18 ADVOK A AT TI / 1-2017 henkilö kuvassa ”SYYTTÄJÄLAITOKSELTA EDELLYTETÄÄN ERITYISTÄ Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kädenpuristus on luja, mutta lämmin. Kiire, jota riittää, ei näy hänen olemuksessaan. Edellisellä viikolla Nissinen on ollut Moskovassa ”isoveliorganisaation” juhlallisuuksissa. Hän ei niinkään välitä kokkareista, mutta työn kannalta juhlat olivat hyvä tilaisuus tavata isäntämaan edustajia ja muita eurooppalaisia kollegoita. Edustamista on edellisellä viikolla riittänyt muutenkin: Moskovasta palattuaan hän jatkoi suoraan Asianajajapäivän iltatilaisuuteen Kalastajatorpalle. Samana päivänä Asianajajaliitto ehdotti uutta riippumatonta neuvostoa valvomaan, että hallituksen lakiesitykset ovat perustuslain mukaisia. Kannanotto liittyi oikeuskansleri Jaakko Jonkan Helsingin Sanomissa joulukuussa julkaistuun väitteeseen, jonka mukaan perusoikeudet ovat kiireen takia lakien valmisteluvaiheessa vaarassa. Nissinen jakoi uutisen Twitter-tilillään saatteella ”Oikeusvaltion vino perusta”. – Jos lainvalmistelussa on perus- tai ihmisoikeustason ongelmia, niin saamme kyllä jonkinlaisen rakennelman aikaiseksi, mutta ei se hyvältä näytä, hän selventää twiittiään nyt. Nissinen on Jonkan kanssa samaa mieltä siitä, että kiire tuntuu olevan uusi normaali lainvalmistelussa, eikä se ole hyvä asia. – Oikeuskansleri on yhteiskunnassamme sellaisella näköalapaikalla, että on oikein häneltä kertoa havainnoistaan julkisesti. Mielestäni oikeuskanslerin rooliin sopisi useamminkin osallistua julkiseen keskusteluun lainvalmistelusta. SYYTTÄJÄLAITOS 2.0 ALOITTAA toimintansa ensi vuonna, ja Nissisellä on tärkeä rooli uudistuksen airueena. Hän vertaa johtajana olemista aikamatkailuun viitaten vuorineuvos Reijo Karhisen käyttämään kuvaukseen. – Tehtäväni on tuoda syyttäjälaitoksen tulevaisuus muille näkyväksi ja saada heidät mukaan samaan kuvaan kanssani, hän selittää. Yksi askel ovat olleet syyttäjälaitoksen uudet eettiset ohjeet, joiden laatimiseen koko henkilöstö on osallistunut. Sitouttaminen on tärkeää, jotta ohjeet eivät jää vain huoneentauluksi. Eettisillä ohjeilla ja keskustelulla halutaan Nissisen mukaan taata syyttäjälaitoksen menestys tulevaisuudessa ja luoda organisaatio, joka pystyy tarvittaessa itse korjaamaan ja arvioimaan toimintaansa. – Tulevaisuudessa meillä Suomessa menestyvät eettisesti vahvimmat työyhteisöt, joissa väki jakaa yhteisen arvopohjan ja uskaltaa kysyä sekä itseltään että työkavereiltaan, onko tämä oikein, vaikka kyseessä olisi kuinka vakiintunut tapa toimia. Nissinen huomauttaa, että syyttäjälaitoksessa toimitaan kriittisellä alueella. – Meiltä edellytetään erityistä osaamista ja luottamusta. Henkilöstön täytyy ymmärtää, mikä merkitys yksittäiselläkin eettisellä poikkeamalla voi olla maineellemme. Viittaan nyt esimerkiksi taannoiseen Helsingin hovioikeuden selvitykseen siellä käydyistä asiattomista asiakkaisiin ja muihin työntekijöihin kohdistuneista keskusteluista. Yhdelläkään oikeudenalan organisaatiolla ei ole varaa sellaiseen. SYYTTÄJÄLAITOKSEN UUDISTUS perustuu oikeusministeriön viime vuonna asettamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on, että