Palkkatasa-arvo ja
sen saavuttamisen vaikeus
Naisen euro on edelleen 83 senttiä. Tilastokeskuksen ansiotilaston
mukaan viime vuonna naispalkansaajien keskiansio oli 3089 euroa ja
miesten 3710 euroa. Luku koskee kokoaikaisia palkansaajia.
Lönejämlikhet och svårigheten att uppnå det
Kvinnans euro är fortfarande 83 cent. Enligt Statistikcentralens inkomst-statistik
var medeltalet för kvinnliga anställda förra året 3089 euro och
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 47
Y ksityisen ja kuntasektorien välinen ero on sekin
suuri. Yksityisen sektorin keskipalkka oli 3478
euroa ja kuntasektorilla 3078 euroa. Eroa on
tasan 400 euroa.
SUOMEN TYÖMARKKINAT OVAT ERITTÄIN JAKAUTUNEET
Perinteisesti tiedetään, että opettajat ovat naisvaltainen
ammattiryhmä ja insinöörit ovat miesvaltaisia diplomilla
tai ilman. Tätä enemmänkin jakautuneita ammattiryhmiä
löytyy. Esimerkiksi kätilöt ja lastentarhanopettajat ovat
lähes kaikki naisia.
Työmarkkinat ovat jakautuneet paitsi yksittäisten
ammattien suhteen, myös kokonaisten sektorien suhteen.
Kuntasektorilla työskentelee kokoaikaisena 285 000
naista ja 75 000 miestä. Kuntien tai kuntayhtymien
palveluksessa olevista siis noin 80 % on naisia.
Yksityisellä sektorilla kokoaikaisesti työskentelevästä
960 000 ihmisestä taas on miehiä 572 000 ja naisia 387 000.
Miehiä on siis noin 60 prosenttia.
Kun otetaan huomioon, että kuntasektorin palkat ovat
pahamaineisen pienet, selittää työvoiman sukupuolittai-nen
jakautuminen sektoreittain osan palkkaerosta.
Kuntasektorin naisvaltaisuus selittyy osin naisvaltais-ten
koulutus-, sosiaali- ja terveysalojen keskittymisestä
julkiselle sektorille. On silti mielenkiintoista, että kokoai-katyötä
tekevistä naispalkansaajista 40 prosenttia on
töissä kuntasektorilla ja miehistä vain vähän yli 10
prosenttia.
PALKKATASA-ARVO – VOIKO SITÄ SAAVUTTAA?
Naisen euro ei ole kirinyt miesten euroa viimeisen
vuosikymmenen aikana käytännössä ollenkaan. Viimeisin
palkkaratkaisu oli puhtaan prosentuaalinen – lähes joka
alalle 1,6+1,6 prosenttia – joten suhteelliset palkkaerot
eivät supistu ollenkaan. Jos naisten ja miesten välistä
palkkaeroa halutaan kuroa umpeen, tulevilla palkkakier-roksilla
tulee ottaa huomioon palkkatasa-arvon edistämi-nen.
Tupojen päättyminen tekee tästä hankalampaa.
Prosentuaalisilla korotuksilla kun suhteelliset palkkaerot
eivät muutu, ellei sitten miesvaltaisille, hyväpalkkaisille
aloille hakeudu lisää naisia.
Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-lu-vulla
niin sukupuolisesti eriytyneitä?
Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-lu-vulla
niin sukupuolisesti eriytyneitä? En keksi yhtään
järkevää syytä siihen, miksi naiset eivät pärjäisi insinöö-reinä
yhtä hyvin kuin miehetkin. PISA-kokeissahan tytöt
ovat jo kirineet pojat kiinni myös matematiikassa ja
luonnontieteissä.
Ehkä suomalaisessa kraanavedessä on jotain, joka
ohjaa ihmiset sukupuolen mukaan eri aloille. Ja vieläpä
niin että naisvaltaiset alat lähes poikkeuksetta ovat
matalapalkkaisia. Sen kummemmin palkkatasa-arvolle
kuin Suomen kansantaloudellekaan se ei ole hyvä asia. •
ANTTI KOSKELA, ekonomisti (miesvaltainen ammattiryhmä) STTK ry
männen 3710 euro. Denna siffra gäller heltidsanställda.
Skillnaden mellan privata och kommunala sektorer
är också hög. Den privata sektorns genomsnittliga
lön var 3478 euro och kommunens sektor 3078
euro. Skillnaden är hela 400 euro.
Kvinnorna väljer gärna att studera till sådana yrken som
är allmänt kända för att vara lågavlönade som t.ex. olika
basyrken inom vårdsektorer vara männen väljer ofta att
studera till mera tekniskt betonade yrken var lönerna är
som oftast högre. Ett känt fenomen som fortsätter år ut och
år in. •
STTK ekonom ANTTI KOSKELA funderar varför inte kvinnor t.ex. utbildar
sig till ingenjörer i större utsträckning. Inget hinder finns ju till saken!
SVENSK RESUMÉ AV JOHAN RAMSLAND