tarkennusta. Kaikki nostivat kätensä. – Tulos kertoo, että joka kerta, kun yksi urheilijoista tekee jotakin ymmärtämättä ohjetta, hän tekee joukkueesta huonomman. On ihan sama vaikka juokset kovempaa kuin Usain Bolt, jos juokset väärään suuntaan. Siksi pitää uskaltaa kysyä ja tehdä ongelmat näkyviksi. Henttinen liputtaa keskustelevan ilmapiirin puolesta. Jokaisen urheilujoukkueen tulee luoda ikioma tapansa toimia. – Muut joukkueet tai urheilijat voivat matkia fysiikkaohjelmia, liikkuvuusohjelmia tai koreografioita, mutta kulttuuria ei voi matkia. Kulttuurin luominen on kaiken ydin, koska sitä ei kukaan voi pölliä. Uutta suuntaa valmennukseen Sodan jälkeinen valmennuskulttuuri rakentuu vanhoille periaatteille: Noudata ohjeita, tee niin kuin sanotaan. Sen mukaisesti valmennuksen tarkoituksena on tehdä harjoituksia, jotka ovat tehokkaan näköisiä, ja niitä arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin kuunneltiin ja toteltiin. – Urheilun huippusuoritus, vaikkapa muodostelmaluistelun maailmanmestaruus vaatii kuitenkin monimutkaisia taitoja, sillä jokainen suoritus jokaisella kerralla on erilainen. Siksi monimutkaisen ratkaiseminen yksinkertaisella tavalla voi lisätä hallinnan tunnetta, mutta nopein reitti tulevaisuuteen ei kulje menneisyyden kautta, Matti Henttinen sanoo Henttinen valmentaa urheiluakatemiassa 40 valmentajaa vuoden kerrallaan. Hän on nimennyt kouluksen From coach to learning designer – valmentajasta oppimisen muotoilijaksi. – Tutkimme yhdessä oppimisen ja valmentamisen tapoja. Työstä syntyy uskomattomia ideoita. Vaikka he ovat entisiä huippu-urheilijoita ja EM-, ja MM-tason valmentajia, he ovat valmiita oppimaan uutta, innostumaan. Meillä on periaate, että vanhat koirat oppivat vain uusia temppuja, koska kaikki vanhat temput he jo osaavat. Yksi avainkysymyksistä liikkeelle lähdettäessä on, onko valmentajalla kahdenkymmenen vuoden kokemus, vai onko hänellä vuoden kokemus, jota hän on toistanut kaksikymmentä vuotta peräkkäin. TAITOLUISTELU 6 • 2016 19


Taitoluistelu No6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above