tulevaisuudessa koko Suomen syyttäjälaitos toimisi yhtenä, neljään alueelliseen yksikköön jaettuna virastona Ahvenanmaan erityisasema säilyttäen. Se tarkoittaisi nykyisen valtakunnansyyttäjänviraston entistä ohjaavampaa roolia ja keskitettyjä tukipalveluja. Samalla alueiden mahdollisuudet keskittyä ydintehtäväänsä, eli rikosvastuun toteuttamiseen, paranisivat. Tarkoitus on myös sijoittaa eri puolille maata 50 erikoissyyttäjää, jotka hoitaisivat vaativimmat ja yhteiskunnallisesti merkittävimmät jutut. Keskusyksikköön eli valtakunnansyyttäjän kansliaan jäisivät lähinnä vain lakisääteiset jutut, esimerkiksi terrorismi ja ministerivastuu. Myös devoluutio-oikeus säilyisi, eli valtakunnansyyttäjän oikeus ottaa alaiselleen syyttäjälle kuuluva rikosasia ratkaistavakseen. Pääpaino olisi kuitenkin syyttäjätoiminnan valtakunnallisessa ohjauk- sessa ja kehittämisessä ja sen toimintaedellytysten varmistamisessa. Nissisen usko muutoksen etuihin on vahva. – Kyseessä ei ole mikään kasvojenkohotus, vaan hanke, jossa tutkimme, miten voimme ihan oikeasti tehdä asioita nykyistä fiksummin. Suomen juhlavuoden teeman mukaisesti teemme tätä yhdessä. Suunnittelussa on mukana runsaasti kentän väkeä, sillä ovathan he oman toimintansa parhaita asian- tuntijoita. YKSI KÄYTÄNNÖN KEINO tehokkuuden parantamiseksi on, että jutut jaettaisiin jatkossa nopeasti käsiteltäviin ja vaativiin juttuihin. Nopeat asiat käsiteltäisiin niin sanotussa myllyssä ja vaativat pajoissa. – Myllyssä käsitellään samankaltaista tavaraa isoissa erissä ja vakioprosessissa, kun taas pajoissa tehdään käsityönä uniikkikappaleita, Nissinen selittää työnimiä. AIPAn myötä asiat tulevat olemaan yhdessä valtakunnallisessa, digitaalisessa säkissä. Silloin myllyn asioita missä päin Suomea tahansa hoitavat syyttäjät voivat poimia sieltä nopeasti käsiteltäviä, vaikkapa kirjalliseen menettelyyn ohjattavia asioita. – Asioita ei voisi nopeammin ja tuottavammin käsitellä. Samalla edistetään yhdenvertaisuutta, kun työn alla on koko Suomen aineisto. Uudistuksen osana on Taito-hanke, jossa jokaiselle syyttäjälle rakennetaan henkilökohtainen koulutuspolku. AIPAa voidaan hyödyntää myös tässä. – Jatkossa petos- tai väkivaltarikoksia käsittelevässä koulutusmoduulissa oleva voisi poimia juuri sen aihepiirin juttuja AIPAsta. Osaaminen nousee ihan eri tasolle, kun tekee tietynlaisia juttuja samalla, kun opiskelee niiden erityisjuridiikkaa. Silloin rikosten tunnusmerkistöt ja niiden soveltamisongelmat jäävät hyvin mieleen. SUOMALAISEN OIKEUSJÄRJESTELMÄN ehdoton valtti on Nissisen mielestä korruptoitumattomuus. Parannettavaa sen sijaan löytyisi moneltakin saralta. Esimerkiksi rikosasioiden kohdalla pitäisi Nissisen mielestä päästä siihen, että oikeudenhoidon käytännön painopiste olisi käräjäoikeudessa. – Se tarkoittaisi, että huonoista uusinnoista hovioikeudessa päästäisiin eroon ja hovioikeus keskittyisi oikeuskysymysten käsittelyyn. Vähintäänkin pitäisi nopeasti päästä todistelutallenteiden käyttöön hovioikeuksissa. OSAAMISTA JA LUOTTAMUSTA. YKSITTÄISELLÄKIN EETTISELLÄ POIKKEAMALLA VOI OLLA MAINEELLEMME ISO MERKITYS.”
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above