na teille, Koskiset naurahtavat.
Muille samassa tilanteessa oleville
Sari ja Jari antavat vinkiksi tukeutua
asiantuntijan apuun.
- Sillä tavalla sukupolvenvaihdoksen
yhteydessä ei pääse tulemaan yllätyksiä
ja kaikki asiat tulee hoidettua
kerralla oikein.
Keiteleellä päädyttiin yhteismetsään
Tismalleen saman vinkin antaa myös
keiteleläinen Juha Pellikka, joka halusi
siirtää omistuksissaan ollutta
metsää kolmelle perilliselle.
- Minulle jäi osa Pasalan tilan 380
hehtaarin metsästä ja lopusta tehtiin
yhteismetsä, johon perilliset tulivat
mukaan. Emme tässä vaiheessa halunneet
ruveta pirstomaan palstaa.
Olen toiminut 36 vuotta metsäkoneyrittäjänä
ja tuntui järkevältä vaihtoehdolta
aloittaa sukupolvenvaihdos.
Otimme metsänhoitoyhdistyksen
asiantuntijaan yhteyttä ja hän oli samaa
mieltä, että yhteismetsä on meille
paras vaihtoehto.
Pellikka toteaa, että myös hänestä
koko prosessi tuntui varsin vaivattomalta.
- Jos sitä itse alkaisi selvittää, niin
pitäisi tietää esimerkiksi kaikki verotukseen
ja maanmittaukseen liittyvät
asiat. Nythän se vaati itseltä lähinnä
allekirjoitusten kirjoittamista.
Kannattaa ehdottomasti hyödyntää
Mhy:n asiantuntemusta, silloin tulee
kerralla kaikki kuntoon, eikä tarvitse
pohtia miten hommassa käy.
Aloita suunnittelu hyvissä ajoin
Keski-Savon Metsänhoitoyhdistyksen
talousneuvoja ja kaupanvahvistaja
Auvo Gustafsson tekee sukupolvenvaihdoksiin
liittyvää neuvontaa avaimet
käteen -periaatteella. Hän muistuttaa,
että samoista tarpeista saa
monenlaisia erilaisia lopputuloksia,
joten sukupolvenvaihdokseen ei ole
olemassa yhtä ainoaa polkua.
- Jos perustaa tietonsa kursseihin
tai lehtitietoihin, on liikkeellä aika
vähäisillä tiedoilla. Tai tietoa on kyllä
paljon tarjolla, mutta netistä löytyvät
oppaat eivät ole välttämättä helposti
omaksuttavissa. Myös metsäfirmat ja
pankit tarjoavat omaa neuvontaansa,
mutta siinä voi olla mukana tiettyjä
omia tarkoitusperiä, Gustafsson
muistuttaa.
Toinen hyvä neuvo sukupolvenvaihdoksiin
on se, että suunnittelu
kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
- Sukupolvenvaihdos voi olla arka
Juha Pellikka rohkaisee ottamaan yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoihin
heti, kun sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiat tulevat ajankohtaiseksi. ”Silloin tulee
kaikki kerralla kuntoon”. Hän päätyi perillistensä kanssa yhteismetsän perustamiseen.
asia, sillä tunteet ovat mukana eivätkä
asiat tapahdu sormia napsauttamalla.
Sukupolvenvaihdos on aina helpompi
tehdä suunnitellusti kuin perinnönjaon
kautta. Myös yhteiskunta aktivoi
veromuutoksilla tekemään sukupolvenvaihdoksia
elossa ollessa.
Älä jätä metsää passiiviselle hoidolle
Moni saattaa ajatella, että eläkkeellä
on hyvää aikaa hoitaa metsäasioita,
mutta kunto voikin yllättäen huonontua
ja silloin myös metsäkin voi jäädä
passiiviselle hoidolle.
- Ajoissa tehdyllä sukupolvenvaihdoksella
jatkajilla on mahdollisuus
pitää metsät hyvässä kunnossa.
Sukupolvenvaihdosten rinnalla
myös kuolinpesien omistusjärjestelyt
ovat tärkeä asia. Gustafsson muistuttaa,
että jakamaton kuolinpesä on
itsenäinen toimintamuoto, jota muun
muassa verotetaan erillisenä verovelvollisena.
- Nykyinen verotus on kuitenkin
johtanut ja johtaa edelleen siihen
suuntaan, että aktiivisilla metsätiloilla
se ei ole edullisin verotusyksikkö.
Meillä jakamattomien kuolinpesien
osuus metsänomistajista ja metsäpinta
alasta on kohtuuttoman suuri,
jos ajattelemme aktiivista ja metsän
tuottoa hyödyntävää metsän omistajuutta.
Asian parantamiseksi on tehty
valtakunnallisesti hankkeita kuolinpesien
purkamisen edistämiseksi.
! SUJUVA SUKUPOLVENVAIHDOS
Aloita sukupolvenvaihdoksen suunnittelu yhdessä metsänhoitoyhdistysten
asiantuntijoiden kanssa. Myös perilliset tulee ottaa mukaan suunnitteluun
heti alusta alkaen, jotta heidänkin toiveensa saadaan huomioitua.
Tarpeettomia tilajakoja kannattaa välttää, jotta tilan koko säilyy järkevänä
uudelle omistajalle. Sukupolvenvaihdos alkaa tilan arvon selvittämisellä. Tämän
jälkeen käydään asiantuntijan kanssa läpi eri vaihtoehtojen taloudelliset
seuraamukset.
Metsätila voidaan luovuttaa lahjana, lahjaluonteisena kauppana tai varsinaisella
kaupalla. Metsätilan myyminen jatkajalle eli kaupan tekeminen on
kannattavaa puustoisilla tiloilla. Tällöin ostaja saa metsävähennyksen puun
myyntiverotuksessa. Ostajan maksettavaksi tulee varainsiirtovero.
SPV-asioissa sinua palvelevat Keski-Savossa Auvo Gustafsson p. 050 378
6130, Pohjois-Savossa Arto Kosunen p. 0400 725 293 ja Savotan alueella
Jukka Haataja p. 0400 172 274 sekä Sinikka Voutilainen p. 040 720 1114.
MHY JÄSENLEHTI 2019 7