FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
ja pyrkii tukahduttamaan sitä vastustavat kampan-jat.
Seksuaalista häirintää voi esiintyä samaa tai eri
sukupuolta olevien välillä, ja uhri voi olla mies tai
nainen, kuten tekijäkin. Useimmiten tekijöinä ovat
kuitenkin miehet ja uhreina naiset.
SANA SANAA VASTAAN
Monesti naiset eivät halua kertoa tapahtuneesta
häpeän, leimautumisen, syyllistämisen, työpaikan
menetyksen tai koston pelossa.
Raportointia vähentää myös tieto siitä, ettei se
usein johda seuraamuksiin, varsinkaan sana sanaa
vastaan -tilanteessa. Naisille jätetty todistustaakka
tuntuu raskaalta ja koko prosessi liian hankalalta.
Häirinnällä voi kuitenkin olla vakavia vaikutuk-sia
naisen elämään sekä hänen henkiseen ja
fyysiseen terveyteensä. Tuloksena saattaa olla
työuran tai opintojen katkeaminen, tulojen menetys
ja syrjäytyminen.
TALOUDELLISIA MENETYKSIÄ
Ahdistelusta koituu kustannuksia myös työnantajil-le
ja valtioille. Poissaolojen kasvu sekä työtyytyväi-syyden
ja tuotannon lasku alentavat viime kädessä
kansantuotettakin. Työnantajille voi tulla lisäkuluja
oikeudenkäynneistä.
Eräissä maissa naisten turvallisuutta koetetaan
parantaa sulkemalla heidät kotiin, erottamalla
sukupuolet toisistaan julkisissa tiloissa ja määrää-mällä
naisille peittävä vaatetus. Elämä on kuitenkin
osoittanut, että mitä verhotumpia naiset ovat, sitä
enemmän miehet ahdistelevat heitä.
Monissa maissa seksuaalinen häirintä on koettu
osaksi ”maan tapaa”, johon naisten on alistuttava.
Nyt #metoo-kampanja on kuitenkin levinnyt koko
maailmaan. Yhä useampi uhri uskaltaa puhua ja yhä
useampi tekijä saa rangaistuksen: eroaa tehtävis-tään
tai maksaa korvauksia välttääkseen vankilan.
KIELTO ON VOIMASSA
YK:n 193 jäsenvaltiosta 189 on ratifi oinut naisiin
kohdistuvan syrjinnän vastaisen sopimuksen. 122
maalla on säädöksiä, jotka kieltävät seksuaalisen
ahdistelun työpaikoilla.
Monissa maissa on varattu naisille omia osastoja
joukkoliikennevälineisiin, ja esimerkiksi Ranskassa
valmistellaan lakia sakkorangaistuksesta naisia
kadulla ahdisteleville miehille.
Työnantajat ovat lisänneet henkilökunnan
kolutusta seksuaalisen häirinnän torjumiseksi.
Motiivina on naisten suojelun ohella pyrkimys
välttää korvausoikeudenkäynnit ja kustannukset.
Samasta syystä yritykset hankkivat työnantajan
vastuuvakuutuksia. •
JÄSENMAKSU
OMAAN LIITTOON
Jäsenmaksu on 1,4% vuonna 2018
ja kannattajajäsenmaksu
70 /kalenterivuosi.
Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun palkastasi:
• Tarkista jäsenmaksusi palkkakuitistasi.
• Onko palkastasi vähennetty jäsenmaksu?
• Onko jäsenmaksu maksettu oikean
suuruisena oikeaan liittoon?
Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei riitä.
Jäsenyyttä pitää hakea kirjallisesti.
Työttömyysvakuutusmaksu ei ole liiton
jäsenmaksu.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin
päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa
palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivan-päällystöliittoon
ja että jäsenmaksu peritään
Suomen Laivanpäällystöliittoon.
Jäsenyytesi ei ole ajan tasalla, mikäli esimerkiksi
Suomen Merenkulku -lehti ei tule kotiosoitteeseen.
Ota silloin yhteyttä jäsenrekisteriin
mirjam.tuisku@seacommand.fi .
MEDLEMSAVGIFTEN
TILL EGET FÖRBUND
År 2018 medlemsavgiften är 1,4%
och understödande medlemsavgiften vid
70 / kalenderår.
Ifall arbetsgivaren drar av
medlemsavgiften från din lön:
• Kontrollera din medlemsavgift
på ditt lönekvitto.
• Har medlemsavgiften dragits av från din lön?
• Har rätt storleks medlemsavgift betalts
till rätt förbund?
Det räcker inte med att enbart
betala medlemsavgiften.
Medlemskapet måste ansökas skriftligen.
Arbetslöshetsförsäkringsavgiften
är inte förbundets medlemsavgift.
Särskilt om du jobbar med annat än i
befälsuppgifter bör du skilt meddela lönebetalaren
att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och
att medlemsavgiften skall betalas till Finlands
Skeppsbefälsförbund.
Ditt medlemskap är inte i ordning, om du t.ex.
inte får tidskriften Finlands Sjöfart på din
hemadress. Ta då kontakt med medlemsregistret
mirjam.tuisku@seacommand.fi .
link
link