44 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
sen seurausta, ja tietyssä mielessä sen vauriontor-juntaa
eli ”damage controllia”. Ilman alkuperäistä
lakialoitetta kaikki suomalaisten laivojen perämie-het
olisivat edelleen EU-kansalaisia, mutta toisaalta
on hyvä pohtia, kuinka paljon alusten määrä suoma-laisessa
kauppa-alusrekisterissä olisi tässä skenaa-riossa
vähentynyt.
ONGELMALLINEN TAPAUS
Junioriperämiesjärjestelmä on ongelmallinen
tapaus, vaikka sen tavoitteet ovatkin pohjimmiltaan
vilpittömät. Eettisesti arveluttavia tilanteita pääsee
syntymään, kun työntekijät ovat selkeästi eriarvoi-sessa
asemassa keskenään ja suhteessaan työnan-tajaan.
Esimerkiksi urakehityksen näkökulmasta ei ole
oikeudenmukaista, että puolimatruusista junioripe-rämieheksi
edetessä ansiot vuositasolla laskevat
vastuun kasvaessa. Puhumattakaan työsuhdetur-van
menettämisestä, jos aikaisemmin samalla
työntekijällä on ollut vakituinen työsuhde, ja
junioriperämieheksi siirtymisen takia se on
irtisanottu sillä varjolla, että junioriperämiehen työ-suhteen
tulee olla määräaikainen, kuten Non-EU-työntekijällä.
Huomionarvoista on kuitenkin, että sekamiehi-tyssopimus
on lohkaissut myös suuren palasen
miehistövakansseja, jolloin merkittävä osa juniori-perämieheksi
hakevista on kerännyt perämiesprak-tiikkansa
Harjoittelumyllyn palkattomassa perä-miesharjoittelussa.
Tällöin on mukava saada edes
jonkinlaista palkkaa, kun vihdoin pääsee varsinai-sesti
töihin laivalle.
Lisäksi suureksi epäkohdaksi ovat muodostuneet
tilanteet, joissa junioriperämies ja vakituinen
EU-perämies ovat joutuneet syystä tai toisesta
vuorottelemaan toistensa vaihtoparina. On kyseen-alaista
teettää täysin sama työ kahdella eri sopi-mustyypillä
missään olosuhteissa, vaikka luonnolli-sesti
EU-perämiestä voi käyttää sekamiehitetyssä
positiossa milloin tahansa. Varustamoilta toivotaan
kuitenkin kohteliaasti pelisilmää sen suhteen, mikä
on hyvää merimiestapaa henkilöstöpolitiikassa.
Myös itse junioriperämiesten sitoutuvuuden
kanssa on ilmennyt vaikeuksia. Varustamoilla on
tullut eteen tilanteita, joissa seuraavasta törnistä on
sovittu, mutta junioriperämies on päivää tai paria
ennen ilmoittanutkin, ettei sittenkään tule laivalle.
Syitä lienee turha spekuloida, mutta varmasti
joissakin tällaisissa tilanteissa muualta onkin
löytynyt toinen jobi, jonka työ- ja palkkausehdot
määräytyvät EU-ehtojen mukaisesti.
Toisaalta myös junioriperämiesten suunnalta on
kantautunut tietoa, että varustamot ovat tehneet
törneihin peruutuksia tai muutoksia viime tingassa.
Törnien pituuksia, alkamispäiviä ja laivoja on
muutettu siten, että säännölliseen vuorotteluun
tietyllä aluksella on ollut mahdotonta sitoutua.
Ongelmia syntyy, kun kotona ollessa työsopimus
ei ole voimassa, eikä junioriperämiehellä ole siten
irtisanomisaikaa. Luottamuksen rakentaminen
Sopimuksen sisältö
pähkinänkuoressa
Alkuperäinen Kadettiperämiessopimus päivitettiin 19.8.2018, ja
samalla Kadettiperämies muutettiin Junioriperämieheksi harhaanjoh-tavuuden
korjaamiseksi. Jotta nykyistä junioriperämiessopimuskoko-naisuutta
olisi helpompi ymmärtää, on aiheellista nostaa esiin
muutamia työntekijän kannalta oleellisia seikkoja.
• Junioriperämiestä voidaan käyttää pelkästään sekamiehitetyissä
vakansseissa niillä aluksilla, joissa sekamiehityksestä on sovittu
SLPL:n ja SV:n välillä.
• Työntekijällä on oltava vähintään vahtiperämiehen pätevyyskirja.
• Työ- ja palkkaehdot määräytyvät MTS/MTA-sopimuksen (Terms and
Conditions for Non-EU Seafarers serving under Finnish flag)
mukaisesti, ellei ”Sopimuksessa Junioriperämiehen työsuhteen
ehdoista” ole muuta sovittu.
• Junioriperämiehen törnit noudattavat lähtökohtaisesti
samaa vuorottelua kuin suomalaisen kansipäällystön.
• Työsuhde on määräaikainen. Määrittelemätöntä on se,
voiko työsopimus sisältää useamman törnin.
• 103 tuntia ylitöitä sisältyy kuukausipalkkaan. Kaikki lauantaisin ja
pyhinä tehty työ on ylityötä. Säännöllinen työpäivän pituus on
8 tuntia päivässä, eli 40 tuntia viikossa.
• Ylityökorvaus on 1,25 kertaa laskennallinen tuntipalkka
Non-EU-perämiehen peruspalkasta.
• Ulosmaksu sisältyy palkkaan. Vastikkeita ei kerry.
• Junioriperämieheen sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen
lainsäädäntöä, jos asiasta ei ole muuta sovittu
MTS/TEA-sopimuksessa tai Sopimuksessa Junioriperämiehen
työsuhteen ehdoista.
• Palkat (brutto) 1.3.2018 alkaen:
2. Perämies 3258 e/kk ja 3. Perämies 3112 e /kk.
Lisäksi on sovittu, että junioriperämiehen oltua 180 päivää työsuhtees-sa
saman työnantajan palveluksessa, työnantajan tulee käydä
työurakeskustelu työntekijän kanssa ja osoittaa urapolku, joka johtaa
EU-vakanssiin. Jos työntekijä jatkaa vielä tämän jälkeen junioriperä-miehenä
saman työnantajan tai konsernin palveluksessa, työnantaja
maksaa junioriperämiehelle 5% kokemuslisää.
MTS/MTA-SOPIMUS
(TERMS AND CONDITIONS FOR NON-EU SEAFARERS):
https://www.seacommand.fi/media/Non_EU-agreement_2017.pdf
SOPIMUS SLPL-SV JUNIORIPERÄMIEHEN TYÖSUHTEEN
EHDOISTA:
https://www.seacommand.fi/media/SLPLSV_Junioriperamies_tyo-suhteen_
ehdot_19 .6.2018_signed.pdf
” EU-perämiestä voi käyttää
sekamiehitetyssä positiossa milloin
tahansa.”
/Non_EU-agreement_2017.pdf
/SLPLSV_Junioriperamies_tyo-suhteen_