12 ADVOK A AT TI / 4-2017 ajassa
S I LMI NN Ä K I J Ä
Avoimuus synnyttää
luottamusta
Valtakunnansovittelija Minna Helle sanoo, että kansantajuiselle
juridiselle tiedolle olisi somessa suuri tarve. ProCom – Viestinnän
ammattilaiset ry valitsi hänet Vuoden viestijäksi.
Miten viestinnässä voi onnistua?
Ainoastaan avoimuudella voi ansaita luottamusta. Koen, että minulla
on velvollisuus kertoa mahdollisimman avoimesti sovitteluprosessien
etenemisestä, koska ne vaikuttavat suomalaisten elämään ja yritysten
toimintaedellytyksiin. Mitään luottamuksellista en tietenkään paljasta,
mutta kerron kaiken, minkä voin.
Mitä kanavia käytät viestinnässä?
Työasioista viestiessäni käytän Twitteriä ja nettisivuja. Twitter on nopea,
tehokas ja tasapuolinen tapa viestiä neuvottelujen ohessa – näin
kaikki saavat tiedon samaan aikaan ja suoraan minulta. Nettisivut ovat
tarpeen Twitterin ohella, sillä sinne mahtuu taustoittavaa informaatiota.
Miten Twitteriä kannattaa käyttää?
Twitteriä voidaan apulaisoikeusasiamiehen lausunnon mukaan käyttää
viranomaistoiminnassa kielilain vaatimukset huomioiden. Jos siis viestin
esimerkiksi lakon alkamisesta, twiittaan aina sekä suomeksi että ruotsiksi.
Toivoisin, että myös muut virkamiehet, asiantuntijat ja johtajat olisivat
rohkeammin mukana sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi juridisella
tiedolla on suuri tarve. Jos juristi viestii juridisista kysymyksistä kansantajuisesti,
se varmasti maksaa vaivan moninkertaisesti takaisin.
Miten tärkeä osa työtäsi julkiset puheenvuorot ovat?
Vaikka työriitojen sovittelu on työtäni, tavoitteena on, että riitoja olisi
mahdollisimman vähän. Yritän julkisissa puheissani levittää tietoa siitä,
miten riitoja voisi ehkäistä ennalta.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA MIKKO KAUPPINEN
URHEILIJOILLE KEHITETÄÄN
OIKEUSAPUJÄRJESTELMÄÄ
DOPINGKIISTOIHIN
SUOMEEN suunnitellaan oikeusapujärjestelmää, joka tarjoaisi
urheilijoille juridista apua dopingrikkomusten käsittelyssä.
Järjestelmää suunnittelee Suomen urheilun eettinen keskus
SUEK eli entinen Suomen Antidopingtoimikunta.
SUEKin valvontalautakunnan puheenjohtajan, asianajaja
Markus Mannisen mukaan Euroopan neuvosto antoi keväällä
suosituksen, jonka mukaan hyvässä antidoping-järjestelmässä
on mahdollisuus oikeusapuun. Luottamustoimessaan
SUEKissa Manninen on nähnyt useita tapauksia, joissa
urheilija on jäänyt alakynteen.
– Antidoping-säännöstö ei ole helppo. Valvontalautakunnassa
on vahva asiantuntemus ja juristiedustus, ja käsittelyissä
vedotaan usein kansainvälisiin oikeustapauksiin. Myös
urheilijan pitäisi tietää, millaisia tulkintoja eri säännöistä
on tehty ja miten vastaavia tilanteita on aiemmin ratkaistu.
ASETELMA EDELLYTTÄÄ, että urheilija osaa esittää itselleen
edullisia argumentteja ja vedota seikkoihin, joiden perusteella
voidaan määrätä matalampi toimintakielto, tai jättää
toimintakielto kokonaan asettamatta.
– Tämä koskee sekä juridista argumentaatiota että faktojen
esiintuomista ja näytön esittämistä. Maallikko tarvitsee
avukseen juristin tai jonkun muun antidoping-säännöstöä
ja -järjestelmää tuntevan asiantuntijan.
SUEKISSA SELVITETÄÄN syksyn aikana, millainen järjestelmä
sopisi Suomen oloihin. Kansainvälisiä esikuvia ovat
esimerkiksi Urheilun kansainvälinen välimiestuomioistuin
CAS ja Britannian kansallinen antidoping-paneeli,
jotka tarjoavat urheilijoille mahdollisuuden oikeusapuun.
Urheilijalla ei usein ole taloudellisia resursseja asiamiehen
palkkaamiseen. Mannisen mukaan paras vaihtoehto olisi
täysin maksuton järjestelmä, jossa juristi tekisi työnsä osittain
pro bono -työnä.
– Oikeusapujärjestelmää ja sen rahoitusta suunniteltaessa
huomioidaan myös eturistiriidat, sillä haluamme välttää
tilanteen, jossa juristi katsottaisiin esteelliseksi. SUEK on
asianosainen valvontamenettelyssä, joten se ei välttämättä
ole oikea taho rahoittamaan toimintaa, Manninen sanoo.
TEKSTI VIRPI MELLERI
Odotamme palautettasi
Mitä ajatuksia tämä lehti herätti? Mistä aiheista
haluaisit lukea Advokaatissa? Odotamme viestiäsi:
LAIN LUKU
10TAPAUSTA URHEILUN
EETTISESSÄ
KESKUKSESSA
VUOSITTAIN
NOIN
advokaatti@asianajajaliitto.fi