ADVOK A AT T I / 4-2 017 19 henkilö kuvassa
Oikeushallinnon
ovela puolustaja
Jotta voi vaatia euroja oikeudenhoitoon, on ymmärrettävä
kansantalouden kokonaisuus. Siksi oikeusministeri Antti Häkkänen
haluaa profiloitua yleispoliitikoksi.
ATEKSTI JANNE LAUKKANEN // KUVAT MIKKO KAUPPINEN
ntti Häkkänen, 32, on nuori
ministeriksi, mutta käyttäytyy
jo kuin rutinoitunut poliitikko.
Sitä hän onkin, sillä
ministeripestin lisäksi hän
on kokoomuksen varapuheenjohtaja
sekä maakunta
ja kunnallispoliitikko
Etelä-Savosta.
Häkkäsen sukujuuret ovat Mäntyharjulla. Kokoomus
on hänelle tuttu puolue lapsuuskodista, ja jo päiväkodissa
Häkkäsen kerrotaan vetäneen muille lapsille ”kunnanvaltuuston
kokouksia”.
Juristeja ilahduttaa erityisesti se, että oikeusministeriötä
johtaa nyt lakimies. Tämän toivotaan näkyvän myös koko
hallituksen työssä.
Mutta ministeri ei aio keskittyä vain oikeudenhoitoon.
Häkkänen korostaa, että haluaa olla yleispoliitikko.
– Jotkut rakentavat poliittista uraansa tiukasti yhden
asian ympärille. Itse olen tietoisesti halunnut perehtyä laajaalaisesti
eri aihealueisiin, jotta ymmärtäisin monipuolisesti
ainakin keskeisimpiä politiikan lohkoja, Häkkänen kertoo
virkahuoneessaan Helsingin Eteläesplanadilla.
Häkkänen puhuu rauhallisesti. Hän on valinnut työhuoneen
seinälle Risto Suomen Angelus-taulun, jossa jänis
vetää auraa kivisessä pellossa.
– Taulu kuvaa hyvin tätä työtä, Häkkänen perustelee.
KIVIÄ RIITTÄÄ ministerin pellossa käännettäviksi. Häkkäsen
listaamista asioista monet ovat muuta kuin oikeuspolitiikkaa.
Asialistalla on sote-kysymyksiä, talous- ja veropolitiikkaa,
turvallisuusteemoja sekä työmarkkina-asioita.
Häkkäsen mukaan huono oikeusministeri olisi kiinnostunut
vain oman ministeriönsä asioista. Hyvä ministeri
sen sijaan miettii, miten hallinnonalan kulut rahoitetaan.
Tämän vuoksi pitää olla yhtä kiinnostunut yrittäjyyden
tukemisesta kuin oikeushallinnosta. Kaikkialle ehtiäkseen
ministerin pitäisi tosin olla taulun esittämä jänis.
– Jos ajat politiikassa vain yksittäisiä asioita, aiheutat
suoraan sanoen ongelmia, ministeri selittää.
Eikö oikeushallinto siis saanutkaan Häkkäsestä tiukkaa
puolestapuhujaa?
– Sai, taitavan, Häkkänen huomauttaa.
– Oikeusministerin pitää ymmärtää muiden ministereiden,
erityisesti valtiovarainministerin, ajattelutapaa. On
tiedettävä, mitä valtiovarainministeriössä tai pääministerin
kabinetissa tapahtuu.
HÄKKÄNEN KIISTÄÄ kuitenkin sympatiseeraavansa liiaksi
valtiovarainministeriötä.
– Toki oikeudenhoidon kysymyksistä monet ovat fundamentaalisia,
eikä niistä voida joustaa. On väärin tavoitella
kustannussäästöjä toimimalla oikeudenhoidon perusperiaatteiden
vastaisesti. Tätä kaikki poliitikot eivät tunnu
ymmärtävän.
Häkkänen itse suhtautuu erittäin kriittisesti esimerkiksi
sakkojen käyttämiseen budjettitalouden tasapainottamisessa.
Säästöjen on tapahduttava perustuslain reunaehtoja
kunnioittaen.
Ministeri myös käynnisti selvityksen turvapaikanhakijoiden
oikeusavusta. Muun muassa asianajajat ovat arvostelleet
vuonna 2016 tehtyjä tiukennuksia avustajien käyttöön
turvapaikka-asioissa.
– On pyhä asia, että jokainen saa asiansa käsiteltyä viranomaisen
kanssa ja tuomioistuimessa asianmukaisesti.
Turvapaikkaprosessin heikkoudet ja vahvuudet selvitetään
nyt kattavasti, Häkkänen lupaa.