ajassa
ADVOK A AT T I / 5 -2 017 13
LAISTA JA SEN VIERESTÄ KIRJOITETTUA //
KOONNEET JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN JA HEIDI ENNE
Rikosjulkisuuden vaikutusta
tarkasteltava uudelleen
Viime vuosina on käyty aktiivistakin
keskustelua asian julkisuuden
vaikutuksista rikostuomiota
lieventävänä perusteena.
Vaikuttaa siltä, että asian saamaan
julkisuuteen vedotaan aikaisempaa
useammin. Toisaalta julkisuuden mahdolliseen
rangaistusta alentavaan vaikutukseen on
suhtauduttu myös kriittisesti. Lisäksi muutoksia
on tapahtunut rikosasioiden saamassa
julkisuudessa yleisemmin. Klikkihakuiset
otsikot, sosiaalinen media ja valtamedian
ulkopuoliset toimijat ovat merkittävällä
tavalla vaikuttaneet rikosasioita koskevan
julkisuuden laajuuteen samoin kuin rikosasioiden
käsittelyn tapaan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari
Melander kirjoittaa aiheesta Haaste-lehdessä
3/2017 29.9.
”On olemassa riski, että terrorismin
torjunnan nimissä tingitään
perusarvoista.”
EU-tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts
Helsingin Sanomissa 1.10.
Johdon haastamisen vaikeus
Omaa yritystä koskeva optimistisuus vie mahdollisuuden
todellisuuden kohtaamiselta ja muutokselta. Johtajan täytyy
toki uskoa firmaansa, mutta jos työntekijöille näkyvää
todellisuutta ei pysty kohtaamaan, se estää muutoksen.
Ellun Kanat Konfliktin johtaja Miia Savaspuro
Talouselämässä 16.10.
Tutkitulle tiedolle tarvetta
Tänä aikana, jolloin puhutaan totuuden jälkeisestä ajasta,
olisi erityisen paljon panostettava tutkimukseen ja kuultava
tutkijoita. Esimerkiksi tutkimustieto eriarvoisuuden
ja ankaroituvien rangaistusten yhteydestä pitäisi ottaa
vakavasti.
Professori Jukka Kekkonen Haaste-lehdessä 29.9.
Liiketoiminta ja tekoäly
Tekoäly on oikeastaan aika tyhmä. Yrityksen tulee tietää
se ongelma, mitä tekoälyn avulla lähdetään ratkaisemaan:
mikä on ratkaisun liiketoiminnallinen päämäärä.
Teknologia-asiantuntija Tero Ojanperä
Tekniikka & Taloudessa 12.10.
Vaisu tasa-arvoinnostus
Tasa-arvoon liittyvän keskustelun puute yhteiskunnassa
on merkki siitä, että olemme menettäneet tiettyä kunnianhimoa
siinä, että Suomi olisi aidosti tasa-arvoinen yhteiskunta.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara Kauppalehdessä 16.10.
Netti apuna asianajajan valinnassa
Argumentet om, at de sociale medier er spild af tid og
resourcer, holder ikke. Før vi vælger advokat, lytter vi ikke
kun til anbefalinger fra vennerne, men søger på nettet.
Digitale medier bliver en større del af vores liv.
Digiviestinnän asiantuntija Benjamin Rud Elberth
Advokaten-lehdessä 31.8.
KLIKATUIMMAT
LIITON NETTIUUTISET
Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsen huoltoa
ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin. Ehdotuksilla parannettaisiin
lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ja
korjattaisiin lakia vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia,
kuten perheiden monimuotoistumista. Tavoitteena on myös
nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja keventää menettelyjä riidattomissa
asioissa. Lapsenhuoltolain uudistamistyöryhmän mietintö on lausuntokierroksella
1.12. saakka. (29.9.)
Oikeusapu voitiin jättää myöntämättä, kun prosessin tavoite oli
oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen
Helsingin hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan (14.9.2017 17/0811/3),
että oikeusaputoimisto oli voinut jättää myöntämättä ulkomaalaiselle
oikeusavun hänen viimeisimpään Maahanmuuttovirastossa
vireille saattamaansa turvapaikka-asiaan. Hallinto-oikeus totesi,
ettei kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista
yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivistä johdu, että turvapaikanhakijalla olisi kaikissa tilanteissa
ehdoton tai päättymätön oikeus saada oikeusapua julkisista
varoista. (25.9.)
Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin
oikeudellista uutisvirtaa.
Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat
L A IN AT T UA