20 ADVOK A AT TI / 2-2017 henkilö kuvassa ”LAKIEN SÄÄTÄMISESSÄ PELKO ON HUONO NEUVONANTAJA.” mukana vaikuttamassa asianajajien ja koko liiton aseman vahvistumiseen ruotsalaisessa yhteiskunnassa. – Advokatsamfundet ei ole mikään ammattiliitto, mutta yksi sen tehtävistä on pitää heterogeeninen asianajajakunta yhtenäisenä ja tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun yh-teinen, vahva mielipide oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltion toimivuudesta, hän sanoo. Tänä päivänä Advokatsamfundetin asiantuntijuutta ar-vostetaan myös lainsäädäntötyössä – vaikkakin asianajaji-en kanta monesti eroaa lainsäätäjien näkemyksistä. Usein nämä ristiriidat liittyvät yksilön oikeuksiin. Esimerkiksi Ramberg itse kritisoi vahvasti jo pääsihteeriuransa alku-vuosina sosiaalidemokraattisen oikeusministeri Thomas Bodströmin poliisin salakuuntelu- ja valvontamahdolli-suuksia vahvistavia lakialoitteita, jotka Rambergin mu-kaan olisivat kaventaneet kansalaisten henkilökohtaista koskemattomuutta. Liiton keulahahmona Ramberg on aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa ja esimerkiksi hänen blogiaan lue-taan ja siteerataan ahkerasti myös mediassa. Ihmisoikeus- ja oikeusturva-asiat ovat hänelle tärkeitä, ja hän toimii monissa oikeustieteellisissä luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi tuomarilautakunnan (Domarnämnden) jäsenenä, Euroopan unionin tuomioistuimen ad hoc -tuomarina ja Tukholman yliopiston lastenoikeuksien keskuksen (Barnrättscentrum) puheenjohtajana. Hän toimii myös useissa muissa kansal-lisissa ja kansainvälissä organisaatioissa. Hänen näkyvä työnsä ruotsalaisen oikeuslaitoksen ke-hittämiseksi on huomioitu muun muassa kuninkaallisella kunniamerkillä ja hän on saanut Uppsalan yliopiston oikeustieteellisen laitoksen kunniatohtorin arvon. Yksi Rambergin näkyvimmistä edustustehtävistä liitossa on Stockholm Human Rights Award -palkintotilaisuuden järjestäminen vuosittain marras-joulukuun vaihteessa. Tä-hän tilaisuuteen osallistuu valtakunnan kerma aina kunin-gasparia myöten. JUURI 65 VUOTTA TÄYTTÄNEELLE Rambergille pääsih-teerin työ on elämäntapa, eikä siinä tehtävässä juuri ole vapaa-aikaa. Pitkien työpäivien takia lemmikkikoira Myra seuraa yleensä emäntäänsä työpaikalle. Rambergin toiveissa on jatkaa liiton johdossa vielä pari vuotta. Sinä aikana hän haluaa työskennellä pitääkseen asianajajakunnan yhtenäisenä ja kiinnittää erityistä huomiota demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, jotka ovat uhat-tuina myös aivan meidän lähialueillamme. – Venäjällä ja EU:n portteja kolkuttelevassa Turkissa asianajajan työ on muuttunut vaarallisemmaksi, Ram-berg mainitsee. Naiseus ei ole Rambergin mukaan ollut este tai hidaste hänen omalla työurallaan, vaikka työkenttä on ollut mies-valtainen. Hän työskentelee aktiivisesti saadakseen lisää naisia asianajotoimistojen osakkaiksi ja johtajiksi edistääk-seen tasa-arvoa asianajajakunnassa. – Naisjohtajien määrän kasvu toisi uudenlaista energiaa asianajajien työhön, sillä jommankumman sukupuolen dominointi ei ole hyväksi ammattikunnan kehitykselle. Advokatsamfundetin yhteyteen reilut 10 vuotta sitten perustettu Hilda-verkosto pyrkii parantamaan naisten am-matillisia kehittymisedellytyksiä ja kasvattamaan naisten määrää asianajotoimistojen osakkaina ja johtajina. – Omasta kokemuksestani tiedän, että osakkaana toimi-minen on kovaa työtä. Moni nainen uhraa uralla etenemisen esimerkiksi sen takia, että tekee jo nyt tuplatyöt perheen-äitinä ja tyytyy siksi työssään vähempään, Ramberg arvioi. Hänellä itsellään on yksi lapsi ja juristimies. SUOMEN JA RUOTSIN oikeusjärjestelmät ovat EU:n selvi-tyksen mukaan hyvin samankaltaisia. Toki niissä on eroja, kuten kulttuureissa muutenkin. – Käytännössä asianajotoiminta on hyvin samanlaista molemmissa maissa. Suomen Asianajajaliiton mallin mu-kaan olemme ryhtyneet järjestämään asianajajapäiviä, joissa kollegat tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia. – Teemme aktiivista yhteistyötä myös muiden poh-joismaisten asianajajajärjestöjen kanssa. Yhteiset ta-paamiset ovat tärkeitä foorumeita, jotka inspiroivat ja tuovat jotain uutta kaikkien meidän asianajajien työhön, Ramberg sanoo. Ruotsin asianajajakunta on viime vuosina keskittynyt suurimpien kaupunkien, kuten Tukholman, Göteborgin ja Malmön ympäristöön. Yhtenä suurena syynä tähän on ollut käräjäoikeuksien karsiminen, joka on johtanut siihen, että asianajajat ovat kadonneet pieniltä paikkakunnilta. – Samanlainen kehitys on vaarana myös Suomessa oikeus-laitoksen karsiessa toimintojaan, Ramberg huomauttaa. Yksi Suomen ja Ruotsin välinen ero asianajokäytän-nöissä on erilainen julkinen oikeusapujärjestelmä. Ruotsi lakkautti kalliiksi käyneet julkiset oikeusaputoimistot jo 1970-luvulla ja niiden sijasta yksityiset asianajotoimistot hoitavat myös oikeusaputapaukset, jotka valtio kustantaa. – Pakolliset kotivakuutukset ja niiden sisältämät oikeus-turvavakuutukset ovat myös tärkeä osa oikeusapujärjestel-mää, Ramberg kertoo. Oikeuslaitosta moititaan monesti monimutkaisen ja vaikeaselkoisen ammattikielen käyttämisestä. Ruotsissa on mediatuomareita, jotka vastaavat tiedotusvälineiden kysymyksiin tuomioiden sisällöstä. Mediatuomareita on ehdotettu Suomeenkin. – Ruotsalaiset tuomioistuimet ponnistelevat viestiäkseen päätökset mahdollisimman ymmärrettävästi. Tuomioiden ymmärrettävyyden tärkeys korostuu etenkin sellaisessa maassa, jossa on paljon ulkomaalaistaustaisia asukkaita, Ramberg vakuuttaa.
Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above