Page 16

Advokaatti | 2017 No2

16 ADVOK A AT TI / 2-2017 ajassa KUKA: Agnes Lundell KOSKA: 1878–1936 MISTÄ MUISTETAAN: Suomen ensimmäinen naisjuristi ja -asianajaja. Agnes Amanda Lundell kiinnostui laista ja oikeudesta jo pikkutyttönä. Vaikka hänen turkulaisessa kauppiasperheessään arvos-tettiin koulutusta, vanhemmat olisivat toivo-neet tyttärelleen ammattia, joka ”soveltuisi paremmin naiselle”. Lundell ei luopunut unelmastaan, ja vuonna 1889 hän sai erivapauden suorittaa ylioppi-lastutkinnon Keisarillisessa Aleksanterin yli-opistossa eli nykyisessä Helsingin yliopistossa ja kirjoittautui samana vuonna lainopilliseen tiedekuntaan suorittamaan ylempää oikeus-tutkintoa. Lundell valmistui vuonna 1906 Suomen ensimmäiseksi naisjuristiksi. Tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius onnitteli Lundellia toteamalla: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi juristina ja onnentunne on kuitenkin naiselle tärkein.” Lundell joutui anomaan erivapauksia saa-dakseen harjoittaa ammattiaan. Vasta vuonna 1910 hän sai senaatilta luvan perustaa oman asianajotoimiston, mutta hänen piti etunimen sijasta käyttää pelkkiä nimikirjaimiaan sekä titteliä ”hovioikeuden auskultantti”, ettei suku-puoli paljastuisi. Lähde: Helsingin yliopistomuseo Kuva: Museovirasto / Ernst Ovesén Asianajaja 100-vuotisesta Suomesta // Agnes Lundell ”Olen joutunut elämässäni käyttämään kaikkea sitä älyä ja sinnikkyyttä, jonka Luoja on minulle suonut päästäkseni näinkin pitkälle.” PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA T YÖSTÄ // TEKSTI JOHANNA K AINULAINEN L AU S UNN O I S TA 24.3. HE-luonnos eräiden ympäristölakien muutoksenhaun tarkistamisesta 6.3. Potilasvakuutustyöryhmän loppuraportti 24.2. EU-luovuttamislain muuttaminen 3.2. Sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen 17.1. Mietintö ”Luottamuksellisen viestin salaisuus – perustuslakisääntelyn tarkistaminen” 17.1. Verohallinnon ohjeluonnos ”Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohje” Lue lisää: www.asianajajaliitto.fi/lausunnot ETÄASIOINTIA OIKEUSLAITOKSESSA KEHITETTÄVÄ VOIMAKKAASTI Hallitus esittää käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 27:sta 20:een. Asianajajaliiton mielestä mahdollisia supistuksista tulevia säästöjä ei saa siirtää oikeuslaitoksen asiakkaiden maksettavaksi esimerkiksi lisääntyneinä matkakustannuksina. Lisäksi etäasiointia pitäisi kehittää voimakkaasti. Käräjäoikeuksien määrää on vähennetty voimakkaasti pa-rinkymmenen viime vuoden aikana. Asianajajaliiton aiem-pien kokemusten perusteella on ennakoitavissa, että käräjäoikeuden lähtiessä paikkakunnalta, myös paikka-kunnan muut oikeudelliset palvelut katoavat. Asianajajaliitto on toistuvasti tuonut esiin huolensa niin yksityishenkilöiden kuin yritysten oikeudellisen neuvonnan saatavuuden heikkenemisestä. Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Han-na Räihä-Mäntyharju oli maaliskuussa edus-kunnan lakivaliokunnan kuultavana kärä-jäoikeusverkoston uudistamisesta. – Mielestämme pahin uhkakuva olisi, että palveluverkostoa karsittaessa sääste-tään rakenteissa, mutta siirretään kulut oikeudenkäyntien asianosaisten ja veron-maksajien maksettavaksi matkakulujen muodossa, Räihä-Mäntyharju sanoo. Jos käräjäoikeusverkostoa karsitaan, etäasiointia pitäisi kehittää nykyistä huo-mattavasti voimakkaammin. – Uskomme, että sähköinen asioin-ti on tulevaisuutta, mutta siihen liittyy vielä monia käytännön haasteita, ja tois-taiseksi etäpalveluiden kehittäminen on näyttäytynyt enemmän tulevaisuuden visiointina kuin nopeasti jalkautuvina toimintamalleina. ASIANAJAJALIITON LAUSUNTOJA


Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above