KOLUMNI
Metsät ovat
ratkaisujen lähde
Metsänomistajan aikajänne on sukupolvien mittainen. Taimikkoa hoidetaan, vaikka - tai
ehkä juuri siksi - hyödyn korjaa puukauppoina vasta omat lapset. Toisaalta metsät ovat suuremman
huomion kohteena kuin aikoihin. Esimerkiksi maailman ilmastopaneeli IPCC:n
elokuussa julkaistu maankäyttöraportti korostaa metsien ja niiden hyvän hoidon merkitystä
osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Metsät eivät pelasta ilmastoa museoina. Maailmalla metsäkato on viheliäinen ongelma,
joka johtuu pitkälti siitä että metsillä ei nähdä taloudellista arvoa. Kun puulle on kysyntää,
metsiä hoidetaan hyvin ja metsäpinta-ala säilyy. Suomalaisten metsänomistajien työ on tästä
loistava esimerkki, sillä puuta on metsissämme enemmän kuin koskaan. Sen ansiosta myös
metsiemme hiilinielu on korkealla tasolla.
Talouselämämme ja arkemme ei perustu pelkkien bittien varaan, vaan tuotanto tarvitsee
raaka-aineita. Suuri tavoitteemme on päästä irti fossiilisista ja saastuttavista raaka-aineista.
Tässä bio- ja kiertotalous on ratkaisun ydin. Puu on monimuotoinen raaka-aine, jolla korvataan
yhä enemmän hiiltä ja öljyä. Se taipuu rakentamiseen, muoviksi, tekstiiliksi ja moneksi
muuksi. Suomen metsiä ei pidäkään nähdä pelkästään hiilivarastona, vaan myös kestävästi
tuotetun uusiutuvan raaka-aineen lähteenä.
On hienoa, että Suomessa on eri puolella maata vireillä useita metsäteollisuuden
investointeja. Uudet tehtaat ovat tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä,
ja niiden ympärille syntyy monenlaista muuta toimeliaisuutta.
Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus Keski-Suomen aluetalouteen
on tästä hyvä esimerkki. Hallitus ei päätä, mitkä investoinnit
toteutuvat, mutta pyrkii luomaan vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.
Osa tätä on panostaminen liikenneverkkoon. Puu pitää saada
Metsät eivät pelasta
ilmastoa museoina.
metsistä tehtaille ja sahoille
ja tuotteet satamiin.
Antti Rinteen hallituksen metsäpolitiikka
edustaa jatkuvuutta suhteessa Sipilän hallitukseen.
Metsätalouden merkitys kansantaloudellemme
tunnustetaan ohjelmassa. Tämän
rinnalla hallitusohjelma korostaa ilmastotoimia
ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Siksi
nostammekin vapaaehtoisen suojelun Metsoohjelman
rahoitusta ja osoitamme lisärahoitusta
metsien terveyden ja kasvukyvyn edistämiseen,
metsitykseen ja suometsien hoitoon. Myös
KEMERA uudistetaan tällä hallituskaudella.
Tavoitteena on tukea aktiivista ja oikea-aikaista
metsänhoitoa entistä paremmin.
Metsäpolitiikan ytimessä on metsänomistaja,
joka tekee omista tavoitteestaan ja arvoistaan
lähteviä valintoja metsäomaisuutta hoitaessaan.
Metsien merkitys ratkaisujen lähteenä
meille ja tuleville sukupolville on entistäkin
suurempi.
Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri
MHY JÄSENLEHTI 2019 19