20 ADVOK A AT TI / 5 -2017 henkilö kuvassa
”VIIMEINEN ASIA, MITÄ ASIAKAS TOIVOO,
ON VIIDEN LIUSKAN MUISTIO SIITÄ,
MIKSI HÄNEN TOIVOMAANSA
OPERAATIOTA EI VOIDA TEHDÄ.”
– Vastuisiin liittyvää riskiä hallitaan toki yrityksen ottamilla
vastuuvakuutuksilla. Silti tuntuu epäreilulta ja
kansainvälisen vertailun näkökulmasta poikkeukselliselta,
että Suomessa asianajajaosakeyhtiön osakkaat edelleen
vastaavat asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista
yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa samalla, kun kilpailijat
eivät ole vastaavanlaisen sääntelyn alaisia.
– Toivoisin Asianajajaliiton ottavan tämän tyyppisiä,
kilpailu- ja toimintaympäristöön liittyviä asioita esiin ja
vievän niitä eteenpäin, esimerkiksi oikeusministeriöön.
Olemme jo käyneetkin tästä hyviä keskusteluja liiton puheenjohtajiston
kanssa.
MAAILMA MUUTTUU koko ajan monimutkaisemmaksi ja
muun muassa rahanpesun estämiseen liittyvät uudet määräykset
voivat aiheuttaa kitkaa kansainvälisesti toimivassa
liikejuridiikan toimistossa.
– Joissain kulttuureissa ei yksinkertaisesti hyväksytä sitä,
että asiakkaan pitäisi tunnistautumista varten lähetellä passistaan
kuvia eri puolelle maailmaa. Tietenkin ymmärrän,
ettei liitto voi esimerkiksi EU:n tasolta tuleville paineille
mitään, mutta myös meidän kaltaisemme toimistot odottavat
liitolta tukea etujemme ja liiketoimintaedellytystemme
valvomiseen, Mäkinen sanoo.
Yksi parannus olisi myös nykyisen kaltaisen “geneerisen”
asianajajatutkinnon uudistaminen.
– Tutkintoon olisi hyvä laatia syventäviä erikoistumisvaihtoehtoja,
hän ehdottaa.
Mäkinen toivoisi liiton myös käyvän nykyistä enemmän
vuoropuhelua erityyppisten jäsenyritysten kanssa. Kansainvälisesti
toimivan ison toimiston maailma on kovin
erilainen kuin pienen, maakunnassa toimivan yhden tai
kahden ihmisen toimiston.
– Liiton resurssit palvella kaikkia ovat rajalliset. Ajatus
siitä, että isot pärjäävät itsekseenkin ja että tuki ja koulutus
suunnataan pienemmille, on ymmärrettävä. Mutta siitä seuraa
helposti sellainen pohdinta, että mihin me oikeastaan
liittoa tarvitsemme. Aika pitkältihän me jo huolehdimme
itse esimerkiksi sisäisestä tarkastuksesta sekä valvonnasta
ja kehitämme sitä jatkuvasti.
ALAN HAASTEINA Mäkinen mainitsee myös ihmiset – tarkemmin
sanoen vaikeuden löytää hyviä, alasta kiinnostuneita
ihmisiä.
Tämä voi muodostua jopa kasvun esteeksi. Mäkisen
mukaan pullonkaula ei ole koulutus, vaan ihmisten odotukset
työelämältä. Nuorten ihmisten arvot ovat muuttuneet.
Työn ohella arvostetaan nyt perhettä, omaa aikaa
ja harrastuksia.
Muiden korkeasti koulutettujen alojen tavoin asianajoala
on myös hyvää vauhtia naisistumassa.
– Korkeakoulut täyttyvät naisista, mikä on sinänsä hyvä
asia, sillä parhaathan sinne valikoituvat. Me HPP:lläkin toivoisimme,
että meillä olisi enemmän naisosakkaita. Heidän
löytämisensä vain ei ole kovin helppoa. Monet kieltäytyvät
tarjouksesta, koska kokevat osakkuuden myötä stressin ja
työpaineiden kasvavan entisestään.
– Asianajajan työ on kieltämättä vaativaa ja työpäivät
venähtävät välillä pitkiksi. Tämä on aika lailla väistämätöntä,
koska toimimme asiakkaiden aikataulujen mukaisesti.
Jos asiakas tulee Helsinkiin vaikkapa viikoksi hoitamaan
yritysjärjestelyä, meidän on hoidettava se silloin kelloon
katsomatta. Monet kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen
vaikeaksi. Tälle ei työnantaja voi kauheasti tehdä,
vaikka haluaisikin. Me olemme vastanneet tähän siten, että
pyrimme ohjaamaan ja auttamaan ihmisiä mahdollisimman
tehokkaaseen työntekoon ilman turhauttavaa joutokäyntiä.
Asiakaslähtöisyys muussakin kuin ajankäytössä on
asianajotoimiston menestykselle A ja O. Se on paljolti
asennekysymys. Tämän Mäkinen havaitsi Nokian vuosinaan
asioidessaan asiakkaana monenkirjavien asianajotoimistojen
kanssa.
– Viimeinen asia, mitä asiakas toivoo saavansa, on viiden
liuskan muistio siitä, miksi hänen haluamaansa operaatiota
ei voida tehdä, Mäkinen kärjistää.
– Asiakas odottaa asianajotoimistoltaan suoraviivaista
ja ratkaisukeskeistä toimintaa, joka helpottaa asiakkaan
liiketoimintaa eikä vaikeuta sitä. Monimutkaistuvassa maailmassa
meidän pitää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa
ja tarpeita entistä paremmin.
– HPP:llä asiakastyytyväisyydestä huolehditaan muun
muassa siten, että suurimpien asiakkaiden kanssa käydään
vuosittain niin kutsutut kehityskeskustelut, joissa asiakkaat
voivat arvioida toimintaamme ja saamme tärkeää tietoa
siitä, missä meidän pitää kehittyä ja parantaa.
MÄKINEN ITSE HUOLEHTII jaksamisestaan kuntoilemalla ja
liikkumalla luonnossa. Hän pelaa jääkiekkoa ja metsästää.
Syksyisin hän lähtee Lappiin linnustamaan tutussa porukassa
tai toisinaan myös asiakkaiden kanssa.
Mäkinen on jo siinä elämänvaiheessa, että kaksi vanhinta
lasta on muuttanut pois kotoa. Molemmat opiskelevat
kauppatieteitä. Nuorin koululainen on vielä kotona
Kauniaisissa.
– Tässä iässä ehtii vähän muutakin kuin tehdä töitä ja
kuljettaa lapsia harrastuksiin, hän naurahtaa.
– Liikunnan lisäksi rentoudun lukemalla. Rutiininani on
tarttua hyvään kirjaan iltaisin ennen nukahtamista. Kovin
raskaita opuksia ei työpäivän jälkeen jaksa kahlata, mutta
historiallisista aiheista kertova fiktio kiinnostaa. Siinä sivussa
karttuu yleissivistys ja muiden kulttuurien ymmärtäminen,
mistä on hyötyä myös bisneksessä.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola vastaa
Markku Mäkisen ehdotuksiin:
youtube.com/asianajajat