pääsevät mukaan, sitä enemmän lausunnoilla on vaikutusta lopulliseen lakiin. – Säädöstekstin valmistuttua on pakollisen lausuntokierroksen vuoro, mutta siinä vaiheessa ei yleensä enää muuteta isoja linjoja vaan yksityiskohtia ja yksittäisiä ongelmakohtia, Wilhelmsson huomauttaa. – Kuuleminen koetaan joskus työlääksi, mutta se voi säästää aikaa lainvalmistelun loppupäästä. Tutkimuksen mukaan laajasti kuullut esitykset ovat menneet eduskunnassa läpi ja suppeasti kuullut jumittuneet. Kansalaisten kuuleminen mahdollisimman monessa vaiheessa parantaa lainvalmistelun laatua ja lopulta nopeuttaa prosessia. >> SUORAN VAIKUTTAMISEN väylät, kuten kansalaisaloite, tarjoavat ihmisille konkreettisia keinoja osallistua maan asioiden hoitoon tai ainakin nostaa asioita agendalle. Perinteisempi vaikuttamisen tapa eli äänestäminen on kuitenkin monelta unohtunut, sillä suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä on valtavia eroja koulutustaustan ja iän mukaan. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 lähes kaikki korkeasti koulutetut suomalaiset kävivät vaaliuurnilla (85 %). Perusasteen tutkinnon suorittaneista äänesti hieman yli puolet (58 %). Ikäryhmittäin ahkerimmin äänestivät työelämänsä lopussa ja eläkeiässä olevat eli 55–69-vuotiaat (88 %) ja laiskimmin nuoret aikuiset (40 %). Nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat), joilla on perusasteen tutkinto, äänesti vain 31 prosenttia, kun taas samassa ikäluokassa korkeakoulutettujen äänestysprosentti oli 79. – Erot äänestysaktiivisuudessa ovat huimia. Harjoitettavassa politiikassa näkyy, ketkä ovat äänestäneet vaaleissa ja keitä ja ketkä ovat jättäneet äänestämättä, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Hän oli yksi Asianajajapäivän Oikeus ja politiikka – faktaa vai fiktiota -osion puhujista, joka on tutkinut suomalaisten vaalikäyttäytymistä sekä pohtinut poliittisen osallistumisen eriytymistä Suomessa. – Olen miettinyt, miksi niin moni suomalainen on tyytymätön ja mistä johtuu tuollainen eriytyminen poliittisessa osallistumisessa. Meillä on kuitenkin kansainvälisestikin vertailtuna toimiva demokratia, laadukas ilmainen koulutus ja hyvä terveydenhuolto. Verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja maailman tehokkaimmin. Silti moni kokee jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle, Grönlund pohtii. Hänen mukaansa perussuomalaisten suuri vaalivoitto vuonna 2011 ja jatkomenestys vuonna 2015, Ison-Britannian Brexit ja Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ovat kaikki saman ilmiön seurausta: finanssikriisi aiheutti laman ja työpaikkojen vähenemistä Kymenlaaksossa tai vaikka Detroitissa, siitä seurasi työttömyys ja lopulta valkoisen heteromiehen kulta-ajan luhistuminen. Veistä haavassa vääntää, että samaan aikaan aiemmin heikommassa asemassa olleiden ryhmien, kuten naisten sekä seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen tilanne on parantunut. – Erityisesti matalan koulutuksen miehet kokevat olojensa heikentyneen suhteessa muihin. Suomessa paperi- ja metalliteollisuudessa työskennelleet ovat menettäneet työnsä ja heidän tulotasonsa on laskenut. He kokevat menettäneensä valta-asemansa yhteiskunnassa. – Sitten joku uskaltaa sanoa ääneen näiden ihmisten pelkoja ja tarjota helpolta kuulostavia ratkaisuja. Mutta helppoja vaalilupauksia on vaikea pitää, koska demokratiassa täytyy sovittaa yhteen monia intressejä ja on olemassa aika vähän kaikille täydellisiä ratkaisuja. Lisäksi politiikan keinot ovat rajalliset esimerkiksi työpaikkojen luomisessa. Nyt on Suomessa nähtävissä sitä pettymystä, kun asiat eivät muutukaan luvatulla tavalla. VALTAVAT EROT ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDESSA
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above