Page 10

Advokaatti | 2017 No2

10 ADVOK A AT TI / 2-2017 ajassa Asianajajaoikeuden määrittelyn vaikeus Asianajajaoikeuden määrittely on vaikea tehtävä, todettiin Matti Ylöstalon muistoseminaarissa helmikuussa. Professori Matti Ylöstalo tunnustetaan suomalaisen asianajaja-oikeuden kätilöksi. Asianajajaoikeuden kilta järjesti helmi-kuun alussa Ylöstalon syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi asianajajaoikeuteen keskittyneen seminaarin. – Yleisesti hyväksyttyä asianajajaoikeutta luonnehtivaa mää-ritelmää ei vielä ole. Se edellyttäisi oikeustieteellisen perustutkimuksen suorittamista, totesi seminaarissa luennoinut asianajaja Jukka Peltonen. Seminaarissa Peltonen korosti, että asianajajaoikeuden määrittelyä haastavat esimerkiksi keskenään ristiriitaiset asianajajiin kohdistuvat velvollisuusnormit, alaa sääntelevien normien pirstaleisuus, ammat-tikunnan oman eettisen sääntelyn keskeinen merkitys ja asianajajien ammatilliset vapausoikeudet. Ristiriitoja normien tulkintaan tuo esimerkiksi asianajajan perusvel-vollisuus toimia toisaalta päämiehensä eduksi, mutta toisaalta velvoitteet huomioida toiminnassaan myös muun muassa yhteiskuntaa, tuomiois-tuimia ja vastapuoltakin. Peltonen myös luetteli puheessaan asianajajien erityisiä vapausoikeuksia: julkishallinnosta erillinen itsenäinen asema, asianajajien erikseen määritellyt salassapito-oikeudet ja laaja sananvapaus. Muistoseminaarin järjestänyt Asianajajaoikeuden kilta on riippumaton asianajajien keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpi-tää asianajajaoikeuden harrastusta sekä kehitystä Suomessa. Toimintaa vetää kiltavanhin. Jukka Peltonen hoiti tehtävää killan perustamisesta eli vuodesta 2000 alkaen. Nyt kiltavanhimman tehtävät siirtyivät asianajaja Markku Fredmanille. Muistoseminaarin esitykset julkaistaan huhtikuussa ilmestyvän Defensor Legis -lehden numerossa 2/2017. Professori Matti Ylöstalo syntyi 1917. Hän toimi Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina vuosina 1959–1980 ja tiedekunnan dekaanina vuosina 1967–1972. Yliopistouran ohella Ylöstalo toimi Asianajajaliiton sihteerinä vuosina 1957–1986. TEKSTI JANNE LAUKKANEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN ASIANAJAJALIITON KANTA VOITTI NIMIKIISTASSA AUKTORISOIDUT LAKIMIEHET RY ei saa käyttää yhdistykses-tään nimikettä ”Auktorisoidut lakimiehet – Auktoriserade Jurister – Authorized Attorneys at Law ry”. Helsingin käräjäoikeus pitää nimeä harhaanjohtavana ja se kumosi helmikuussa antamallaan yksimielisellä tuomiolla nimeä koskevan yhdistysrekisterimerkinnän. Auktorisoitujen lakimiesten yhdistys rekisteröi vuonna 2014 itselleen nimen ”Auktorisoidut lakimiehet – Aukto-riserade Jurister – Authorized Attorneys at Law ry”. Kärä-jäoikeus toteaa, että termi ”attorneys at law” on asianajajan ammattinimikettä kuvaava ja sen käyttäminen siten muil-ta kuin asianajajilta on lain vastaista. Lisäksi oikeudellisia palveluja käyttäville tahoille voi syntyä ”auktorisoidut lakimiehet”-nimikkeestä harhaanjohtava käsitys, että yh-distyksen ”auktorisoiduilta” jäseniltä olisi mahdollista saada korkeampilaatuisia palveluja kuin yhdistykseen kuulumat-tomilta “auktorisoimattomilta” palveluntarjoajilta. Asianajajaliiton jäsenyydelle on tiukat kelpoisuusvaati-mukset. Hakijan on esimerkiksi suoritettava erillinen asianajajatutkinto ja hänellä on oltava vähintään neljän vuoden oikeudellinen työkokemus. Asianajajaliitto on jo pitkään pitänyt oikeudellisten am-mattinimikkeiden kirjoa kuluttajien kannalta harhaanjoh-tavana. Oikeudellisia palveluita voi tarjota eri ammattini-mikkeillä, mutta asianajajien toimintaa valvotaan laajimmin ja tehokkaimmin. Käräjäoikeuden ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen. Auktorisoidut lakimiehet on valittanut siitä Helsingin hovioikeuteen. PERINTÖASIAT EDELLEEN ASIANAJAJAPÄIVYSTYKSEN KYSYTYIN AIHE MAKSUTTOMASSA asianajajapäivystyksessä annettiin viime vuonna oikeudellista neuvontaa 1 600 kansalaiselle. Mää-rä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Lähes puolet asianajajapäivystyksessä käyneistä haki neuvoa perhe-, perintö- ja testamenttiasioissa. Neuvoa hakeneista lähes 70 prosenttia oli naisia, valtaosa työikäisiä. Yli 65-vuotiaita oli kolmasosa kävijöistä. Perhe- ja perintöoikeudellisten kysymysten lisäksi asian-ajajat neuvoivat muun muassa velkoihin, työsuhteisiin ja eri-laisiin kauppoihin liittyvissä kysymyksissä. Yli 40 prosenttia sai vastauksen ongelmaansa jo päivystystilanteessa. Hieman yli 40 prosenttia kävijöistä ohjattiin saamaan lisäneuvoja oikeudellisten palvelujen tarjoajilta ja noin 15 prosenttia muun viranomaisen tai asiantuntijan pakeilta. Tiedot käy-vät ilmi vuoden 2016 päivystystilastoista. ASIANAJAJAPÄIVYSTYS käynnistyi viime vuonna myös Raa-hessa. Asianajajien eri puolilla maata hoitamissa maksutto-missa asianajajapäivystyksissä annetaan neuvoja kansalaisten oikeudellisiin huoliin. Päivystyksiä järjestetään säännöllisesti jo 14 paikkakunnalla: Heinolassa, Helsingissä (Itäkeskus ja Töölön kirjasto), Joensuussa, Kajaanissa, Kotkassa, Lah-dessa, Mäntsälässä, Oulussa, Porissa, Raahessa, Raumalla, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys


Advokaatti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above