Globalisoituvassa maailmassa
on yhä harvinaisempaa, että
Suomesta Amerikkaan muuttava
henkilö ei osaa englantia.
Tämän päivän Suomessa
englannin kieli on osa arkea tavalla tai
toisella. Peruskoulun 3. luokalla noin 90
prosenttia oppilaista valitsee ensimmäiseksi
vieraaksi kielekseen englannin kielen
ja korkeamman asteen opinnoista osa
opetuksesta sekä oppimateriaaleista saattaa
olla englanninkielisiä. Mitä korkeamman
asteen opinnoista puhutaan, sitä vahvemmaksi
nousee tarve englannin kielen taidolle.
Valtakielen vaikutus hiipii äidinkieleen
Vaikka suomalaisten suhtautuminen englannin
kieleen on myönteinen, sen asema on
aiheuttanut Suomessa myös huolta suomen
kielen rapistumisesta muun muassa arki-
Elävä
suomen kieli
TEKSTI: NANA LEHTINEN
Kieli, erityisesti puhuttu kieli, on elävä kokonaisuus,
joka muovautuu jatkuvasti vastaamaan käyttäjiensä
päivittäisiä kommunikointitarpeita. Suomen ulkopuolella
vähemmistökielenä puhuttava suomi ottaa vaikutteita
alueen valtakielestä sekä muovautuu vähitellen
puhujiensa valintojen mukaisesti. Voidaankin sanoa,
että suomen kielellä on Amerikassa kasvot.
käytössä näkyvinä runsaina lainasanoina
sekä suomen kielen kirjoitustaidon heikentymisenä.
Miten tämä jo Suomessa muuttuva
kieli sitten pärjää, kun se asetetaan pienen
vähemmistökielen asemaan Amerikassa?
Mielenkiintoisesti, sanoo kielentutkija. Uudella
kielialueella kielen käyttövaatimukset
muuttuvat. Arjen sujuminen pääsääntöisesti
englanniksi luonnollisesti vahvistaa ja sujuvoittaa
englannin kielen taitoa. Samalla mahdollisuudet
kuulla ja tuottaa monipuolista
ja rikasta suomen kieltä vähenevät. Tämä
saattaa näyttäytyä kielidominanssin vaihtuvuutena
ja tunne toisen kielen hetkellisestä
vahvistumisesta ensimmäisen kustannuksella
on osa kaksikielisyyden prosessia.
Modernin suomen kielen muutoksia
englanninkielisessä kieliympäristössä on
tutkittu kovin niukasti. Kansainvälisen tutkimuksen
perusteella voidaan kuitenkin
olettaa, että muutokset näkyvät seuraavasti:
puhuja ei käytä kielen rakenteita ja sanastoa
yhtä monipuolisesti kuin aiemmin ja harvemmin
käytettävät sanat tuntuvat olevan
kadoksissa (esim. kiva vrt. mukava, ystävällinen,
sympaattinen, mainio).
Yleistäen voidaan sanoa, että puhuja ei
käytä äidinkielensä mahdollisuuksia yhtä
monipuolisesti kuin asuessaan suomenkielisessä
ympäristössä. Valtakielen vaikutus
saattaa hiipiä lainasanojen lisäksi kielen rakenteelliselle
tasolle ja esimerkiksi sanajärjestys
saattaa välillä lähteä noudattelemaan
englannin kielen sanajärjestystä (esim. Me
usein käydään eläintarhassa vrt. Käymme
usein eläintarhassa).
Virheelliset sanavalinnat tai kielioppivirheet
sujahtelevat puheen sekaan ja
joissain tapauksissa myös äidinkielen ään-
© ISTOCK BY GETTY IMAGES
24 SUOMI – USA