FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
LRIT JÄLJITTÄÄ ALUKSIA GLOBAALEIN EHDOIN
Maailmanlaajuinen LRIT järjestelmä perustettiin kansain-välisen
merenkulkujärjestön IMO:n päätöksellä, joka johti
lisäyksiin SOLAS-1974 sopimuksessa. Sen tarkoituksena
on tarjota maailmanlaajuinen järjestelmä alusten tunnis-tamista
ja seurantaa varten. LRIT järjestelmä on pakolli-nen
kaikille matkustaja-aluksille, High-speed aluksille,
liikuteltaville Offshore-porausyksiköille ja rahtialuksille,
joiden vetoisuus on yli 300 brt. Järjestelmä on ollut
toiminnassa vuodesta 2009 lähtien.
Lokakuussa 2007 EU-komissio hyväksyi päätöslausel-man
EU laajuisen LRIT tietokeskuksen perustamisesta.
(EU Long Range Identification and Tracking of ships
Cooperative Data Centre). Tämä on EU lippu- jäsenvaltioi-den
yhteinen panostus, joka on toteutettu EMSAn kautta.
Virasto vastaa tietokeskuksen teknisestä kehityksestä ja
toiminnasta.
EUn CDC on ydintietokeskus koko kansainvälisessä
LRIT-ympäristössä. Se seuraa yli 8500 laivaa. Tällä
hetkellä 37 jäsenmaata, ETA-maita ja jopa kaukaisempia
alueita osallisena EU CDC:ssä. Se kattaa noin 25% kaikista
LRIT järjestelmässä mukana olevista maailman aluksista.
EU:n lipun alla purjehtivien alusten seurannan lisäksi EU
CDC antaa jäsenvaltioille tiedot kaikista kolmansien
maitten aluksista jotka purjehtivat EU vesialueille. Niinpä
onkin mahdollista seurata minkä tahansa aluksen liikkeitä
100 mpk säteellä EU CDC jäsenyysvaltion rannikkolinjas-ta.
LRIT järjestelmässä sijaintipaikan tarkkuusvaatimus
on 15 min luokkaa.
Kaikki alukset, jotka ovat velvollisia raportoimaan EU
CDC tietokantaan on varustettava asianmukaisella
satelliittikommunikaatio varustuksella.
YMPÄRISTÖRISKIEN SEURANTA JA
YMPÄRISTÖN SUOJELU KAIKEN ALKU
EMSAN perustamisen lähteille mentäessä havaitaan
meriluonnon likaantumisriskien olevan tärkeässä roolissa.
Vuonna 1999 tapahtuneen m/t Erican tuho Bretagnen
rannikolla ja sitä seuranneen merialueen ja rantavaltioiden
rannikkoalueiden likaantuminen ja m/t Prestigen vastaava
tapaus vuonna 2002 Espanjan rannikolla olivat lähtölauka-uksena
poliittisella päätökselle EMSAN perustamisesta.
EMSA perustettiin vuonna 2002 Aluksi Brysseliin, josta se
myöhemmin siirrettiin Portugaliin. Viraston toimintatapo-ja
kommentoi suomessa Ympäristökeskuksen (SYKE)
ylitarkastajana nykyään toimiva Heli Haapasaari: ”Tähän
päivään tultua EMSAn toimintatapa on muuttunut täysin
jäsenmaita määräilevästä virastosta yhteistoimintapainot-teiseksi
ohjaukseksi. Esimerkkinä Pollution Response
Unit, joka tänä päivänä kuuntelee jäsenmaiden aloitteita ja
kehittää ympäristövahinkojen torjuntatoimintaa yhdessä
jäsenmaiden kanssa”.
MEREN JA RANNIKKOALUEIDEN SUOJELU, CLEAN-SEA NET
Meriluonnon likaantumisen seurantaa varten kehitetyt
järjestelmät on aivan viime aikoina saaneet uusimpaan
teknologiaan pohjautuvia laajennuksia. EMSAssa niistä
käytetään nimitystä ”Clean Sea Net”. Kymmenen vuoden
ikään ehtinyt valvontajärjestelmä on yhä enenevässä
määrin siirtymässä merenpinnalta avaruuteen. Lentoval-vonta
on jo aikaisemmilta vuosilta ollut käytössä. Meillä
Suomessa on 2 kpl Dornier DO-228 tyyppistä lentokonetta
valvontalaitteineen. Tämä valvonnan muoto on kuitenkin
kallis ja laajassa mitassa sen kattavuus on vain rajallista.
Alan viimeinen sana ovat valvontasatelliitit, joita on jo 20
kpl. Kahdeksassa valvontasatelliitissa käytetään uusinta
teknologiaa edustavaa SAR (Synthetic Aperture Radar)
-tekniikkaa. SAR-tekniikan ideana on satelliitin liikkeen
käyttämistä osana kuvan muodostamista. Lopputuloksena
ovat hyvin tarkan resoluution omaavat kuvat, joista
asiantuntijatulkinnalla voidaan havaita öljypäästöt veden
pinnalla.
Palattuani Lissabonista keskustelin SYKEssä työsken-televän
Heli Haapasaaren kanssa. Haapasaari oli järjestel-män
kehittämisen aikoihin vv. 2006- 2009 EMSAN Clean
Sea Net laadunvalvonta- ryhmässä mukana järjestelmän
kehitystyössä. Haapasaari kertoo SAR tutkan periaatteil-taan
toimivan kuin aluksissa käytetyt tutkat, mutta ikään
kuin päinvastoin. ”SAR-tutkan kuvassa pyritään vahvista-maan
niitä kaikuja, joita merenkulkututkassa halutaan
poistaa haitallisina.”
TAVOITTEENA ONE SCREEN SYSTEM
Valvontayksikön toimintaa selostanut projektipäällikkö
Andy Simpson kertoi esityksensä lopuksi, että EMSAn
tavoitteena on kehittää järjestelmä, josta nähdään kaikki
asiat samalla kertaa, yhdeltä ruudulta. Nyt eri systeemit
ovat vielä erillään, vaikkakin tietoja voidaan jo toki
tässäkin vaiheessa yhdistellä. Tavoitteena on yhden
kuvaruudun järjestelmä, jonka avulla nähdään kerralla
kaikki tarvittava.
A
G SafeSeaNetin käyttäjät. Sinisellä merkityt ainoastaan
hyväksikäyttävät tietoja, keltaisella merkityt valtiot myös
tuottavat järjestelmään tietoja. (Kuva EMSA)