10 ADVOK A AT TI / 5 -2017 ajassa
Myös rikkaat maat
vastuussa pakolaisista
YK:n pakolaissopimuksen toimeenpano tökkii. Professori
James Hathaway peräänkuuluttaa tosiasiat tunnustavaa
pakolaispolitiikkaa, jossa inhimillinen ja taloudellinen vastuu
jakautuvat tasaisesti.
Me emme tarvitse uutta kansainvälistä pakolaissopimusta.
Riittää, että alamme noudattaa olemassa olevaa sopimusta,
sanoo Michiganin yliopiston pakolaisoikeuden
ja kansainvälisen oikeuden professori James Hathaway.
Hänen mukaansa vuonna 1951 solmitun YK:n pakolaissopimuksen
sisältö on edelleen relevantti, mutta toimeenpano on fiasko.
Hathaway oli pääpuhujana kansainvälistä pakolaisoikeutta käsittelevässä
seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä syyskuussa. Seminaarin
järjestivät Ihmisoikeuskeskus ja Erik Castrén -instituutti.
Hathawayn mukaan kaikilla sopimuksen allekirjoittaneilla valtioilla
on yhtäläinen vastuu osallistua pakolaisten suojeluun ja kustannusten
kattamiseen – myös siinä onnekkaassa tapauksessa, että valtio sijaitsee
maantieteellisesti kaukana kriisialueilta. Tehokkaampi ja avoimempi
järjestelmä mahdollistaisi myös pakolaisten suojelun mahdollisimman
lähellä lähtömaata.
Hathaway muistuttaa, että maailman pakolaistilanne on suhteellisen
vakaa – maailmassa on noin 20 miljoonaa pakolaista, joista yli 10 miljoonaa
elää leireissä. He ovat odottaneet keskimäärin 17 vuotta ratkaisua
tilanteeseensa.
– Ainoa mikä on muuttunut, on se, että nyt myös vauras osa maailmaa
on saanut pienen maistiaisen todellisuudesta, jossa muu maailma
on elänyt vuosikymmenien ajan.
Näistä 10 miljoonasta leireillä odottavasta pakolaisesta vuosittain
vain noin 100 000 sijoitetaan uudelleen. Heistä lähes kaikki päätyvät
Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Australiaan.
Professorin mukaan on tärkeää ymmärtää, että pakolaisongelma on
globaali, eivätkä paikalliset ratkaisut ole mahdollisia. Silti vauraat länsimaat
reagoivat vasta, kun ihmiset ilmestyvät heidän rajoilleen.
– Esimerkiksi Britannian budjetti oman pakolaisjärjestelmänsä
pyörittämiseen on suurempi kuin se, jonka YK on varannut
10 miljoonan leireissä asuvan ihmisen suojeluun.
Hathaway lukeutuu maailman johtaviin pakolaisoikeuden tutkijoihin
ja hänellä on vierailijaprofessuureja useissa yliopistoissa eri puolilla
maailmaa.
TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
OIKEUSMINISTERI HÄKKÄNEN
TUKEE TUOMIOISTUINVIRASTON
PERUSTAMISTA
OIKEUSMINISTERI Antti Häkkäsen mukaan Suomeen tarvitaan
tuomioistuinvirasto.
– Viraston perustaminen edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien
tehokasta ja tuloksellista hoitamista sekä
vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan
korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta, Häkkänen sanoi Lakimiespäivässä
lokakuun alussa.
– Viraston perustaminen vastaisi myös modernin oikeusvaltion
vaatimuksia korostamalla tuomioistuinten riippumatonta
asemaa, Häkkänen toteaa puheessaan.
Tällä hetkellä tuomioistuinten keskushallintotehtäviä
hoidetaan oikeusministeriössä. Jatkossa tehtävät siirtyisivät
tuomioistuinvirastolle.
Nopeimmillaan virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden
2019 loppupuolella tai vuonna 2020.
Viraston sijaintipaikkakuntaan Häkkänen ei ottanut
kantaa.
– Sijaintipaikka selvitetään valtion toimintojen alueellistamista
koskevan lainsäädännön mukaisesti, hän tyytyi
linjaamaan.
OIKEUDELLISTA TIETOA VAIKEA
YMMÄRTÄÄ
JOPA 72 % SUOMALAISISTA kokee lakiin liittyvien asioiden
olevan maallikolle vaikeita ymmärtää, selviää Helsingin yliopiston
Legal Tech Labin kyselystä. Vain hieman yli puolet
luottaa kykyihinsä puolustaa oikeuksiaan ja arvioida viranomaisten
sekä juristien toiminnan lainmukaisuutta.
Vain 59 % suomalaisista uskoisi saavansa äänensä kuuluviin
oikeusjärjestelmässä. Mielikuvaa tasavertaisesta oikeuksien
toteutumisesta heikentävät kokemukset oikeusjärjestelmässä
asioinnista ja vaikeasta pääsystä ymmärrettävän
tiedon äärelle.
Tasavertainen ja luottavainen asiointi edellyttäisi helposti
omaksuttavaa ja laadukasta oikeudellista tietoa. Nykyisin
haasteena on olemassa olevan tiedon saavutettavuus. Vastaajista
52 % kokee, että heidän on vaikea ymmärtää viranomaisviestintää
ja sen seurauksia itselleen. Epävarmojen
tietolähteenä korostuu vertaistieto.
Myös lainopillisen avun saatavuudessa on parannettavaa,
sillä avun saamista lakiasioissa ei pidetä tavalliselle ihmiselle
taloudellisesti mahdollisena. Yli puolet pitää juristien palveluita
kalliina (66 %).
Suomalaisten luottamus oikeusjärjestelmään sekä omiin
kykyihin selvitä yhteiskunnassa on kuitenkin hyvä. Kyselyn
mukaan lähes kolme neljäsosaa suomalaisista kokee oikeusjärjestelmän
olevan kansalaisia varten.
Lue lisää osoitteesta http://bit.ly/oikeudellinentieto
Lainsäädäntökatsaus Momentti
ilmestyy verkkolehtenä
kahdeksan kertaa vuodessa.
Lue uusin Momentti:
asianajajaliitto.fi/momentti