ADVOK A AT T I / 2-2 017 25 laajakulma ”MEIDÄN TÄYTYY TOIMIA LAIN JA HYVÄN ASIANAJAJATAVAN MUKAISESTI. LÄHTÖKOHTAISESTI ASIANAJAJA EI VOI VALEHDELLA OIKEUDESSA.” tian kulmakiviähän on tasapuolinen kohtelu lain edessä taustasta ja asemasta riippumatta. Matti Kunnas toteaa 35 vuoden asianajajakokemuksella, että asianajajat joutuvat ottamaan asioihin alan ammattilai-sen näkökulman, eikä se ole aina sama kuin yleinen etiikka tai matti meikäläisen mielipide. Kunnas toimi aiemmin myös asianajajien toimintaa valvovan valvontalautakun-nan puheenjohtajana. – Asianajajat on määritelty lainsäädännössä tiettyyn tehtävään. Meille on annettu autonomia toimia niiden raamien sisällä. Päämiehen puolustaminen on helpom-paa, kun muistaa, että tämä on yhteiskunnan työnjaossa meidän tehtävämme. On syytä erottaa teon ja tekijän puolustaminen toisistaan. – Ei asianajaja tietenkään hyväksy ja puolusta rikollisia tekoja. Oikeusvaltioomme kuuluu kuitenkin vahvasti syyt-tömyysolettama ja syytetyn oikeus puolustukseen. Puolus-tusasianajajan tulee toimia niin, ettei päämiestä tuomita teoista, joita tämä ei ole tehnyt tai niin, ettei hän saa ko-vempaa rangaistusta kuin teosta kuuluu saada, painottaa rikos-, perhe- ja perintöoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistunut asianajaja Riitta Leppiniemi. Juristeille tämä linjanveto lienee itsestään selvä asia, mutta muille se ei aina sitä ole. Niinpä asianajajien saama palaute voi olla joskus rankkaa. – Se kumpuaa siitä, että meillä on aina vastapuoli, ja sen mielestä olet herkästi idiootti. Mutta emmehän me asian-ajajat kerro omia mielipiteitämme, eikä niillä ole mitään merkitystä. Me ajamme päämiehen asiaa. Jotkut eivät osaa ajatella, että tässä riitelevät asiat eivätkä ihmiset, sanoo muun muassa siviilioikeudellisia ja perheasioita hoitava asianajaja Tuulia Pirttilä. Työssä on pakko kovettaa itseään. – Minua ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat. Pääasia on, että tuntee itse tekevänsä asiat oikein, Pirttilä jatkaa. ASIANAJAJAN TULISI AINA olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Toisaalta hänen tulee huo-lehtia parhaan kykynsä mukaan siitä, että vastapuolen oi-keudet toteutuvat ja oikeudenhoito sujuu mahdollisimman nopeasti ja jouhevasti. Näiden kaikkien toteutuminen yhtä aikaa on haastavaa. Mitä tehdä, jos totuudellisuus tuomarin edessä on ristiriidassa päämiehen edun ajamisen kanssa? Haastatellut asianajajat eivät näe tässä suurta ongelmaa. – Meidän täytyy toimia lain ja hyvän asianajajatavan mukaisesti. Lähtökohtaisesti asianajaja ei voi valehdella oikeudessa, Leppiniemi toteaa painokkaasti. Hänellä on oma rutiininsa toimeksiannon alkumetreil-le. Hän käy uuden päämiehen kanssa heti kättelyn jälkeen perusasiat läpi. – Poliisi on jo kertonut, mistä rikoksesta päämies on syytettynä. Hän tietää itse, onko tehnyt sen vai ei ja polii-sillakin voi olla asiasta käsityksensä. Ilmoitan päämiehel-leni, ettei tämä voi myöntää minulle sellaista rikosta, jonka on kiistänyt esitutkinnassa ja kiistäisi oikeudessa, sillä se edellyttäisi minulta valehtelua. Jos hän myöntää teon, niin asianajaja vaihtuu, hän kertoo. HARMAHTAVALLE ALUEELLE sijoittuu tapausesimerkki, jossa päämies myöntäisi asianajajalle päivää ennen pääkä-sittelyä tehneensä rikoksen, josta häntä syytetään. Samalla hän sanoisi, ettei aio myöntää syyllisyyttään oikeudessa. Leppiniemi toteaa, että tällaisessa esimerkkitapauksessa lojaalisuus päämiehelle menisi kaiken edelle. Kieltämättä maallikkovinkkelistäkin katsottuna uuden avustajan löytä-minen ja tapaukseen perehtyminen tuossa ajassa voisi vaa-rantaa päämiehen oikeuden perusteelliseen puolustukseen. Kunnas tuo esiin toisen näkökulman. – Asianajaja voi ajatella, että jos hyppään nyt pois tästä, kaikki ajattelevat, ettei siihen ole näin myöhäisessä vaihees-sa muuta syytä kuin tunnustus. Jos lojaalisuus päämiehelle asetetaan ykkössijalle, niin voi ajatella, että vetäytyminen vahingoittaisi päämiehen etua, Kunnas pohtii. Enemmistö asianajajista luopuisi hänen arvionsa mukaan tässäkin tapauksessa toimeksiannosta. – Yleensä asianajajat perustelevat tilanteen muuttumi-sen valkoisella valheella. Voi esimerkiksi sanoa, että tuli ristiriita päämiehen kanssa. Se voi tarkoittaa muutakin kuin tunnustusta, Kunnas lisää. Kunnas ei ole itse joutunut tällaiseen tilanteeseen.
Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above