10 ADVOK A AT TI / 4-2017 ajassa
Oikeuspsykiatrian
menetelmät laajempaan
käyttöön
Oikeuspsykiatrian ylilääkäri Allan Seppänen toivoo asianajajille
lisää oikeuspsykiatrian keinojen tuntemusta ja klinikoita, joissa
yhdistyisi juridinen ja lääketieteellinen osaaminen.
Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan oikeuspsykiatrian
yksikön ylilääkäri Allan Seppäsen mielestä asianajajien
ja oikeuspsykiatrien yhteistyö toimii hyvin, mutta
sitä tehdään lähinnä mielentilatutkimuksissa ja vaarallisuusarvioissa.
Hän toivoisi, että yhteistyötä osattaisiin
hyödyntää myös velvoittavan lainsäädännön ulkopuolella.
—Esimerkiksi ihmiskauppaan liittyvissä tapauksissa ei ole viranomaismenettelyä,
joka tuottaisi asianomistajasta psykiatrisen lausunnon. Uhrin
mahdolliset psyykkiset vauriot tai turvaton tila ovat rikoslain 25. luvun
mukaan edellytys sille, että ihmiskaupan tunnusmerkit täyttyvät. Tämä
lausunto on tuomioistuinkäsittelyn kannalta keskeinen, Seppänen kertoo.
Oikeuspsykiatrista tutkimusta voitaisiin Seppäsen mukaan hyödyntää
nykyistä useammin myös silloin, kun asianomistajalla on psyykkisiin
vammoihin liittyviä korvausvaatimuksia tai on osoitettava hänen kehitysvammaisuutensa
tai muutoin hyväksikäytettävä tilansa.
Ratkaisuksi Seppänen ehdottaa esimerkiksi uudenlaisten oikeuspsykiatristen
klinikoiden perustamista. Klinikat tarjoaisivat lääkärinapua,
mutta auttaisivat myös mahdollisten juridisten prosessien kanssa, vaikka
toimittamalla lääkärinlausuntoja.
– Nykyään avohoito on lisääntynyt psykiatrian alalla ylipäänsä, joten
tarvitaan yhä enemmän riskiarviopohjaista lääketieteellis-juridista osaamista
muuallakin kuin suljetuissa laitosolosuhteissa.
– Nämä asiat eivät yleensä ole tavallisen psykiatrisen vastaanoton
keskeistä osaamisalaa. Maahanmuuton myötä myös kidutuskokemukset
ja niihin liittyvät juridiset prosessit tulevat yhä ajankohtaisemmiksi,
Seppänen mainitsee.
Klinikat voisivat Seppäsen mukaan olla joko yksityis- tai julkisrahoitteisia,
koska niiden toiminnassa ei olisi kyse julkisen vallan käytöstä.
TEKSTI SARI ALHAVA // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
TUOMARIT KRITISOIVAT
OIKEUDENKÄYNTIKULUJA
LAAJOISSA RIITA-ASIOISSA osapuolten yhteenlasketut
kulut voivat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin tai jopa
satoihin tuhansiin euroihin. Tuomariliitto on huolestunut
tilanteesta ja ehdotti elokuun alussa työryhmän perustamista
oikeudenkäyntikulujen alentamiseksi sekä niiden
oikeudenmukaisen jakautumisen parantamiseksi.
Tuomariliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että valtaosa
oikeudenkäyntikuluista muodostuu asianajopalkkioista.
– Avustajien palkkioiden osuus on toki suuri, Asianajajaliiton
puheenjohtaja Jarkko Ruohola toteaa.
– Pitää kuitenkin muistaa, että asianajaja tekee työtään
asiakkaan ohjeiden mukaisesti. Oikeudenkäynnit eivät
pitkity sen vuoksi, että asianajaja veloittaa tekemästään
työstä, vaan juttujen monimutkaisuuden ja tuomioistuinten
riittämättömien resurssien vuoksi. Asianajajaliitto on
Oikeusvaltio2025-ohjelmassaan esittänyt useita keinoja
oikeudenkäyntien parantamiseksi ja oikeudenkäyntikulujen
pienentämiseksi. Esimerkiksi prosessisuunnitelman
laatiminen olisi tärkeää.
Erityisen huolestuttavana Tuomariliitto pitää häviäjä
maksaa -periaatetta, jolloin kulut jäävät kokonaan vastapuolen
maksettavaksi.
–Asianajajaliitto esitti jo viime vuonna, että oikeudenkäymiskaarta
pitäisi muuttaa siten, että tuosta sinänsä hyvästä
pääperiaatteesta voitaisiin poiketa nykyistä useammin,
Ruohola vastaa.
Tuomariliiton mukaan työryhmän pitäisi kartoittaa
nykytilanne ja tarkastella eri vaihtoehtoja kansainvälisten
kokemusten pohjalta. Ratkaisuja voisivat olla kulukaton
asettaminen, oikeudenkäyntiprosessin kokonaiskulujen
pienentäminen ja oikeusturvavakuutuksien sekä oikeusapujärjestelmän
kehittäminen.
Myös Asianajajaliitto kannattaa oikeudenkäyntikulujen
selvittämistä.
–Olemme mielellämme mukana mahdollisen työryhmän
työskentelyssä, vaikkakin osa Tuomariliiton esittämistä keinoista
ei sovellu meidän oikeudenkäyntijärjestelmäämme,
Ruohola sanoo.
ASIANAJAJAOIKEUDELLE
PROFESSUURI
ASIANAJAJALIITTO ja Asianajajaliiton Säätiö toivovat asianajajaoikeuden
professuurin perustamista johonkin suomalaisista
oikeustieteellisistä tiedekunnista. Liiton valtuuskunta ja
säätiön hallitus ovat tehneet päätöksen professuurin rahoituksesta,
mikäli hankkeeseen löytyy hyvä toteuttamistapa.
– Luotan, että professuurin rahoitukseen löydetään toteutuskelpoinen
malli. Rahoituksen lisäksi ratkaisevan tärkeää
on toki löytää sopiva henkilö professoriksi. Tämän vuoksi
kartoitamme nyt liitossa professuurista kiinnostuneita
asianajajia, kertoo liiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.
– Varsinaisen nimityspäätöksen tekee toki yhteistyökumppaniksi
valikoituva yliopisto, Ruohola korostaa.
Kelpoisuusvaatimuksina ovat suoritettu OTT-tutkinto,
muutoin asianajajana saavutetut erityisen merkittävät ansiot
ja perehtyneisyys asianajajaoikeuteen. Tehtävän on tarkoitus
olla puolipäivätoiminen siten, että sen ohella on mahdollista
jatkaa asianajajana työskentelemistä. Suunnitelmissa on
viiden vuoden määräaikainen professuuri.