Page 23

Advokaatti | 2017 No2

ADVOK A AT T I / 2-2 017 23 laajakulma Päämiehen puolella Kun asianajaja noudattaa ammattietiikkaa, hän voi joutua joskus toimimaan yleistä moraalia tai henkilökohtaista etiikkaansa vastaan. Aina ei ole itsestään selvää, kumpi voittaa: lojaalisuus päämiehelle vai totuudellisuus oikeudessa. TEKSTI SARI ALHAVA // KUVITUS KIIRA SIROLA Suuren yleisön mielessä eettisyys ja asianajaja yhdistyvät harvoin toisiinsa. Sosiaalises-sa mediassa hämmästellään usein, miten asianajajat voivat valehdella tuomarille tai ylipäänsä puolustaa esimerkiksi seksuaa-lirikoksesta tai murhasta epäiltyä. ”Saunan takana on tilaa” ja ”Nappi ot-saan, niin säästyy verorahoja” ovat net-tipalstoilla toistuvia näkemyksiä siitä, kuinka moni suomalainen ratkaisisi epäillyn rankaisun ilman oikeuskäsittelyä. – Keskeisten oikeudellisten arvojen puolustaminen tar-koittaa usein yleisen mielipiteen vastustamista ja vallitse-vien poliittisten virtausten uhmaamista, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa. Hän määrittelee yhteiskunnan moraalin olevan yhteisön ihanteiden ja käytäntöjen historiallisesti muotoutunut ko-konaisuus. Se sisältää käsityksen yhteiskunnan tavoitteista, sen jäsenyydestä ja yhteiskunnan sekä sen jäsenten välises-tä suhteesta. Ammattikunnat toteuttavat yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä tehtäviä. – Oikeudenkäyntijuristien tulee muun muassa tähden-tää oikeusvaltioperiaatteen loukkaamattomuutta ja pitää esillä, millaisia yhteiskunnallisia haittoja pakkokeinolakien kiristämisestä on sekä muistuttaa, ettei rangaistusten ankaroittaminen ole paras keino vähentää rikollisuutta, Hallamaa korostaa. TOISAALTA SUUREN YLEISÖN tunnekuohahdukset ovat ymmärrettäviä. Kelläpä ei olisi joskus mennyt niin sano-tusti ihon alle, kun on lukenut lehdistä kuvausta henki-löön kohdistuvasta rikoksesta. Etenkin, jos uhri on ollut sivullinen, tekijälle tuntematon ja vain ollut väärään aikaan väärässä paikassa. Puhumattakaan siitä, että uhri on lapsi, vanhus tai eläin. Sen sijaan päihdeongelmaisten ja erilaisiin jengeihin kuuluvien keskinäiset raa’atkin rikokset kuitataan helposti ”sitä saa, mitä tilaa” -asenteella. Nappi otsaan -huudot vaimenevat nopeasti, jos epäiltynä onkin oma sukulainen tai tuttava. Silloin löytyy ymmärrystä sille, että tuomion enimmäismäärän tulee olla sama kuin vastaavista tapauksista on ennenkin annettu. Demokra-


Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above