ADVOK A AT T I / 4-2 017 25 laajakulma
”HUONO TULKKAUS MAKSAA
MONINKERTAISESTI,
EIKÄ VAKAVILLA OIKEUDENLOUKKAUKSILLA
HINTALAPPUA.”
miseen. Rekisteriin hyväksytään vain henkilöt, jotka ovat
suorittaneet joko oikeustulkin erikoisammattitutkinnon
tai tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon,
johon sisältyy laaja opintokokonaisuus oikeustulkkausta.
– Suomessa valittiin tiukka linja. Kun on ihmisten perusoikeuksista
kysymys, täytyy saada pätevimmät tulkit
käyttöön. Ongelmana on, että heitä ei välttämättä ole
saatavilla ja tarvittavan kielen tulkkikoulutukseen pääsy
saattaa kestää vuosia, huomauttaa Suomen kääntäjien ja
tulkkien liiton (SKTL) toiminnanjohtaja Kristiina Antinjuntti.
Oikeustulkkirekisterissä on tällä hetkellä 15 tulkkia,
mutta arvioiden mukaan heitä tarvittaisiin 200.
Lisäksi kielivalikoima on vielä suppea. Rekisterissä on
vain yksi arabian kielen tulkki, vaikka se on yleisin asioimis
ja oikeustulkkauskieli. Ja kun oikeustulkin erikoisammattitutkinnosta
Tampereelta valmistuu vuosittain noin 15
tulkkia ja heistä vain puolet liittyy rekisteriin, tavoitteeseen
on vielä pitkä matka.
– Lainsäädännöstä puuttuvat ohjeet, mitä tehdä, kun
pätevimpiä tulkkeja ei ole saatavilla. Viranomaisillakaan ei
ole kriteereitä, miten toimitaan. Tämä on se kohta, jossa
ongelmat syntyvät. Kilpailutuksen voittaneen tulkkien
välitystoimiston vastuulle jää, keitä he lähettävät tulkkaustehtävään,
Antinjuntti toteaa.
Hänen mukaansa tulkkipalveluiden välitystoimistot ovat
tarpeellisia, mutta kilpailutuksen tuottama etulyöntiasema
uhkaa monien freelancereina työskentelevien tulkkien
toimeentuloa. Liittoon on tullut viestejä, että valtionhallinnon
toimeksiannoissa käytetään yhä useammin vähemmän
koulutettuja tai kouluttamattomia tulkkeja.
– Ihmettelen tätä, sillä jäsenistössämme on korkeasti
koulutettuja tulkkeja, joiden toimeksiannot ovat viime
vuosina selvästi vähentyneet.
– Mielestäni tulkkaus ei sovi kilpailutettavaksi lainkaan.
Tulkin ammattitaidon tulisi olla valinnassa ensisijainen
kriteeri, kuten direktiivin henkikin edellyttää. Lisäksi iso
osa Suomessa toimivista tulkeista tekee töitä useammalle
välitysfirmalle, eli kilpailu on näennäistä.
YKSI KILPAILUTUKSISSA PÄRJÄNNYT käännös- ja tulkkaus-
palvelujen tuottaja on Semantix Finland Oy. Sille tulee
päivittäin noin 500 tilausta, joista puolet on valtionhallinnon
toimeksiantoja eli käräjä-, hallinto- ja hovioikeuksista,
poliisilta, Maahanmuuttovirastosta, työvoimahallinnosta
ja -toimistoista, vankeinhuoltolaitoksista ja vastaanottokeskuksista.
– Suurin osa tulkeista työskentelee freelance-sopimuksella,
ja heitä on lähes 700 eri puolilla Suomea. Näistä reilu
100 tekee oikeustulkkauksia, kertoo Semantixin tulkkauspalvelujen
Suomen myyntipäällikkö Marja Lähde.
EDES OLE
– Lisäksi meillä on kymmenen kuukausipalkkaista tulkkia,
jotka vastaavat asiakkaiden pikaisiin puhelintulkkaustarpeisiin.
He tulkkaavat arabiaa, daria, sorania ja somalia
eli käytetyimpiä kieliä viranomaisten tilaamissa puhelintulkkauksissa.
Muita pääkieliä ovat venäjä, viro, englanti
ja ranska. Kaikkiaan tulkkeja on 120 kielelle.
Semantixin pyrkimyksenä on palkata aina tulkkeja, joilla
on alan koulutusta ja työkokemusta, mutta rekrytointiprosessi
on Lähteen mukaan haastava. Yleisin koulutustausta
on asioimistulkin näyttötutkinto. Kaikissa kielissä se ei
kuitenkaan aina ole mahdollista.
– Jos koulutusta ei ole, mutta jonkun tietyn kielen tulkkauksille
on tarvetta, koulutamme tulkkeja myös itse.
Emme opeta kieltä, vaan painotamme tulkkauksen ammattietiikkaa
ja terminologista osaamista.
Semantix on järjestänyt oikeustulkkauksen perehdytyksiä
ja sanastokursseja muun muassa arabian kielen
tulkeille. Oikeuden istuntoon lähtevä tulkki saa yleensä
haastehakemuksen ennakkoon, jotta hän voi paremmin
valmistautua toimeksiantoon.
– Saamme asiakkailta sekä hyviä että korjaavia palautteita,
ja käymme ne kaikki läpi tulkin kanssa. Mikäli tulkki
ei palautteen jälkeen korjaa toimintaansa, häneltä voidaan
poistaa oikeustulkkipätevyydet.
Marja Lähteen mukaan tulkkauksen laadun parantamiseksi
olisi tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät
oikeus- ja asioimistulkkauksen haastavuuden.
– Viranomaiset eivät aina ymmärrä tulkin roolia. Joskus
kuvitellaan, että tulkki on avustaja tai maatietopankki.
Järjestämme myös viranomaisille koulutusta, miten tulkin
kanssa työskennellään.
Suurin osa oikeustulkkirekisterissä olevista tulkeista
työskentelee Semantixille freelance-sopimuksella. Marja
Lähde pitää rekisteriä hyvänä, mutta muistuttaa, että aina
tulee olemaan kieliä, joista oikeustulkkaustutkintoa ei
ehkä voida suorittaa. Jopa asioimistulkin ammattitutkinnon
suorittaminen on joissain kielissä mahdotonta, sillä
näyttötutkintoon ei löydy arvioijia.
Joskus apu löytyy Semantixin pohjoismaisesta tai eurooppalaisesta
verkostosta. Esimerkiksi Suomessa harvemmin
kysyttyjä hausan ja oromon kielten tulkkauksia voidaan
järjestää ruotsin tai englannin kielten kautta.
– Eritreassa puhuttavan tigrinian kielen tulkkauksille
on nyt kysyntää. Olemme löytäneet osaajia ja kouluttaneet
tulkit itse.
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel kilpailutti tulkkaus
ja käännöspalvelut viime vuoden syyskuussa. Päätöksestä
tehtyä valitusta käsitellään parhaillaan markkinaoikeudessa,
joten Semantix ja muut kilpailutuksessa pärjänneet
yritykset toimivat väliaikaisin sopimuksin.