Suomen puheenjohtajuuskaudella
määritellään EU:n tulevaisuutta
” Palkansaajien näkökulmasta on tärkeää,
että saamme poliittisesti vahvan komission,
joka pystyy luomaan Euroopalle uskottavan
tulevaisuusstrategian, vastaamaan kansalais-ten
tarpeisiin ja tekemään konkreettisia
parannuksia kansalaisten elämään.”
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
Heinäkuun
alussa on
Suomen vuoro
toimia
Euroopan neuvoston
puheenjohtajamaana
seuraavan puolen
vuoden aikana. EU:n
puheenjohtajuuksia
hoidetaan Lissabonin-sopimuksen
mukaan
kolmen maan ryhmissä
ja Suomen kausi
toteutetaan triossa
edeltävän maan
Romanian, ja seuraavan
maan Kroatian kanssa.
Puheenjohtajamaalla on kaksi tehtävää; johtaa puhetta
EU:n neuvoston kokouksissa ja niiden alakokouksissa,
sekä edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU-toimieli-miin.
Suomi on parlamentaarisessa valmistelussa määrit-tänyt
kolme pääteemaa, jotka ovat kansalaisen rooli,
ilmastonmuutoksen torjunta ja turvallisuus. Käytännössä
ohjelman sisällöstä päättää tuleva hallitus ja pääministeri,
joka johtaa Suomen EU-politiikkaa, mutta ohjelma on
valmisteltu eduskunnassa puolueiden yhteistyönä ja
ministeriöissä jo pidemmän aikaa. Puheenjohtajuus tulee
Suomeen tilanteessa, jossa EU on taitekohdassa ja
monista suurista EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista
asioista päätetään.
SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDELLA
SUURIA ASIOITA PÖYDÄLLÄ
Kun Suomi saa EU:n puheenjohtajan nuijan haltuunsa, on
pöydällä runsaasti suuria asioita: Uuden EU- komission
nimittäminen, sen 5-vuotisen ohjelman muodostaminen,
EU:n 7-vuoden rahoituskehyksestä päättäminen ja
Britannian ero EU:sta.
Samalla kun käydään poliittista keskustelua tulevasta
komissiosta, jonka on tarkoitus aloittaa työnsä marras-kuussa,
päätetään myös pitkän aikavälin rahoituskehyk-sestä,
joka ohjaa EU:n menoja seuraavat seitsemän vuotta.
Pitkän aikavälin budjetista neuvotellaan ja päätetään
ensin neuvostossa, jonka jälkeen myös parlamentin on
annettava hyväksyntänsä budjetille.
Ennen kun uusi EU-komissio nimetään ja sen ohjelma
muodostetaan, avoinna on myös muita korkeita EU-virkoja
kuten esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtaja, jossa
Suomella on kaksikin nimeä kärkiehdokkaiden joukossa.
Sekä Olli Rehn että Erkki Liikasen nimi on ollut
näkyvästi esillä keskusteluissa.
Uuden komission muodostus lähti käyntiin jäsenmaiden
pääministereiden epävirallisessa huippukokouksessa
toukokuun eurovaalien jälkeen Brysselissä. Komission
johtaja on perinteisesti tullut parlamentin suurimmasta
puolueesta ja nimitetty kahden suurimman puolueryhmän
EPP:n ja S&D:n kompromissin tuloksena.
KENESTÄ KOMISSION JOHTAJA?
Komission johtaja tarvitsee parlamentin enemmistön tuen.
Tällä kertaa kahden suurimman puolueen tuki ei kuiten-kaan
eurovaalien tuloksen pohjalta riitä enemmistön tuen
takaamiseksi. Komission johtajan valintaa tukemaan
tarvitaan myös vaalivoittajien keskustaryhmän ALDE:n
tai Vihreiden tuki. Suuret puolueet ovat ennen vaaleja
puoltaneet kärkiehdokasjärjestelmää ja nimittäneet omat
kärkiehdokkaansa komission johtoon. EPP:n kärkiehdo-kas
Manfred Weber onkin, suurimman puolueryhmän
ehdokkaana, vahva ehdokas komission johtoon, mutta
hänen valintansa ei kuitenkaan ole varma.
Selvää on, että EPP suurimpana puolueena on vahvassa
asemassa neuvotteluissa komission johtajasta. Mutta
vaikuttaa siltä, että kärkiehdokasajattelusta oltaisiin
vaalituloksen pohjalta luopumassa. Kärkiehdokasasetelma
on lähinnä ollut suurten puolueiden kannattama ajatus, ja
ne molemmat menettivät paikkoja Euroopan parlamentis-sa,
eivätkä yksin pysty muodostamaan enemmistöä.
Komission muodostamisessa onkin puhuttu paluusta
vanhaan käytäntöön, jossa neuvosto, eli jäsenmaat
neuvottelevat kompromissin. Kun komissiota muodoste-taan
jäsenmaiden kesken, on niillä mahdollisuus nimetä
omat komissaarinsa. Suomessa hallitusneuvottelija Antti
Rinne antoi tällä viikolla ymmärtää, että Suomen komis-saariksi
oltaisiin ensimmäistä kertaa nimittämässä
nainen. Suomen suurimpana puolueena sosialidemokraa-teilla
on oikeus tehdä nimitys ja julkisuudessa on jo
pidemmän aikaa spekuloitu sekä Jutta Urpilaisesta ja
Miapetra Kumpula-Natrista Suomen seuraavana komissaa-rina.
Tällä hetkellä, kun Suomen puheenjohtajuuteen on enää
reilu kuukausi aikaa, elämme erittäin mielenkiintoisessa
tilanteessa. Suomen hallituksen muodostuksen rinnalla,
myös EU:ssa on alkanut samankaltainen neuvottelu, jossa
poliittista ohjelmaa ja sen sisältöjä määritellään. Omien
ministerinimien ohella myös EU:n korkeat poliittiset virat
ovat jaossa. Palkansaajien näkökulmasta on tärkeää, että
saamme poliittisesti vahvan komission, joka pystyy
luomaan Euroopalle uskottavan tulevaisuusstrategian,
vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja tekemään konkreet-tisia
parannuksia kansalaisten elämään. EU:n on myös
vahvistettava luottamusta demokraattiseen järjestelmään.•
MARIA HÄGGMAN
KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ
KUVA: JARNO MELA