Page 14

Advokaatti | 2017 No2

14 ADVOK A AT TI / 2-2017 KUKA ASIANTUNTIJA? Hannu Takkula on entinen kansanedustaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Parlamenttityössään hän keskittyy kansainvälisen kaupan valiokunnan työskentelyyn, mutta seuraa myös maatalous- ja aluekehityskysymyksiä. Samalla hän kantaa huolta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutumisesta. ajassa TAUSTOJA AJANKOHTAISEEN TEEMAAN // TEKSTI HANNU TAKKULA Eurooppalaista pidätysmääräystä päivitettävä Euroopan unionin alueen turvallisuuskysymykset, sa-moin kuin tehokas yhteistyö rikostentorjunnassa, ovat nousseet kuluneiden vuo-sien terroritekojen myötä ajankohtaisiksi teemoiksi. Yksi rikosprosessuaalinen yhteistyön muoto on vuodesta 2004 käytössä ollut eurooppalai-nen pidätysmääräys. Sen avulla on yhtenäis-tetty rikoksen vuoksi luovuttamista koskevat menettelyt jäsenmaiden välillä. Eurooppalai-nen pidätysmääräys on perinteisiä muotoja kevyempi tapa luovuttaa rikoksesta epäilty tai rikoksesta tuomittu henkilö jäsenmaas-ta toiseen. Menettelyn taustalla on ajatus kaksoisrangaistuksen ehkäisemisestä sekä rikoksesta epäillyn oikeusturvan varmista-misesta. Menettelyä sovelletaan kuitenkin vain rikoksiin, joista on mahdollista tuomita vähintään vuoden vankeusrangaistus. HYVÄÄ JÄRJESTELYÄ varjostavat tällä het-kellä väärinkäytökset. Uudistamisen tarve ei johdu ainoastaan tekniseen soveltamiseen liittyvistä epäkohdista, vaan eurooppalaista pidätysmääräystä käytetään väärin joissakin jäsenmaissa. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet esillä poliittisin perustein annettuja pidätysmääräyksiä. Yksi esimerkki tällaises-ta on romanialainen tapaus Adamescu, jossa isä pidätettiin poliittisin perustein ja isän menehtymisen jälkeen hänen pojastaan on tehty pidätysmääräys myös puhtaasti po-liittisista syistä. Jotta eurooppalaista pidätysmääräystä voitaisiin soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla, edellyttäisi se jäsenmaiden keski-näistä luottamusta muiden jäsenmaiden oikeusjärjestelmiin. Pohjoismaiden välinen pidätysmääräyssopimus toimii tavallises-ti moitteetta, koska viranomaistoiminta Pohjolassa rakentuu toisiaan muistuttaville oikeusjärjestelmille. Euroopan unioni ja meidän oikeuskäsi-tyksemme perustuvat riippumattomuudelle poliittisesta vallasta. Tämän ajatuksen tulisi toteutua kaikissa jäsenmaissa. On valitetta-vaa, että tällä hetkellä nämä kriteerit eivät kaikissa jäsenmaissa täyty. Pidätysmääräyksellä oli tarkoitus luoda takeet pidätetyn oi-keusturvasta prosessin aikana, mutta heikot vankilaolot varjostavat tätä tavoitetta. JÄRJESTELMÄN väärinkäytöstä kertoo muun muassa se, että samassa ajassa, kun Iso-Bri-tannia esitti kuusi pidätysmääräystä Romani-alle, Romania esitti Isolle-Britannialle 1 508. Lisäksi Saksa on joissakin tapauksissa kiel-täytynyt luovuttamasta pidätysmääräyksen alaisena olevia henkilöitä, koska pidätetyille ei ole voitu taata riittäviä oikeuksia pidätys-määräyksen antaneessa valtiossa. Rikosprosessi on vahvasti ihmisoikeuksiin sidottu prosessi, jossa epäilty tai syytetty on yleensä heikommassa asemassa viranomai-seen nähden. EU:ssa tulisi nyt käydä vakava keskustelu myös siitä, miten eurooppalaisen pidätysmääräyksen sääntelyä voidaan paran-taa ihmisoikeusloukkausten poistamiseksi. Samalla kun pyritään huolehtimaan lailli-suusperiaatteen toteutumisesta, on välttä-mätöntä varmistaa, että pidätysmääräyksen saaneiden ihmisoikeudet toteutuvat. Ei ole tarkoituksenmukaista, että perusteettomas-ti annettu pidätysmääräys varjostaa ihmistä koko elämän ajan. EUROOPAN PARLAMENTTI on nyt kiinnittänyt komission huomiota asiaan, koska komissio vastaa pidätysmääräyksen moitteettomasta toiminnasta käytännössä. Tarkoituksena on varmistua, että eurooppalainen pidätysmää-räys palvelee jatkossa sekä laillisuuden että ihmisoikeuksien toteutumista. Samalla ta-voitteena on estää sen käyttö politiikanteon tai vallankäytön välineenä. Jotkut EU-maat hyväksikäyttävät pidätysmääräystä ihmisoikeusloukkauksiin. 3nuijan-kopautusta 1 EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS YHTENÄISTÄÄ LUOVUTTAMISTA KOSKEVAT MENETTELYT JÄSENMAISSA. 2 SOVELTAMINEN EDELLYTTÄÄ JÄSENMAIDEN LUOTTAMUSTA TOISTENSA OIKEUSJÄRJESTELMIIN. 3 OIKEUSJÄRJESTELMIEN PITÄÄ OLLA RIIPPUMATTOMIA POLIITTISESTA VALLANKÄYTÖSTÄ. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen tulee palvella sekä laillisuuden että ihmisoikeuksien toteutumista. A S I A N T UN T I J A LTA


Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above